Äiti vuosimallia -96

["Sheddon"]

Muistathan, että ensikodista saa apua mikäli oma perheesi ei ole valmis tukemaan sinua. Suosittelen puhumaan vanhempien kanssa mahdollisimman pian, näin heille jää muutama kuukausi aikaa sopeutua ajatukseen äitiydestäsi.

Peruskoulun voit suorittaa myöhemmin loppuun. Luulen, että käy melko helposti, koska sitä on niin vähän enää jäljellä. Opiskella ehdit myöhemmin vallan hyvin.

Onko sinulla ystäviä tai muita sukulaisia joiden kanssa voisit jutella? Entä kontakteja viranomaisiin?

 

["mee"]

Kannattaa nyt varmaan aloittaa sillä, että keskustelet vanhempiesi kanssa. Pärjäät kyllä vaikka et taloudellista tukea heiltä saisikaan, kun saat kuitenkin kaikki yhteiskunnan tuet. Paras tuki vanhemmiltasi olisi se että saisit asua kotona vauvan kanssa tarvittavan ajan ja kun sinusta itsestäsi siltä tuntuu, niin hakisit omaa asuntoa. Jossain vaiheessa alkaa aivan varmasti tuntua siltä, että olisit valmis muuttamaan omillesi.
Hanki kontakteja muista nuorista äideistä, ettet jää yksin, kun kaverit elävät ihan erilaista elämää, eivätkä voi täysin ymmärtää lapsen tuomaa vastuuta.
Ja se että lapsen syntymän jälkeen et voi enää mennä ja tulla miten huvittaa, vaan sinulla on aina vastuu lapsesta ja hän on riippuvainen sinun rakkaudesta ja huolenpidosta ja ansaitsee vain parasta.
Luota itseesi, ole ylpeä lapsestasi ja äitiydestäsi ja muista että olet paras äiti omalle lapsellesi. Pärjäät varmasti jos niin päätät ja haluat!
T: entinen teiniäiti

 

[eijjeo]

ei kannata lapsi rakas. anna vauva adoptioon. voit tehdä jonkun lapsettoman pariskunnan todella onnelliseksi, ja samalla lapsi voi elää hyvän elämän, toisin kuin sinun kanssa joka olet vasta teini, ei rahaa, ei omaa asuntoa ja jäät täysin roikkumaan vanhempiesi varaan. ei lasta lapselle! järki päähän, ja ensi kerralla pidät ne haarasi ihan suosiolla kiinni, unohtu se ehkäisy, meni kortsu rikki tai mikä tahansa tähän on syynä.

 

[J.Ketkupolkka]

Tsemppiä ap:lle! Toivottavasti asiat järjestyvät.. Kyllä nuorikin äiti voi olla hyvä äiti!

 

["vieras"]

Olen 15-vuotias nuori nainen ja kuudennella kuulla raskaana. Tiedän kuka lapsen isä on, hän on minua neljä vuotta vanhempi eikä valmis ottamaan vastuuta. Itse haluan pitää lapsen, mutta pelkään mitä vanhempani sanovat, koska olen tähän asti sanonut heille, että annan lapsen adoptioon. Pelkään, etteivät vanhempani olisi valmiita auttamaan minua mm. rahallisesti ja ihan muutenkin. Isäni ei tiedä vieläkään, koska hän ei asu kanssani samassa osoitteessa. Pelkään kuollakseni, mitä siitä seuraa, kun kerron hänelle... Enkä muutenkaan tiedä miten tulevaisuuteni järjestän, käyn yhdeksättä luokkaa ja opiskelut pitäisi aloittaa syksyllä. Kuitenkin haluaisin pitää lapsen, koska haluan kantaa vastuun teoistani ja ajatella, jos en ikinä tämän jälkeen saisikaan lapsia..? Olen umpikujassa, AUTTAKAA !!

