Pettäminen ja toisen naisen vastuu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kuperkeikka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";25838631]Ehkä olisi kannattanut lukea koko ketju. Luulo siitä, ettei onnellisissa suhteissa petetä, on harhaa.[/QUOTE]

Joo en tosiaan pikaluvulla löytänyt sellaista kommenttia, jossa parisuhteen molemmat osapuolet olisivat keroneet suhteen olevan hyvä ja onnellinen, mutta petin silti.
Itse en oikeassa elämässä ole törmännyt kertaan tilanteeseen, jossa pettämistapauksissa oli ollut taustalla täysin onnellinen perhe-elämä.

Mutta toki noinkin saataa olla...elämä on niin kummallista- pettäjille, toisille naisille / miehille ja petetyille.
 
[QUOTE="vieras";25830274]"- Eräs tutkimus osoitti, että jopa 16 prosenttia miehistä, jotka sanoivat parisuhteensa olevan erittäin hyvä, oli syyllistynyt uskottomuuteen. Ja liki 30 prosenttia miehistä, jotka arvioivat parisuhteensa suhteellisen hyväksi, oli pettänyt puolisoaan."

Petetty, n[/QUOTE]
Jos pettäjä kokee parisuhteen hyväksi, niin ei kai parisuhteen huonous silloin ole keskeinen syy uskottomuuteen?
 
Itse olen pettäjä tällä hetkellä. Menin ja rakastuin toiseen. Eroa olen kyllä suunnitellut jo ennen kuin tapasin tämän uuden. Mutta lapset ovat vielä pieniä vielä että aion odottaa sen eron kanssa vielä jonkin aikaa.
 
Mä olen hieman jäävi sanomaan tähän asiaan mitään. Olen ollut toinen nainen nuoruudessani. Tosin en vakavissani, ja en todella ollut ainoa "toinen nainen"... Sen verran kuitenkin sanoisin että varattua ei voi "viedä" jos hän itse ei hae sitä. Kukaan ei petä vasten tahtoaan.

Jos minua petettäisiin niin syyttäisin puolisoani. Piste. Oli parisuhteessa helppoa tai vaikeaa niin se päätös lähteä pettämään on kuitenkin sen parisuhteessa olevan osapuolen. Ja mitä minä olen maailmaa nähnyt niin yleisesti pettäjät eivät jätä pettämistä yhteen kertaan.. Tiedän myös miehen joka rakasti vaimoaan syvästi, sanoi ettei ole koskaan rakastanut ketään niin paljon ja silti petti.
 
olin tietämättäni toinen nainen eräälle miehelle, ja sen muija (joka ei asunut saman katon alla) sai sitten tietää meidän paneskeluista, niin tää syytti sitten mua koko jutusta ja yritti saada minulta ilmeisesti anteeksipyyntöä, kun tekstarin lähetti, että tietää meidän paneskelleen jo pidemmän aikaa...yritti syyllistää, että muka tiesin heidän suhteesta... no en todellakaan tiennyt, kun mies antoi ymmärtää olevansa sinkku!!

mitä hittoa mun pitäisi tältä naiselta muka pyytää anteeksi, minäkö sen miehen oon raiskannu vai mitä häh, stna?! eiköhän tuo enemmän niiden kahden välinen ongelma ole kuin minun.
 
[QUOTE="vieras";25838631]Ehkä olisi kannattanut lukea koko ketju. Luulo siitä, ettei onnellisissa suhteissa petetä, on harhaa.[/QUOTE]

...sanoo petetty, joka on luullut olevansa onnellisessa parisuhteessa. Onhan se ihan höpönlöpöä, että normaali (itsensä hallitseva) ihminen onnellisessa parisuhteessa haluaisi tieten tahtoen loukata rakastettuaan. Sama se sille, mitä tutkimukset sanoo, tämä on fakta. Itse en ole pettänyt edes onnettomassa parisuhteessa, olen päätynyt ensin päättämään sen parisuhteen. Ja näin tulen toimimaan jatkossakin, pettäminen on luusereitten hommaa.
 
mutta minusta syyllinen on vain mies joka pettää. vieras toinen nainen on moraalisesti heikko mutta ei ole henk.koht minulle vastuussa elämänsä valinnoista. Vaikeaksi tilanteen tekeen kun on lapsia ja tämä toinen nainen on kuvioissa mukana. Pitääkö minun ex-vaimon ja petytyn olla tekemisissä ed.mainitun äitipuolen kanssa? lasten edun kannalta joo varmaankin, mutta mitens se mun ainoa elämäni ja oma onneni? eli ehkäpä tämä äitipuoli on sit valmis ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja ymmärtämään että se ei käy...
 
