En enää jaksa, esikoinen on niin hankala.

["Niin"]

[QUOTE="a p";24615283]Miksi kiinnostaa? 25 vuotias. Joo, jonkun mielestä ehkä nuori, mutta mitä väliä. Kai näin voi käydä myös vanhemmille äideille.[/QUOTE]

Tuo teidän parisuhde kuulostaa vaan niin lapselliselta teinimeiningiltä! Sulla haastava taapero ja vauva, olet väsynyt, et pidä enää esikoista juurikaan kummoisessa arvossa ja tämän kaiken keskellä kodin siisteys on miehelle huomautuksen aihe. Et ole myöskään sanallakaan maininnut mitä miehesi tekee tämän tilanteen hyväksi, ei todennäköisesti mitään muuta kuin katsoo televisiota tai pelaa pleikkaa. Puhua ette ongelmista voi... Onnea tilanteeseen!

 

[Beep]

2,5-vuotias on uhmaiässä, pieni ja kokee että vauva on syrjäyttänyt hänet!

Siis täysin ymmärrettävää lapsen näkökulmasta, väsyttävää sun näkökulmasta. Nyt, kuitenkin, lapsi on se tärkein, eikö?

Tee näille vertaileville tunteillesi jotain. Lapsi kyllä aistii sun ärtymyksen ja näkee ja aistii sun silmittömän rakkauden vauvaan.

Mäkin riehuisin ja hakisin huomiota jos olisin toi teidän 2,5 vee joka on just syrjäytetty ja vielä rakastetaankin vähemmän! Mieti!

 

["annika"]

[QUOTE="a p";24615298]Mies kyllä kuuntelee, muttei osaa sanoa juuta eikä jaata siihen miten pitäisi toimia, joten on aika turhauttavaa puhua. Sitä tarkoitin. Ennemmin puhun vaikka jollekkin ystävälle, mutta kun ystäviä ei ole joilla lapsia. Kavereita kyllä, mutta en viitsi nille puhua näistä. Voisiko virike hoitopaikka olla ratkaisu? Kerran viikossa hoitoon tms?[/QUOTE]

kyllä mä uskon että tuommoinen huomionhakuisuus kuitnekin lähtee lapsen todellisesta tarpeista. lapsi on muutenkin sekaisin tunteidensa kanssa, uhma ja raivo ja mustasukkaisuus ovat sillekin vieraita tunteita. en kyllä tuommoisen mylleryksen keskellä lähettäis lasta pois, mut tietty sun pitää miettiä mikä teidän perheelle on parasta.

 

[MarieHos]

[QUOTE="a p";24615298]Voisiko virike hoitopaikka olla ratkaisu? Kerran viikossa hoitoon tms?[/QUOTE]

Ei. Silloin lapsi kokee asian varmasi vaan hylkäämisenä.

"Nyt se äiti tuo mut toiseen paikkaan vaan pois jaloista, ollaakseen vauvan kanssa kotona.."

 

[Beep]

[QUOTE="Niin";24615335]Tuo teidän parisuhde kuulostaa vaan niin lapselliselta teinimeiningiltä! Sulla haastava taapero ja vauva, olet väsynyt, et pidä enää esikoista juurikaan kummoisessa arvossa ja tämän kaiken keskellä kodin siisteys on miehelle huomautuksen aihe. Et ole myöskään sanallakaan maininnut mitä miehesi tekee tämän tilanteen hyväksi, ei todennäköisesti mitään muuta kuin katsoo televisiota tai pelaa pleikkaa. Puhua ette ongelmista voi... Onnea tilanteeseen![/QUOTE]

Olipa nätti kommentti.

 

[Vattihattu]

Auttaako ulkoilu?! Tänään on meilläpäin satanu ihan koko päivä ja rankastikin, mutta niin ne vaan halus kolme isointa (6-, 3- ja 2-vuotias) mennä ulos lätäköihin hyppimään ja ottamaan ränneistä vettä kippoihin =) ja jopas oli taas hiljasempaa väkeä, kun edes puol tuntii tai tunnin sai purkaa energiaa pihalla, eipä enää jaksanu ihan niin paljoa nahistella ja kiukutella 2,5-vuotiaskaan....viihtyykö teillä vauva vaunuissa? Meillä kohta 6kk ikäinen vauva ja hän kyllä onneksi viihtyy rattaissa ja jos ei, niin olen hankkinut hänellekin sadevaatteet, voi hätätapauksessa vetästä ne päälle.....