 

["Jepu"]

Itse olin 15 kun tulin raksaaksi ensimmäiselle poikaystävälleni, joka oli silloin 19.. Meinattiin ensin pitää lapsi mutta onneksi puhuin isosiskoni kanssa jolla oli 1-vuotias lapsi. En pitkällä ollut joten päädyin aborttiin. Vaikka pahalta se tuntui en ole koskaan asiaa katunut. Valmistuin yläasteelta sekä menin jatkoopiskelemaan ja sain töitä koulujen jälkeen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olen 8 kuulla raskaana enkä usko että olisin näin hyvässä tlanteessa (koulut käyty ja työpaikka alla) jos olisin lapsen pitänyt. Varmasti löytyy ihmisiä ketkä on onnistunut elämässään vaikka ollutkin teini äiti.. Olet vielä nuori ja koulut käymättä, kannattaa miettiä tarkkaan mitä valitset koska se tulee vaikuttamaan elämääsi.. Itse en omille vanhemmilleni koskaan kertonut asiasta mutta veikkaan että he silti aavistivat että jotain oli vialla. Ne jotka adoptioon päätyvät ovat rohkeita ihmisiä jotka välittävät muistakin kuin itsestään..

Paljon voimia sinulle..

 

["Jepu"]

Sorry kirjoitusvirheet.. :/

 

[jepss]

siis voithan sä muuttaa pois kotoa..sää rupeet saamaan äippärahaa lapsilisiä eltustukea jne et sä mitään rahallista tukea vanhemmiltas tartte! ihan samanlai se mulla oli vaikka ikää 18v sillon samat tuet saat

 

[niiiiin]

pidä lapsi! samallai sä rahaa sit saat niinko kukatahansa aikuinen jolla ei ammattia/työpaikkaa! et älä sitä mieti. älä ainakaan sen takia adoptioon laita ja oothan lapsen syntyessä kohta jo 16v eikä mikään hirveen nuori äidiksi

 

[niiiiin]

saitit n450e äippärahaa+ 142e elareita+ 147e elatustukea= n739e+ vielä asumistukea 80% vuokrasta jos et saa asumistukea ko oot alle 18v ni sit varmasti sossusta saat vuókraan apua

 

[Jenny90]

Hei, jos olet ajatellut lukiota, lukion voi suorittaa kokonaan netissä. (Otavan Opisto) terv. itse sieltä valmistunut Hoidin vauvaa kotona ja päikkäreiden aikaan tein opintoja tietokoneella. ja muu opiskelu kyllä odottaa sen aikaa.

Jos äitisi suuttuu niin pahasti ettei anna sinun asua kotona, ota yhteyttä sosiaalitoimeen, siellä on tarjolla melkein kaikissa kunnissa ensikoteja. Sosiaalitoimelta ja Kelalta saa rahaa, tiukkaa tulee olemaan, mutta kyllä sillä laskut ja ruoan maksaa.
Mutta jos teit kerran päätöksen pitää lapsesi, muista, että houkutuksia tulee, ryyppyreissut jne, mutta ajattele aina ensin lasta, se ei voi auttaa itse itseään ja ansaitsee hyvän äidin ja hyvän lapsuuden

Onnea sinulle!
Muista kuitenkin saattaa myös isä vastuuseen tästä. Virkavalta pakottaa isyystesteihin, ellei tunnusta isyyttä, vaikkei hän haluaisikaan osallistua vauvan elämään, hän on ollut se vanhempi ja vastuullisempi osapuoli tässä, ja hänen on maksettava vähintään ne elastusmaksut mielestäni! On ne sinun ikäiset ennenkin saanu vauvoja, ja moni heistä ollut hyvä äiti

 

[niiiin]

enkä usko et mihkään ensikotiin tarttee muuttaa vaan sanot sossusssa et tarttet vaan vuokräkämpän ko lapsisyntyy ni varmasti ne ettii sen heti ja saat jo seuraavana pvänä avaimet käteen..tai ei sun tartte edes sossuun mennä ollenkaan kela maksaa tuet ja marssit vaan sinne missä kaupungin vuokra-asuntoja vuokrataan ja sä menet heti jonon kärkeen koska pieni vauva eikä ole asuntoa ja todennäköisesti menetti heti katsomaan jos löytyis sopiva kämppä yms näin satakunnassa ainakin

 

[virheet]