Alkuperäinen kirjoittaja en petä;25839035:
...sanoo petetty, joka on luullut olevansa onnellisessa parisuhteessa. Onhan se ihan höpönlöpöä, että normaali (itsensä hallitseva) ihminen onnellisessa parisuhteessa haluaisi tieten tahtoen loukata rakastettuaan. Sama se sille, mitä tutkimukset sanoo, tämä on fakta. Itse en ole pettänyt edes onnettomassa parisuhteessa, olen päätynyt ensin päättämään sen parisuhteen. Ja näin tulen toimimaan jatkossakin, pettäminen on luusereitten hommaa.
Minua ei (tietääkseni) ole koskaan petetty. Miksi joidenkin on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei uskottomuus aina liity suhteen hyvyyteen/huonouteen? Usein toki, muttei aina. Onko se jokin defenssi, että "kun minä pidän parisuhteestani huolta, niin minä en missään nimessä voi tulla petetyksi, petetyiksi tulevat vain ne huonot puolisot ja minä en ole sellainen"?
 
[QUOTE="vieras";25839103]Minua ei (tietääkseni) ole koskaan petetty. Miksi joidenkin on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei uskottomuus aina liity suhteen hyvyyteen/huonouteen? Usein toki, muttei aina. Onko se jokin defenssi, että "kun minä pidän parisuhteestani huolta, niin minä en missään nimessä voi tulla petetyksi, petetyiksi tulevat vain ne huonot puolisot ja minä en ole sellainen"?[/QUOTE]

Ei se ole yksipuolista, molempien pitää panostaa suhteeseen ja rakastaa toisiaan ja ennenkaikkea olla suoraselkäisiä, rehellisiä ihmisiä. Ja sanottaisko, että pettäjät on niitä huonoja puolisoja, ei ne petetyt :) Petetyt saa syyttää itseään vain, jos ylipäänsä on alkaneet seurustella ihmisen kanssa, joka on pettänyt aiemmissa suhteissaan. Nimittäin tulevaa käytöstä voi parhaiten ennustaa katsomalla mennyttä käytöstä... Mun mies ei ole koskaan pettänyt parisuhteessa ollessaan, enkä minäkään ja voin melko varmasti sanoa, ettei tulla pettämään tässäkään suhteessa. En olis valinnut miestä, joka on kylän tunnettu häntäheikki tai muuten epävakaampi persoona.
 
[QUOTE="vieras";25838692]Jos pettäjä kokee parisuhteen hyväksi, niin ei kai parisuhteen huonous silloin ole keskeinen syy uskottomuuteen?[/QUOTE]

Voiko ajatella että tuollainen pettäjä pitää parisuhdettaan hyvänä koska puoliso ei tajua että hän pettää? Hyvähän se on, ainakin pettäjän kannalta.
 
Tutkimusten mukaan parisuhteen ongelmat ovat yleensä naisilla syynä pettämiseen. Miehet taas tutkimusten mukaan saattavat pettää myös hetken mielijohteesta tai koska on tarjoutunut tilaisuus. Eikä nyt tarvitse läpättää että ei kaikki sitä tätä tai tota, vaan nimenomaan näitä asioita on asiaa tutkittaessa paljastunut. Totta kai huonommassa parisuhteessa on helpompi lähteä emotionaalisen ja fyysisen kanssakäymsen puuttuessa tai luhistuttua hakemaan apuja muualta, mutta let`s face it, on mONIA ns sarjapettäjiä jotka nyt vain sattuvat pettämään huolimatta suhteen tai kumppanin laadusta. Jos olisin itse mies niin en lähtisi pettämään jos sellaisia naisia kuin Halle Berry, Eva Longoria tai Jennifer Lopez. Mutta siis heitäkin on petetty, vaikka on ollut lapsiakin yms. Monet pettävät vaikka saisivat suhteessaan säännöllistä ja hyvää seksiä, pettämisessä ei ole välttämättä edes kysymys seksistä vaan omassa itsetunnossa ja omassa henkisessä kypsyydessä olevista ongelmista, sekä myös suhteessa olevista kommunikaatio-ongelmista, jotka muuten ovat myös yleisin syy eroon tutkimusten mukaan.

