Millainen hajamielisyys on vielä normaalia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos vastauksista!

Täällä harmitus on laantunut, vaikkakin lahjakassi on edelleen kateissa. Lapsi ei onneksi tiedä, että mitään on hukassa.

Tuossa illalla vielä puhuttiin ja mies myönsi, että on vähän alakuloinen ollut, vaikka aluksi sen kielsikin. Meillä mies ei ole ollut kovin oma-aloitteinen näyttämään mitä siellä sisällä velloo. Ja oli kuulema nukkunut huonosti edellisen yön, että ehkä osittain selittyy nyt ihan noilla. Tosin tässä syksyn mittaan on mielestäni ollut kyllä pidemmän aikaa vähän sellaista tohelon touhua.

Tuo oli hyvin sanottu, että ehkä minä sitten olen tässä asiassa meidän huushollissa vahvempi, mies taas muissa jutuissa. Pitää oppia sietämään.

Ehkä mies on sellainen taivaanrannanmaalarityyppinen luonne, niin kuin Suzyanne kuvaili. Miehen amamtti on taideammatti kyllä, eikä mies todellakaan ole mikään handyman muutenkaan. Ennen mun tapaamistani ei tainnu sen elämässä olla mitään muuta kuin oma ala ja siihen kuuluvia ihmisiä. Ei mitään tarvetta ajatella muuta maailmaa. Eikä vaikka tehdä ruokaakaan, kun jostain kävi hakemassa valmista.

Mies ei ajattele asioita pitkällä tähtäimellä, ei mun mielestäni ajattele kokonaisuuksia. Joku kesäloman suunnittelu on miehelle toukokuussa jo liian aikaista. Minä taas tykkään suunnitella hyvissä ajoin ne vaihtoehdot A, B ja C. Eli tässä kaikessa on varmaan taas kyse siitä, että me ollaan niin erilaisia ja mun on kamalan vaikea käsittää, kun tuo mies on välillä mun näkökulmasta niin hönö!

Mies ehdotti itsekin jotain muistikirjatyyppistä ratkaisua. Ehkä joku lappu jääkaapin ovessa olisi hyvä. No ehkä siihen ei kannata kirjoittaa, että älä pese persettäsi vaimon naamasaippualla, mutta ei tulisi stressiä jostain lappujen viemisestä postiin tms.

On se kyllä hupsu ukko. Mutta siltikin toivoisin, että se lahjakassi löytyisi. Vaikea kiittää sukulaista lahjoista, joita ei sitten ole edes avattu. :/
 
Mä olen tähän mennessä pistänyt miehen unohtelut ja muut sen piikkiin, että se on vaan putkiaivo.

Tässä viime aikoina on tullut vaan eteen aina vaan enemmän ja enemmän unohtelua.

Tässä tän päivän ihmetykset:

Joulusaunassa ihmettelin, että miten toi mun kasvosaippua tuntuu hupenevan itsekseen. (Palamallinen saippua siis.) Mies oli ihmeissään, että no kun se on luullut että se on ihan tavallinen saippua ja on pessyt hanuriaan sillä. Jes. (Ehkä mua joskus naurattaa tää.)Mies ei ollenkaan muistanut, että olen jo sen saippuan käyttöön otossa ilmoittanut, että tää on sitten mun kasvosaippua ja kysynyt, voiko sitä pitää tuossa kohti. Joo, selvä. Samoin ehkä kuukausi sitten kysyin siltä, onko se käyttänyt tuota saippuaa, kun se tuntuu itsestään kutistuvan. Ei ole käyttänyt mun saippuaa. Nuo molemmat tilanteet on olleet sellaisia, että ollaan oltu kylppärissä ja mä olen näyttänyt sitä saippuaa.

Nyt mies etsii yhtä lahjakassia, joka on annettu sille käteen tuossa meidän kotioven ulkopuolella. Sillä ei ollut mitään muistikuvaa koko tapahtumasta, joka on siis tapahtunut tällä viikolla. Piti sitten kerrata, että muistatko sen henkilön, ja se antoi sulle sen muovikassin kun nousit autosta. Ensin ei muistanut mitään, sitten alkoi muistamaan, että ai niin, joku valkoinen muovikassi, jossa oli useampi paketti.

Mä luulin, että mies on piilottanut lahjat. Nyt sitten ihmettelin, että ei ne ollut tuossa kuusen alla. Nyt mies sitten käy meidän kotia läpi, että mihin on laittanut ne.


Mä olen jotenkin ymmälläni. Mua suututtaa, koska moni asia on mennyt miehen unohtelujen ja hajamielisyyksien takia "pieleen". Musta tuntuu, että mun on itse huolehdittava esim. lapsen esiintymisen aikataulut ja kaikki, koska en voi luottaa mieheen. Yksi lapsen esitys meni ohi, kun mies muisti ajan väärin.

Äsken tuossa sanoin miehelle, että mun mielestä tämä ei ole normaalia, että pitäiskö sen käydä lääkärissä tai jotain. Oon kysynyt jo aiemmin, onko stressiä tai jotain, mutta ei ole. Miehen työ ei stressaa juuri nyt, on itse asiassa ollut kotona tosi paljon lähiakoina itsekseen ja aikaa tietokonepeleille tuntuu olevan. Jotain vinkkejä, missä vika voisi olla ja kuinka mun pitäisi tähän suhtautua? Mua toisinaan suututtaa aivan tajuttomasti, mutta en viitsi näyttää sitä miehelle, koska eihän se sitä tahallaan tee.


Täällä samaa vikaa, mutta vähän kuitenkin tuosta poikkeavaa.
Nyt muutaman kuukauden aikana miehelläni on ollut sellaista ettei muista mitä olen hänelle edellisenä päivänä sanonut. (ESIM älä ota tuota asiaa jääkaapista evääksi niin lapset saavat syödä koulun jälkeen tuota ja hänhän OTTAA ne evääksi) Jos katsomme tv:stä esim elokuvaa hän ei tajua yksinkertaisia näkemiään kohtauksia elokuvasta ja minun pitää alkaa selittää siitä ja sanoa että tajusitko nyt?! Olisi välillä helpompi katsoa miehen kanssa lastenohjelmia missä ei paljoa aivokapasiteettia tarvita. Jos elokuvassa hyppii esim kana ruudussa kysyy mies minulta että MIKÄ TUO ON. MITÄ SE TEKEE?! Muutenkin mies on tosi eläväinen ja kova ääninen kun pelleilee lasten kanssa. Välillä käsken pitämään vähän pienempää suuta ja hän hiljenee 15sekuniksi ja sen jälkeen alkaa vain kahta kamalampi meteli. Ei muista minne työkalujaan laittaa ja valittaa ja kitisee niistä minulle olenko nähnyt niitä. Jos minulla on töitä ja mies sattuisi olemaan koko päivän kotona hän makaa ainoastaan sohvalla. Ei Tee yhtään koti askareita. Kaikki jää minulle töiden jälkeen. Saattaa kysyä jos minulle on tullut töistä esim haava käteen monena päivänä peräkkäin mistä tuo on tullut. Mistä tuo on tullut. Välillä meinaa mennä hermot, mutta laitan tämän kaiken viellä työstressin piikkiin. Jos ei pian ala tämä pelleily loppua kannan tuon ukon vaikka niskasta lääkärille 😅
 

Similar threads

E
Viestiä
74
Luettu
14K
Aihe vapaa
vierailijavanha pukki
V
M
Viestiä
0
Luettu
339
M

Yhteistyössä