Pidä vaan lapsi kunhan et toista niitä virheitä, joita kymmenet työni puolesta tuntemani teiniäidit ovat tehneet. Ensinnäkin teiniäidillä on yleistä se, että mies vaihtuu vähän väliä ja lapsia tehdään lisää useammalle miehelle. Rahat ovat lopussa, koska teiniäiti elää yhteiskunnan tuilla useissa tapauksissa. Jos rahaa tulee jostain niin keskivertoteiniäiti käyttää rahat mielellään omiin muotivaatteisiin, hiustensa ja kynsiensä laittoon.Lapsen tarpeet voivat jäädä syrjään.Teiniäiti käyttää enemmän päihteitä raskaana ja pikkulapsiaikana kuin keskivertoikäinen äiti. Tupakointi raskausaikana on erittäin yleistä teiniäideillä. Sen haittoja ei haluta ymmärtää tai sitten itsekuri on vielä riittämätön.Teiniäidin opinnot jäävät jos ei kokonaan niin matalalle tasolle. Teiniäiti saa monissa tapauksissa jossain vaiheessa innostuksen juosta baareissa ja lapsi on silloin ihan kenen tahansa hoidossa. Tällaisia tapauksia sitä näkee sosiaalialan hommissa ja voin sanoa että en kauheasti ole teiniäitiyttä pitkään aikaan kannattanut. Näitä voi sattua ihan aikuisillekin äideille niinkuin joku kohta tulee lässyttämään, mutta tosiasia on, että teiniäitiys altistaa sekä äidin että lapsen syrjäytymiskierteeseen. Tutkimuksia asista löytyy googlella ihan suomeksi ja englanniksikin.

 

[Tuotanoin]

enkä usko et mihkään ensikotiin tarttee muuttaa vaan sanot sossusssa et tarttet vaan vuokräkämpän ko lapsisyntyy ni varmasti ne ettii sen heti ja saat jo seuraavana pvänä avaimet käteen..tai ei sun tartte edes sossuun mennä ollenkaan kela maksaa tuet ja marssit vaan sinne missä kaupungin vuokra-asuntoja vuokrataan ja sä menet heti jonon kärkeen koska pieni vauva eikä ole asuntoa ja todennäköisesti menetti heti katsomaan jos löytyis sopiva kämppä yms näin satakunnassa ainakin

Paitsi että ensisijaisesti vanhemmat pitävät huolta alaikäisistä lapsistaan.

 

[niiiiin]

Paitsi että ensisijaisesti vanhemmat pitävät huolta alaikäisistä lapsistaan.

no jos ei kotona saa asua niin saa kyllä oman vuokra asunnon ihan niinko opiskelevat teinitki..ja varsinkin tässä tapauksessa kun on se vauva

 

["mä"]

Olethan tietoinen, miten elämäsi tulee muuttumaan vauvan myötä? Katso realistisesti äitisi nykyistä elämää. Kuinka usein hän tapaa ystäviään ja mitä he silloin tekevät? Suostuuko sinun kaverisi samoihin asioihin, mitä äitisi tekee ystäviensä kanssa? Sinun elämäsi tulee muuttumaan aika voimakkaasti äitisi kaltaiseen elämään. Ei enää päivittäin ystäviä, ei leffoja, ei poikia... Sinun elämäsi tärkeimmäksi asiaksi on nyt tulossa pieni vauva, joka on siinä vuosia, monia vuosia.

Entä kun tulet täysi-ikäiseksi? Miten todennäköisesti tulet katsomaan surullisena kun ystäväsi lähtevät kaupungille rientoihin ja sinä jäät yksin katsomaan kotiin elokuvaa vauvan mentyä nukkumaan? Oletko todella valmis vaihtamaan nykyisen elämäsi kotiäidin elämään?

 

[kukka-hattu]

Elämä kantaa. Jos olet halukas pitämään lapsen niin se on varmasti paras ratkaisu. Tulisit katumaan loppu ikäsi adoptiota. Lapset kasvaa nopeasti ja pian pääset kiinni opintoihisi.