Alkuperäisestä kysymyksestä olisin sitä mieltä että vastuu on sillä henkilöllä, joka on parisuhteen osapuoli. Perustelen tätä sillä, että toinen nainen/toinen mies on täysin sen tiedon varassa, jonka suhteen osapuoli hänelle asiasta toimittaa. Monet käytännössä alkavat uudestaan seurustelemaan esimerkiksi jo avioeron harkinta-ajalla, joten tämä on nykyään hieno uusi tekosyy pettäjille "meillä menee huonosti ja ero tulossa mutta lasten takia asutaan yhdessä". Arvatkaa vaan tuleeko sitä eroa koskaan ja toinen nainen/mies roikkuu langoilla pahimmassa tapauksessa vuosia tyytyen osaansa työmatkojen ja "harrastusreissujen" hetken hupina. Tietenkin voi myös kysyä toiseksi naiseksi/mieheksi tyytyvän itsetunnon ongelmista ja moraalista, mutta totuus on että halutessaan ihminen voi valitettavan tehokkaasti sulkea silmänsä totuudelta. Parhaimmassa tapauksessa pettäjä saa aviopuolison ja rakastajan vihaamaan toisiaan mutta molemmat antamaan itselleen anteeksi!! Siinä vasta tosielämän ironiaa ja viihdettä!

Ja sinkkunaisen on tavallaan helppo alkaa fyysiseen satunnaissuhteeseen tai yhden illan juttuun varatun miehen kanssa, koska heistä ei ole vaivaa eivätkä he soittele perään tai vaadi suhdetta tai jatkuvaa tapaamista. Tämähän on myös yökerhoissa tunnettu fakta, vaikka toki onneksi suurin osa sinkkunaisista ei tällaista harrasta. Tosin onhan olemassa maksullista seksiäkin mitä tullaan tarjoamaan ja perheenisät ostaa. Onko se silloin myyjän vika?

Jokaisella ihmisellä on vastuu itsestään ja tarjouksia tulee aina, varsinkin naiset tämän tietävät. Naisten ei tarvitse kuin sormea napsauttaa niin löytyy laaja tarjonta miehiä jotka ovat halukkaita lähempään kanssakäymiseen. Harvapa perheenäiti tällaiseenkaan kuitenkaan sortuu vaikka mahdollisuuksia varmasti löytyisi joka baari-illalle.

Ei ihmisestä näy päällepäin välttämättä onko varattu vai ei ja onko lapsia vai ei. Ja yllättävän helppo sellaisetkin asiat on loppujen lopuksi salata. Tiedän miehen jolla oli kaupunkiyksiö, johon vei naisia pettämään vaimoaan. Tiedän naisen joka pyöritti menestyksellä isoa rinkiä rakastajia miehen ja lapsien selän takana ja esitti päällepäin siveellistä ja kilttiä perheenemäntää.

Kaikki me tiedetään nämä nelikymppiset perheenistä jotka nyt on jääneet kiinni 9-15 vuotiaiden tyttöjen vokottelusta netissä ja jopa seksin harjoittamisesta. Mielestäni on naiivia kysellä sen kolmannen pyörän moraalin perään, ainakaan liikaa, koska monen pettäjän kohdalla siellä on kolmas pyörä, neljäs pyörä, viide, kuudeskin...? ei voi tietää kun eivät sitä totuutta kerro.
 