 

["kahdenäiti"]

Sinuna en laittaisi esikoista tässä tilanteessa hoitoon. Lapsi tuntisi itsensä vaan enemmän hylätyksi. Todennäköisesti esikoinen hakee huomiotasi huonolla käytöksellä, kun sitä ei muuten saa. Eikö mies voisi lopettaa nyt harrastuksena joksikin aikaa?Tai käydä niissä iltaisin kun lapset menneet nukkumaan? Laittaaako esikoinen ennemmin hoitoon vai mies jättäisi harrastukset pois?? Voisko perhetyöntekijää tms käyttää apuna, että saisit aikaa esikoisen kanssa? Sukulaiset? Näkisin, että esikoinen "huutaa huomiotasi" tässä vaikeassa tilanteessa: uusi sisar ja uhmaikä, ei helppoa. Tsemppiä!

 

[ehdotus]

Ei. Silloin lapsi kokee asian varmasi vaan hylkäämisenä.

"Nyt se äiti tuo mut toiseen paikkaan vaan pois jaloista, ollaakseen vauvan kanssa kotona.."

Höpö höpö. Virikehoitopaikka nimenomaan on ratkaisu.

 

["vieras"]

alle 3v:lle on turha yrittää jäähyä. on vielä niin pieni, ettei sitä ymmärrä!!! ei muuta kuin syliä ja huomiota positiivisissa asioissa. ja mukaan vauvan hoitoon ja muihin askareisiin.

 

[Beep]

Höpö höpö. Virikehoitopaikka nimenomaan on ratkaisu.

Äläs nyt hullujas puhu!

 

[MarieHos]

[QUOTE="vieras";24615364]alle 3v:lle on turha yrittää jäähyä. on vielä niin pieni, ettei sitä ymmärrä!!! ei muuta kuin syliä ja huomiota positiivisissa asioissa. ja mukaan vauvan hoitoon ja muihin askareisiin.[/QUOTE]

Meillä 2,5v:lle jäähy toimii hyvin. Joskus riittää pelkkä sanominen " ... menetkö sitten istumaan?" niin lapsi uskoo puhetta.
Sitä jäähyä piti harjoitella kyllä parin kuukauden ajan, mutta nykyään toimii hyvin ja tarkoituksen mukaisesti.

 

[SporttisMama]

[QUOTE="a p";24615258]Vauva on aika haastava. Ei masu vaivaa muttei vaan kuitenkaan viihdy yksinään, eli aika paljon saa kanniskella, joten hankala on esikoiseen sillä tavalla keskittyä, mitä jos vauva nukkuisi esim. pitkiä pätkiä. Kyllä tänäänkin luettiin kirjaa, kun vauva nukkui, mutta kas, vauva heräsi puolen tunnin päästä ja nukkui toiset unet vasta tuossa iltasella, jolloin siivosin, koska jos en siivoa, saan kuulla siitä mieheltäni.

Kertokaa,miten siis toimin??? Millä saan tuon tottelemattomuuden loppumaan?? Miten voin olla parempi äiti? Jos jäähypenkki on huono, niin mitä sitten??[/QUOTE]

Minkä ikäinen vauva siis on? Ota kantoliina avuksi ja vauva siihen, siinä sitten vauva on mukana kun leikit esikoisen kans, askartelette, luette, ulkoilette yms. Meillä kuopus oli pikkuvauva-aikana tosi paljon kantoliinassa ja siinä oli tyytyväinen.
Itse toimin näin; kun lapsi (siis juurikin parivuotias) tekee jotain kiellettyä niin heti otetaan hänet kiinni, laskeudutaan alas niin että silmät ovat samalla tasolla ja vaaditaan että lapsi katsoo silmiin. Lapselle on ihan turha puhua jos hän ei katso silmiin. Sitten mahdollisimman yksinkertaisesti sanotaan "Noin EI saa tehdä! Ymmärrätkö?" Kokoajan pidetään lasta paikallaan esim olkapäistä ja vaaditaan että lapsi katsoo silmiin. Ja vastaus kysymykseen "ymmärrätkö" pitää tulla. Muuten elämästä tulee valitusta ja huutoa jos äiti vaan kokoajan kieltää ja komentaa mutta lapsi jatkaa silti. Joka kerta kielletyn toiminnan pysäytys heti ja varmistetaan että ohje/kielto ymmärretään. Miltäs tämmöinen kuulostaa? Vaatii sinulta nyt alussa vähän enemmän mutta jonkin ajan kanssa tehoaa kyllä.