 

[Tuotanoin]

no jos ei kotona saa asua niin saa kyllä oman vuokra asunnon ihan niinko opiskelevat teinitki..ja varsinkin tässä tapauksessa kun on se vauva

Ensisijainen vaihtoehto kai kuitenkin olisi, että vanhemmat ja lapset jollakin keinolla säilyisivät sovussa ja saman katon alla, toisiaan tukien. Aika kylmää kyytiä alkaa yhtä aikaa opiskella vauvanhoitoa ja omillaan toimeen tulemista. Siinä suhteessa se ensikotikin olisi parempi ajatus, ei tarvitsisi ihan yksin aloittaa.

 

[jepsss]

kyllä JOSKUS voi baariin mennä ko 18 on täyttänyt kirjoitit niinko ei koskaan vois lähteä mihinkään jne jos vaan hoitajia on ja voipi olla et ei ne kiinnosta nuo baareilut yms

 

[R_A_J]

[QUOTE="mee";25216249]Kannattaa nyt varmaan aloittaa sillä, että keskustelet vanhempiesi kanssa. Pärjäät kyllä vaikka et taloudellista tukea heiltä saisikaan, kun saat kuitenkin kaikki yhteiskunnan tuet. Paras tuki vanhemmiltasi olisi se että saisit asua kotona vauvan kanssa tarvittavan ajan ja kun sinusta itsestäsi siltä tuntuu, niin hakisit omaa asuntoa. Jossain vaiheessa alkaa aivan varmasti tuntua siltä, että olisit valmis muuttamaan omillesi.
Hanki kontakteja muista nuorista äideistä, ettet jää yksin, kun kaverit elävät ihan erilaista elämää, eivätkä voi täysin ymmärtää lapsen tuomaa vastuuta.
Ja se että lapsen syntymän jälkeen et voi enää mennä ja tulla miten huvittaa, vaan sinulla on aina vastuu lapsesta ja hän on riippuvainen sinun rakkaudesta ja huolenpidosta ja ansaitsee vain parasta.
Luota itseesi, ole ylpeä lapsestasi ja äitiydestäsi ja muista että olet paras äiti omalle lapsellesi. Pärjäät varmasti jos niin päätät ja haluat!
T: entinen teiniäiti [/QUOTE]

Täysin samaa mieltä.
T: entinen teiniäiti myös

 

[isoäiti mölykylästä]

nuori olet, vuoden vanhempi vain kun mun tyttöni. sinuna mä menisin ensikotiin vauvan syntymän aikoihin. eiköhän siellä opasteta ja auteta sinua elämässä eteenpäin

 

["mä"]

kyllä JOSKUS voi baariin mennä ko 18 on täyttänyt kirjoitit niinko ei koskaan vois lähteä mihinkään jne jos vaan hoitajia on ja voipi olla et ei ne kiinnosta nuo baareilut yms

Tarkoituksella niin kirjoitinkin. Sillä todellisuudessahan se melkein sitä tarkoittaa, varsinkin nuorella ihmisellä, jolla useimmiten on intoa ja halua olla ystäviensä kanssa lähes 24/7 ja paljon sitä aikaa vietetään myös baareissa. Elämä muuttuu täysin äitiyden myötä.

Normi nuoren elämä koostuu enimmäkseen ystävistä, harrastuksista ja opiskelusta. Äitiyden myötä elämä koostuu enimmäkseen vauvasta, vauvasta ja vauvasta. Mielestäni on väärin antaa toisen ymmärtää, että kunhan hoitajia on niin vauvan voi hoitoon jättää ja itse painella menemään. Lähtökohtana kuitenkin on se olettamus, että vauva tarvitsee vanhempaansa 24/7 ja ne harvat kerrat, jolloin vauvalla on hoitaja, pääosin käytetään muuhun kuin juhlimiseen tai yöhippoihin.

Tokihan saa olla omia juttuja vaikka vauvan saisikin, mutta minusta on ehdottomasti parempi katsoa tilannetta tältä ns. rankemmalta puolelta ja sitten iloisesti yllättyä jos se onkin helpompaa ja jos pääseekin enemmän menemään kuin toisinpäin. Jos nuori onkin ajatellut, että pääsee joka toinen perjantai viilettämään ystäviensä kanssa ja sitten ei pääsekään kuin kaksi kertaa vuodessa niin kyllähän siinä aika pudotus on.