Tutkimusten mukaan parisuhteen ongelmat ovat yleensä naisilla syynä pettämiseen. Miehet taas tutkimusten mukaan saattavat pettää myös hetken mielijohteesta tai koska on tarjoutunut tilaisuus. Eikä nyt tarvitse läpättää että ei kaikki sitä tätä tai tota, vaan nimenomaan näitä asioita on asiaa tutkittaessa paljastunut. Totta kai huonommassa parisuhteessa on helpompi lähteä emotionaalisen ja fyysisen kanssakäymsen puuttuessa tai luhistuttua hakemaan apuja muualta, mutta let`s face it, on mONIA ns sarjapettäjiä jotka nyt vain sattuvat pettämään huolimatta suhteen tai kumppanin laadusta. Jos olisin itse mies niin en lähtisi pettämään jos sellaisia naisia kuin Halle Berry, Eva Longoria tai Jennifer Lopez. Mutta siis heitäkin on petetty, vaikka on ollut lapsiakin yms. Monet pettävät vaikka saisivat suhteessaan säännöllistä ja hyvää seksiä, pettämisessä ei ole välttämättä edes kysymys seksistä vaan omassa itsetunnossa ja omassa henkisessä kypsyydessä olevista ongelmista, sekä myös suhteessa olevista kommunikaatio-ongelmista, jotka muuten ovat myös yleisin syy eroon tutkimusten mukaan.
Peesi.
 
viestiin "24" : ei tunteille aina voi mitään. Olet ollut ihastunut varattuun, muttet lähtenyt matkaan. Minä olen myös ollut ihastunut varattuun, mutten lähtenyt matkaan. Mutta kerran olen ollut rakastunut ja lähdin mukaan. Jäin totaalisesti koukkuun. Olen edelleen sitä mieltä, että hän oli sielunkumppanini. Käsittämätöntä kemiaa. Ja hän oli naimisissa. Ilmeisesti et ole ollut rakastunut, kun halveksit. Etkä ehkä käsitä sitä moraalista taistoa, jota oma mieli käy tuollaisessa tilanteesta. Ei ole yksiselitteistä, että toinen nainen on moraaliton. Itse omaan kaikesta huolimatta korkean moraalin, vaikka olenkin ollut toinen nainen. Kävin kovaa kamppailua itseni kanssa. Se aika oli toiseksi raskainta aikaa henkisesti. Raskain oli oma ero ja sen aiheuttamat traumat. Mutta toisena naisena olo ja sen moraalinen ristiriita oli toiseksi raskain kokemus elämässäni. Joten ei voi sanoa, että olisin suhteessa kovin heppoisin perustein ollut. Enkä siinä todellakaan olisi jaksanut, ellen olisi ollut niin suunnattoman rakastunut ja uskonut niin kovasti meihin.

OLEN OLLUT SEKÄ PETETTY, ETTÄ TOINEN NAINEN.
Tiedän siis molempien puolen. Osasin kyllä myös samaistua vaimon tunteisiin ja tiesin, mitä tunteita hän melko varmasti käy läpi. Olin käynyt niitä itse omassa erossani. Tiedän, mitä on tuntea tulleensa petetyksi. Vaikka olen itse petetty, en pysty ajattelemaan asioista vain siltä kannalta. En edes ennen toisena naisena oloa. Asioissa on niin monta puolta.

Kun olin toinen nainen, vaimolle kerrottiin tilateesta ja ilmoitettiin halusta erota. Mutta hän ei halunnut erota ja tilanne mutkistui. Lopulta kävi niin, että lasta käytettiin välineenä ja minä hävisin taistelun.Lopetin suhteen, kun tajusin, että tilanne ei tule etenemään tai ratkeamaan mihinkään suuntaan. En olisi edes halunnut että takiani lapsi joutuu sotatantereelle ja varsinkaan sotavälineeksi. Lopetin suhteen. Mutta olen silti sitä mieltä, että jouduimme molemmat luopuman paljosta ja meistä olisi tullut onnellisia yhdessä. Ja mies on samaa mieltä. Tilanteet vain eivät sallineet sitä.