 

[Nojaaja]

[QUOTE="a p";24615188]En vaadikkaan että keräisi itse leluja, vaan avustettuna. Päinvastoin, heittelee niitä sinne tänne kun yritän sanoa että nyt pitää kerätä. Pukeminen ja riisuminen: En vaadi, vaan yritämme harjoitella. Juoksee karkuun eikä edes yritä. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei lapsi usko yhtään mitään. Ei kertakaikkiaan yhtään mitään Ihan sama mitä pyytää tekemään niin ei. Ei tule luokse tms. Olen niin epäonnistunut äitinä.[/QUOTE]

Nyt ensiks lopetat tuon ruikuttamisen "olen niin huono ja epäonnistunut äiti".. totta kai sä olet jos sitä koko ajan itsellesi hoet!
Sitten uhmaikäisestä, jos sä kiellät jostakin tai ohjeistat jostakin, ole valmis viemään kielto/ohjeistus loppuun asti ts. jos sanot että nyt kerätään lelut laatikkoon ja mennään nukkumaan, niin sä et anna sen lapsen tehdä mitään muuta kuin sen mitä häneltä pyydät vaikka siinä menisi 3h, älä korota ääntä, ohjeistat/selität/näytät, et anna vaihtoehtoja. Ja kiellot vaan niistä asioista mitkä oikeesti tarpeellisia!!!
Ja annat sille esikoiselle aikaa kahdestaan sun kanssa, olkoon se sitten kauppa reissu tai roskapussin vienti.
Ja nyt tärkein asia kehut sitä joka ikisestä pienestäkin asiasta mitä se tekee oikein tai edes sinnepäin.
Meillä on saman ikäinen uhmis kotona, joka käyttäytyi aivan samalla tavalla kuin sun lapsi, kunnes ruvettiin järjestelmällisesti noudattamaan noita yllämainittuja asioita. Nyt meillä on edelleen uhmis mutta paljon helpompi sellainen!!
Tsemppiä!!!

 

["annika"]

kannattaa lukea
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_on_uhmaiassa/

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/mustasukkaisuutta_kun_perheeseen/

 

[SporttisMama]

Pistä se 2,5- vuotias päivähoitoon vaikka 3 päiväksi viikossa. Saat silloin mehdollisuuden hengähtää ja jaksat touhuta hänen kanssaan enemmän kun hän on kotona. Olet liian väsynyt lapsiesi kanssa, ja asia heijastuu arkeenne. Järjestämällä arkesi helpommaksi paranee teidän kaikkien olo. Se 2,5- vuotiaannekin varmasti nauttisi siitä, että pääsisi tarhaan touhuamaan ja leikkimään toisten lasten kanssa + tekemään ohjatusti asioita.

Itse en kyllä kannattaisi tätä kuin ihan äärimmäisessä pakossa. Tarhapäivä on lapselle kuitenkin aika raskas ja tuntuu pahalta lapsen kannalta että hänet sysätään muiden hoidettavaksi että äiti saa olla vauvan kanssa. Mutta jos tosiaan äiti niin väsynyt ettei jaksa niin sitten on keksittävä jotain tämmöistä. Mutta vähänkään jos pystytään ajattelemaan esikoisen etua niin päiväkoti ei ole hänen etu.

 

["a p"]

Ok, jäähy jätetään pois. samoin hoito. Ulkoillaan joka päivä, vauva nukkuu vaunuissa kunhan ensin kunnolla nukuttaa ja työntelee. Ja kirjoitin jo aikaisemmin että touhuan hänen kanssaan kyllä sen mitä pystyn. vauva on niin kiinni rinnassakin, että hyvä jos itse pääsen joskus jumppaan jne.

