A
alistettu
Vieras
Samasta aiheesta olen tehnyt jo ainakin 10 aloitusta...
Kyse siis edelleen niistä omistamani (miehen ja minun puoliksi) työtiloista joissa aloitan yritystoiminnan,mutta vuokralainen ei suostunut irtisanomiseen (näinkin voi ilmeisesti tehdä!). Eli helmikuusta lähtien irtisanoin jotta voin aloittaa remontin,ja kesällä pääsen kunnolla aloittamaan. Mutta vuokralainen ei suostunut, vaan sanoi että ´herrasmiessopimuksen´ mukaan hän saa olla tiloissa tammikuuhun 2013 asti. Eli pääsisin aloittamaan kesällä 2013,hurjan pitkä aika olla työttömyysetuudella siihen asti...Tosin mukava olla lasten kanssa kotona. Ja ehdin kouluttautuakin tuohon mennessä,jos vaan sopivan koulutuksen löydän.
Päätin alistua tähän vastoin oikeaa luonnettani, varsinkin kun oma mies on sitä mieltä että sopimuksia noudatetaan,vaikka se aiheuttaisi meille taloudellisen kriisin.Mies on tottunut siihen että jostain minä rahaa kaivan joka tapauksessa.
Annoin asian olla,mutta päivittäin se kummittelee :/ Mietin vaan että jospa alan taistella vastaan. Tänään kuulin että vuokralainen lähtee helmikuussa reissuun kuukaudeksi, eli tilat ovat tyhjillään juuri sen helmikuun, jolloin alunperin piti remontti aloittaa. Tekisi siis vaan mieli mennä ja tehdä se remontti....Tosin tiedän että vuokralainen luultavasti hajottaisi paikkoja tms,kun vittuuntuisi tullessaan takaisin :/ Menisi siis hukkaan.
Ja vähän faktaa eli tila on suullisella sopimuksella (löytyy myös paperi joka on epävirallinen kuitenkin) annettu PUOLIKSI vuokralaisen (miehen sukulainen) käyttöön,mutta hän ei anna käyttää tiloja siltikään. Hänen mielestään tilat ovat kokonaan hänen.
Yritystoimintaa hällä siis ei ole enää,mutta ei ilmeisesti raaski luopua tavaroistaan joten...Itse rikkoo siis sopimusta sen minkä kerkeää,käyttää miestäni hyväkseen mutta me itse olemme täysin sidottuja (hänen mielestään) sopimukseen.
Miten tässä nyt rauhoittuisi? Yritän miettiä että saan viettää lasten kanssa nyt ylimääräisen vuoden ihan kokopäivä-äitinä
Mutta se rahapula ahdistaa,ja se että vastoin periaatteitani annan jonkun terrorisoida elämäämme! Omasta miehestä ei ole MITÄÄN apua.Enkä halua tästä asiasta enää hänelle edes jutella,menee ihan lukkoon ja paniikkiin että taas alkaa riitely....
Vituttaa alistua näin,en ole niin koskaan ennen tehnyt!
Kyse siis edelleen niistä omistamani (miehen ja minun puoliksi) työtiloista joissa aloitan yritystoiminnan,mutta vuokralainen ei suostunut irtisanomiseen (näinkin voi ilmeisesti tehdä!). Eli helmikuusta lähtien irtisanoin jotta voin aloittaa remontin,ja kesällä pääsen kunnolla aloittamaan. Mutta vuokralainen ei suostunut, vaan sanoi että ´herrasmiessopimuksen´ mukaan hän saa olla tiloissa tammikuuhun 2013 asti. Eli pääsisin aloittamaan kesällä 2013,hurjan pitkä aika olla työttömyysetuudella siihen asti...Tosin mukava olla lasten kanssa kotona. Ja ehdin kouluttautuakin tuohon mennessä,jos vaan sopivan koulutuksen löydän.
Päätin alistua tähän vastoin oikeaa luonnettani, varsinkin kun oma mies on sitä mieltä että sopimuksia noudatetaan,vaikka se aiheuttaisi meille taloudellisen kriisin.Mies on tottunut siihen että jostain minä rahaa kaivan joka tapauksessa.
Annoin asian olla,mutta päivittäin se kummittelee :/ Mietin vaan että jospa alan taistella vastaan. Tänään kuulin että vuokralainen lähtee helmikuussa reissuun kuukaudeksi, eli tilat ovat tyhjillään juuri sen helmikuun, jolloin alunperin piti remontti aloittaa. Tekisi siis vaan mieli mennä ja tehdä se remontti....Tosin tiedän että vuokralainen luultavasti hajottaisi paikkoja tms,kun vittuuntuisi tullessaan takaisin :/ Menisi siis hukkaan.
Ja vähän faktaa eli tila on suullisella sopimuksella (löytyy myös paperi joka on epävirallinen kuitenkin) annettu PUOLIKSI vuokralaisen (miehen sukulainen) käyttöön,mutta hän ei anna käyttää tiloja siltikään. Hänen mielestään tilat ovat kokonaan hänen.
Yritystoimintaa hällä siis ei ole enää,mutta ei ilmeisesti raaski luopua tavaroistaan joten...Itse rikkoo siis sopimusta sen minkä kerkeää,käyttää miestäni hyväkseen mutta me itse olemme täysin sidottuja (hänen mielestään) sopimukseen.
Miten tässä nyt rauhoittuisi? Yritän miettiä että saan viettää lasten kanssa nyt ylimääräisen vuoden ihan kokopäivä-äitinä
Vituttaa alistua näin,en ole niin koskaan ennen tehnyt!