Omalle ex-miehelleni olen katkera pettämisestä. Olimme yhdessä lähes 10 vuotta. Hänellä oli suhde nykyiseen vaimoonsa meidän loppuaikana. En silti silloinkaan syyttänyt tätä toista naista. Vastuu oli mielestäni täysin omassa miehessäni. Jos meillä olisi asiat olleet hyvin, ei siihen olisi kolmas ihminen väliin mahtunut. Tai on myös miehiä, jotka pettävät vain seksin takia. Varmasti eri miehet eri syistä. Oma mieheni oli molmepia. Hän ihastui nykyiseen vaimoonsa, mutta petti myös ennen tätä. Osasta pettämisistä sain tosin kuulla vasta viisi vuotta eron jälkeen. Olin epäillyt asiaa, mutten ollut saanut vahvistusta. Mieheni kiisti asian. Sain kuulla viiden vuoden jälkeen eräältä yhteiseltä ystävältämme. Olen todella vihainen ja tunnen monenlaisia tunteita pettymyksestä halveksuntaan, tyhmyyteen tietämättömyydestäni, vihaa entistä miestäni kohtaan jne. Kuin kaikki hyvä olisi pyyhitty pois sillä, että sain tietää tästä paljon aiemmin tapahtuneesta pettämisestä. Ja olen hyvin varma, ettei nämä kaksi ole ainoita kertoja. Tiedän sen, muttei ole todisteita. Nyt sain vahvistuksen suhteelle työkaverinsa kanssa, joka hänellä oli ollut useampi vuosi ennen eroamme. Olin hetken vihainen tuolle naiselle. Tiesin hänet, mutten tuntenut hyvin. Mutta en tiedä, mikä tilanne on hänen puoleltaan lopulta ollut. Onko hän ollut ihastunut vai oliko se pelkkä seksisuhde.Pelkästä seksisuhteesta olisin vihainen myös naiselle, sillä jos hän ei ollut todella ihastunut niin koen, että vastuu oli myös osin hänellä. Hän kuitenkin tiesi minutkin. Jos hän oli ihastunut, pidän vastuuta täysin pelkästään mieheni. Jokatapauksessa mieheni olis se, joka salli asian tapahtua.

Olen sitä mieltä, että lopulta vastuu on pettäjällä. Jo ennenkuin itse jouduin kohtaamaan henkisen taisteluni toisena naisena, en syyttänyt ex-mieheni uutta naista. Syytin miestäni. Hän sen lopullisen päätöksen teki ja antoi asian tapahtua.
Kun olin itse rakastunut varattuun mieheen, koin kyllä olevani osasyyllinen. Sillä tiesin vaimosta. Ja koin olevani syyllinen, kun en pystynyt lopettamaan suhdetta heti. Lopetin sen myöhemmin, mutta uskoin hänen sanaansa erosta jne liian pitkään. On väärin pettää ja on väärin olla osana pettämisessä (eli se kolmas osapuoli). Mutta koen silti, että vastuu oli pettäjällä, sillä minä uskoin täysin hänen sanaansa siitä, että hän haluaa erota vaimostaan. Minulla ei ollut kuin hänen puolensa asiasta. Se oli ainoa, mitä minä tiesin heidän suhteestaan. En usko, että hänen kokemansa on koko totuus. Hänen kertouksensa mukaan vaimo oli kylmä, laskelmoiva, ilkeä jne. Mutta en usko, että hän kaikille olisi sellainen. Se ei siis ole minusta puolustus siihen, että voi itselleen hyväksyä pettämisen ja toisena naisena olon. Koin hyvin suurta ristiriitaa siitä, että olin löytänyt sielunkumppanin ja olin onnellinen hänen seurassaan tai vaan kuullessani hänen äänensä. Mutta samalla tunsin, etten saisi olla onnellinen. Koin vaimon tuskaa, sillä tiesin, mitä hänelle aiheutuu tiedosta, että miehellä on toinen nainen. Koin siis samalla vaimon tuskaa sekä omaa onnea. Se on melko raastavaa ja raskasta. Olin myös sitä mieltä, että miehen olisi pitänyt erota, vaikka me emme olisi jatkaneet. Miehen ei ollut hyvä kotona. Hän oli erittäin onneton.

Itse koen, että osapuolten rakastuessa tilanteelle ei aina voi mitään. Asiassa on niin monta puolta, että mustavalkoinen ajattelu ei auta ketään. En hyväksy pettämistä. En edes omissa suhteissani. Mutta osalle asioista on selitys. En koskaan lähtisi toiseksi naiseksi vain sen takia, että mies haluaa seksiä tms. Sellaista minulle on ehdotettu useampaan otteeseen. En hyväksy sitä ja kerron mielipiteeni ehdotuksiin. Siinä sattuu niin montaa ihmistä. Mutta jos "vahinko" käy ja rakastuu, pettäjän pitäisi olla tarpeeksi vastuullinen ja selvittää tilanne. Selvittää se eroamalla tai katumalla pettämistä ja tehden töitä saadakseen liittonsa taas toimimaan.