 

[MarieHos]

Meillä myös yks hyväksi havaittu keino, on kun kerron tarpeeksi ajoissa lapselle mitä tulevan pitää.
Ilta suihkussa sanon jo hyvissä ajoin "ja seuraavaksi mennään iltapalalle ja sitten nukkumaan". Iltapalalla ollessa toistan taas "syö jugurtti loppuun niin sitten mennään nukkumaan." Jotta lapsi varmasri kuulee ja ymmärtää ja tietää mitä tulossa on. Jos sanomatta yritän saada lapsia nukkumaan, niin se on takuuvarma raivarit.

Sama pätee myös, jos on jokin leikki menossa. "Leikitään loppuun, sitten kerätään lelut ja mennään pukemaan ulkovaatteet". Muistutan vielä taas vähän ajan päästä; "kerätään lelut ja mennään sitten pukemaan".
Näin kun kerron lapselle koko ajan mitä tapahtuu seuraavaksi, hän tietää sen ja yleensä selvitään arkisista asioista ilman niitä huutokonsertteja.

 

[nellien]

[QUOTE="vieras";24615178]Ymmärrän ap, että jaksaminen on tiukilla. Sinuna puhuisin tuntemuksistasi neuvolassa, sillä pakostakin ne heijastuvat esikoiseen ja hän vaistoaa/huomaa jotain. Jo pelkkä pikkusisaruksen syntymä on tahtoikäiselle raskas paikka ja jos ennen niin rakastava äiti on nyt muuttunut, niin lapsella on varmasti vaikeampaa kuin sinulla. Voitko pyytää mieheltä, sukulaisilta tms apuja? Jos joku tulisi välillä esi. ulkoilemaan esikoisen kanssa tai ennemminkin katsomaan vauvaa, jotta saisit viettää aikaa kaksin esikoisen kanssa? Suosittelen kyllä yhteyden ottoa neuvolaan![/QUOTE]

mitäe neuvolassa asialle voi tehdä? lastensuojeluilmoituksen`? ja mitäs ne ls voi tehä tarjota 1vkl/kk tukiperhettä ja turhaakin turhemman perhetyöntekijän.

ap:lle :meillä on tuollainen 7vuotias! lisäksi lyö,potkii yms.

 

["a p"]

voi kun vauva tykkäiskin olla liinassa, tai manducassa, muttaei ikää vauvalla vähän reilu 2kk.

 

["hmm"]

ensinnäkin mä luulen ettei tuon ikäinen ymmärrä jäähyä jäähynä. ja minäkin olen jäähy penkkiä vastaan, parempi termi on, että lapsi menee rauhoittumaan. ja mitäs jos laittaisit lapsen esim. matkasänkyyn rauhoittumaan, ettei pääsisi karkuun? vai tuleeko yli laitojen.

ja sitten. vauvat OVAT vaativia, ja Tarvitsevat läheisyyttä, ei yksinään lattialla oloa. voisiko kantoliina auttaa?

ja vielä, miehesi suhtautuminen pistää suorastaan vihaksi! nyt harrastukset sivuun, ja mies osallistumaan perhe-elämään!

jos tunnet olevasi aivan loppu, virike hoito voi olla paikallaan, ja juttele tilanteesta neuvolassa, voisit saada ajan esim. perheterapeutille joka kenties saisi taottua miehellesi järkeä päähän ja antaisi muutenkin vinkkejä esikoisen kanssa.

tsemppiä!

 

["a p"]

Meillä myös yks hyväksi havaittu keino, on kun kerron tarpeeksi ajoissa lapselle mitä tulevan pitää.
Ilta suihkussa sanon jo hyvissä ajoin "ja seuraavaksi mennään iltapalalle ja sitten nukkumaan". Iltapalalla ollessa toistan taas "syö jugurtti loppuun niin sitten mennään nukkumaan." Jotta lapsi varmasri kuulee ja ymmärtää ja tietää mitä tulossa on. Jos sanomatta yritän saada lapsia nukkumaan, niin se on takuuvarma raivarit.

