K
kaäit
Vieras
Minä inhoan anoppiani, ihnoan, vihaan. Akka on eriarvoistaa lapsenlapsia niin rajusti, että pahaa tekee.
Meillä on kaksi lasta, 5v ja 1v. Miehen siskolla on yksi lapsi, 4v.
En kaikkia esimerkkejä jaksa luetella, mutta niitä on paljon, joilla hän on tehnyt selväksi, että meidän lapset ei kiinnosta pätkääkään.
Hän on nähnyt viimeksi meidän lapsia kesällä. Kyseessä ei ole pitkä välimatka (puolisen tuntia). Olemme pyytäneet kylään, ehdottaneet että me tulisimme. Mutta ei, aina on jotain muuta, kuten mökkeilyä, kälyn lapsen hoitoa. Lasten synttäreillekään ei jakseta tulla. sanomattakin on selvää, että kälyn lapsia hoidetaan 1-2 kertaa kuussa, käydään synttäreillä, ostellaan kaikkea kivaa.
Ja nyt ei ole kyse siitä, että tarvitsisimme hoitoapua. Mutta kertaakaan, ei siis kertaakaan ole hoitanut kumpaakaan lastamme. Syitä riittää, milloin he ovat liian nuoria, liian vanhoja, pitää odottaa ensi syksyä, talvea, kevättä, kesää. Emme ole siis juurikaan pyytäneet. Hän alkaa itse luettelemaan syitä, miksi ei hoida meidän lapsia vaan kälyn lasta. Meillä on aivan normaalit lapset.
Hän käy meillä ehkä 2-3 kertaa vuodessa ja silloin on joka kerta ollut kälyn lapsi mukana. Hän ei vierailuillaan juurikaan puhu meidän lapsille. Yleensä kertoo, että kälyn lapsi ei ole vielä syönyt ja odottaa meidän hoitavan ruokapuolen ja lastenhoidon sillä aikaa, kun hän lukee lehteä.
Esikoista hän ei suostunut tulemaan hoitamaan edes silloin, kun lähdin synnyttämään kuopusta. Onneksi oma äitini lähti tulemaan 300 kilometrin päästä. Anopin kanssa oli jo asiasta sovittu, mutta hän oli synnytysyönä kuulemma niin väsynyt viikon työrupeaman jälkeen, että "parempi X:n (eli minun) on mennä vaan yksin synnyttämää". Näin hän ilmoitti, kun kuopuksen syntymä koitti.
Hän tuli katsomaan uutta tulokasta, mutta samalla tyylillä, kälyn lapsen kanssa ja lehtiä lukien ja ilmoittamalla, että eivät ole vielä syoneet.
Esikoinen ja kälyn lapsi, kun pelasivat peliä, hän kannusti vieressä kälyn lasta ja surkuttelee, jos meidän lapsi voittaa.
Esimerkkejä olisi satoja..
Nyt taas tuli kiva juttu, kun hän antoi jo etukäteen joululahjat (postitse), kummallekin meidän lapselle yhden. Puhelimessa hän kertoi niistä useista lahjoista joita kälyn lapsi tulee häneltä saamaan.
Mieheni on pitänyt jo asiasta vakavan puhuttelun äitillensä, mutta ei näytä olevan toivottua tulosta.
Laitanko välit katki? Minä en jaksa ja esikoinenkin on alkanut jo huomata mumminsa paskamaisuuden.
Meillä on kaksi lasta, 5v ja 1v. Miehen siskolla on yksi lapsi, 4v.
En kaikkia esimerkkejä jaksa luetella, mutta niitä on paljon, joilla hän on tehnyt selväksi, että meidän lapset ei kiinnosta pätkääkään.
Hän on nähnyt viimeksi meidän lapsia kesällä. Kyseessä ei ole pitkä välimatka (puolisen tuntia). Olemme pyytäneet kylään, ehdottaneet että me tulisimme. Mutta ei, aina on jotain muuta, kuten mökkeilyä, kälyn lapsen hoitoa. Lasten synttäreillekään ei jakseta tulla. sanomattakin on selvää, että kälyn lapsia hoidetaan 1-2 kertaa kuussa, käydään synttäreillä, ostellaan kaikkea kivaa.
Ja nyt ei ole kyse siitä, että tarvitsisimme hoitoapua. Mutta kertaakaan, ei siis kertaakaan ole hoitanut kumpaakaan lastamme. Syitä riittää, milloin he ovat liian nuoria, liian vanhoja, pitää odottaa ensi syksyä, talvea, kevättä, kesää. Emme ole siis juurikaan pyytäneet. Hän alkaa itse luettelemaan syitä, miksi ei hoida meidän lapsia vaan kälyn lasta. Meillä on aivan normaalit lapset.
Hän käy meillä ehkä 2-3 kertaa vuodessa ja silloin on joka kerta ollut kälyn lapsi mukana. Hän ei vierailuillaan juurikaan puhu meidän lapsille. Yleensä kertoo, että kälyn lapsi ei ole vielä syönyt ja odottaa meidän hoitavan ruokapuolen ja lastenhoidon sillä aikaa, kun hän lukee lehteä.
Esikoista hän ei suostunut tulemaan hoitamaan edes silloin, kun lähdin synnyttämään kuopusta. Onneksi oma äitini lähti tulemaan 300 kilometrin päästä. Anopin kanssa oli jo asiasta sovittu, mutta hän oli synnytysyönä kuulemma niin väsynyt viikon työrupeaman jälkeen, että "parempi X:n (eli minun) on mennä vaan yksin synnyttämää". Näin hän ilmoitti, kun kuopuksen syntymä koitti.
Hän tuli katsomaan uutta tulokasta, mutta samalla tyylillä, kälyn lapsen kanssa ja lehtiä lukien ja ilmoittamalla, että eivät ole vielä syoneet.
Esikoinen ja kälyn lapsi, kun pelasivat peliä, hän kannusti vieressä kälyn lasta ja surkuttelee, jos meidän lapsi voittaa.
Esimerkkejä olisi satoja..
Nyt taas tuli kiva juttu, kun hän antoi jo etukäteen joululahjat (postitse), kummallekin meidän lapselle yhden. Puhelimessa hän kertoi niistä useista lahjoista joita kälyn lapsi tulee häneltä saamaan.
Mieheni on pitänyt jo asiasta vakavan puhuttelun äitillensä, mutta ei näytä olevan toivottua tulosta.
Laitanko välit katki? Minä en jaksa ja esikoinenkin on alkanut jo huomata mumminsa paskamaisuuden.