Itse rikoin itseni todella pahasti menetettyäni elämäni rakkauden (eli tämän varatun miehen). Mutta hyväksyin asian, sillä lapsi sai pitää isän kotona. Mutta olen erittäin katkera siitä, että mies ei ole sen jälkeen tehnyt mitään parantaakseen suhteensa. Mielestäni hänen vastuunsa olisi ollut se, että hän olisi tehnyt kaikkensa pelastaakseen avioliittonsa. Nyt kaikki on hävinneet. Minä menetin rakkauden. Mies on edelleen erittäin onneton kotona. Vaimo on menettänyt luottamuksen ja on huonossa suhteessa. Omasta kokemuksestani voin ennustaa, että se ei tee hyvää vaimon itsetunnolle. Lapsi on tällähetkellä erittäin riitaisessa perheessä. Eli kukaan ei voittanut. En silti usko, että asiat olisi heillä sen paremmin, olin minä ollut hetken kuviossa mukana tai en. (mies ei ole pettänyt kenenkään muun kanssa. Vain minun kanssani, koska rakastui).

Minulla on myös muutama ystävä, jotka ovat olleet varattujen miesten kanssa ilman sen enempää tarkoitusta olla suhteessa. Yksi ystäväni jopa "leveilee" vähän vanhemmilla varatuilla miehillä, jotka on valloittanut. Mielestäni se on täysin moraalitonta. Hän ei ymmärrä tekojensa seurauksia ja tekee valloituksiaan täysin tietoisesti. Olen todella surullinen hänen takiaan ja miesten ja vaimojen takia. Valitettavasti en pysty asiaan vaikuttamaan. Voin vain kertoa hänelle omat kokemukseni ja toivoa, että hän oppisi niistä välillisesti jotain.

Siihen en valitettavasti osaa sanoa mitään, että mitä lapsi tekee parisuhteelle. Itselläni ei valitettavasti ole lapsia. Toivoisin niitä, mutten vielä ole saanut tilaisuutta lasta saada. Ympärillä olen paljon nähnyt sitä, että pieni lapsi on raskasta parisuhteelle. Mutta en silti lähtisi vierittämään tässä syytä sille, kenen kanssa mies pettää. Asia pitäisi keskustella parisuhteen sisällä. Ja keskustella mistä pettäminen johtuu ja onko tahto todella erota vai saada parisuhde taas kuntoon.
 
olet siis edelleen miehen kanssa tekemisissä, kun tiedät hänen suhteensa tilan? mitä jos sanoisit painavan sanasi, että miehen pitää yrittää paremmin, jo sinun takiasi, ettei uhraus ole turha? moni jää kostamaan puolisolle ja ottaa tyydytyksensä siitä, että varmistaa ettei suhteesta voi mitään tullakaan, ikään kuin hänet nyt sitten olisi kaapattu. että kun hänet on tehty onnettomaksi, niin ollaan sitten edes onnettomia yhdessä.
 
mä olen se, ns. toinen nainen, seksisuhteessa varatun miehen kanssa. Itse olen vapaa, ja uskon että kun oikea osuu kohdalle, lopetan tämän seksihurjastelun. Suhteemme on ns. ystävyyssuhde mukavilla lisäeduilla ;) emme romantisoi tulevasta vaan kaikki juttelu ja toiminta liittyy seksiin. En koe olevani vastuussa seksikumppanini parisuhteesta, enkä ole kiinnostunut heidän suhteen ongelmista tai onnesta. meidän sekstailu alkoi samoihin aikoihin kun hän tyttöystävänsä tapasi ja on jatkunut siitä lähtien. Ovat olleet yhdessä reilut 2 v, yhtä kauan on siis meidän juttumme jatkunut. Tapaamme n.3-5krt/kk ja olemme yhteydessä päivittäin. Jos käry käy, aion pestä käteni siltä osin, toki tiedän että hän on suhteessa, mutta minä en ole tilitysvelvollinen kenellekkään. Tietenkään tälläiseen en olisi ryhtynyt jos tyttöystävä olisi minulle tuttu. Ei ole, joten en aio hänen elämäänsä murehtia.
 

Yhteistyössä