Sama pätee myös, jos on jokin leikki menossa. "Leikitään loppuun, sitten kerätään lelut ja mennään pukemaan ulkovaatteet". Muistutan vielä taas vähän ajan päästä; "kerätään lelut ja mennään sitten pukemaan".
Näin kun kerron lapselle koko ajan mitä tapahtuu seuraavaksi, hän tietää sen ja yleensä selvitään arkisista asioista ilman niitä huutokonsertteja.

juuri noin teemme mekin, että selitämme mitä seuraavaksi jne.

 

["vieras"]

Lakkaa nyt ainakin stressaamasta jostain pukemisesta ja lelujen keräämisestä. Teette ne asiat yhdessä, samalla lailla vuorovaikuttaen ja mukavia höpötellen kuin vauvankin kanssa touhutaan vaipanvaihdon yms. yhteydessä. Anna taaperolle HUOMIOTA, hän on vielä kuitenkin tosi pieni ja uhma voi pelottaa häntäkin, ellei vierellä ole vanhempaa pitämässä tolkkua ja rauhoittamassa.

Terkuin myös 2.5v:n äippä

 

[ehdotus]

Äläs nyt hullujas puhu!

AIkuiset harvoin muuttuu; tuskin muuttuu ap:n mieskään siis ja alkaa auttaa lastenhoidossa. Ja vaikka alkaisi; hänestä ei paljon ole apua, koska hän tekee montaa työtä.

Ap tarvitsee apua arkeensa. Heidän arkensa ei ole kivaa kenellekään. Ei äidille eikä haastavan vauvan varjoon jäävälle uhmaikäiselle.

Tarhassa lapsi saa ihan eri tavalla huomiota;hänen kanssaan touhutaan ja hänellä on kavereita.

Lapset aina apinoivat toisiaan; taapero ottaa nyt varmasti mallia huutavasta vauvasta ja taantuu itsekin. Tarhassa hän alkaa ottaa mallia vanhemmista lapsista ja se tulee aivan varmasti heijastumaan hänen käytökseensäparantaen sitä. Meillä esim. 1,5- vuotias alkoi saman tien käydä tarhassa potalla ja vaipat jäivät täysin pois alle 2- vuotiaana. Hän otti mallia isommista! Ja lapsemme ei ole mennyt varhain aloitetusta hoidosta pilalle. Hän puhuu sujuvasti kahta kieltä äidinkielinään, harrastaa innokkaasti tanssia ja on oikein fiksu ja hyväkäytöksinen. Ikää hänellä on neljä vuotta nyt.

Onko ap:lle hänen lapsilleen hyväksi, että ap palaa pian loppuun arkensa kanssa? Olisiko parempi, että hän ennaltaehkäisee loppuunpalamisen varmalla, tehokkaallaja nopealla tavalla?

Hoitopäivä ei ole enää 2,5- vuotiaalle superraskas. Varsinkaan, jos hoitoa on vain 3 päivää viikossa.

 

["annika"]

[QUOTE="a p";24615440]Ok, jäähy jätetään pois. samoin hoito. Ulkoillaan joka päivä, vauva nukkuu vaunuissa kunhan ensin kunnolla nukuttaa ja työntelee. Ja kirjoitin jo aikaisemmin että touhuan hänen kanssaan kyllä sen mitä pystyn. vauva on niin kiinni rinnassakin, että hyvä jos itse pääsen joskus jumppaan jne.[/QUOTE]

entäpä jos sen jumpan sijaan lähdetkin pyöräilemään ja esikinen mukaan pyöränistuimeen? imetä lattialla vaikka kyljellään maaten niin voit samaan aikaan leikkiä legoilla tms

 

[vinkki]

Saako esikoinen osallistua perheen askareisiin? Jos hän tuntee että häntä ei enää tarvita kun vauva syntyi. Ehkä esikoisen kanssa suoritetu siivouspuuhat voisivat auttaa. Meiän taapero on ainakin ihan innoissaan kun saa auttaa äitiä siivoamisessa Parantaa itsetuntoa. Ja tietenkin pitää kiittää avusta!