Siis niin kuin monet tietää, meillä on kaksi erityislasta, 7v autistinen down-poika ja 5,5v autisti-tyttö joista molemmilla on omia, aika rankkojakin ongelmiaan.. Ei siis missään tapauksessa kyse mistään lievästä kehitysvammasta ja hyvätasoisesta autismista yms. Asutaan Ruotsissa ilman mitään sukulaisten suomaa turvaverkkoa ja lasten muuttuessa vaativammiksi myös tuo itse luotu turvaverkko on heikentynyt kun juuri kukaan ei enää pärjää noiden kanssa.
Viime syksynä kun esikoinen aloitti eskarin, koululta suositeltiin hakemaan lapsille viikonloppupaikkaa johonkin "laitokseen" jotta samalla saataisiin itsellemme vähän vapaa-aikaa ja myös mahdollisuus keskittyä rauhassa 1v kuopukseen. Alkuun en lämmennyt idealle, mutta sitten esikoinen mursi jalkansa minkä takia hän joutui koulusta sairaslomille lähes koko syyslukukaudeksi ja tyttö reagoi veljen päiväkodista pois jäämiseen ja koko tilanteeseen todella rankasta joten päädyttiin hakemaan tuota viikonloppuhoitoa yhdeksi viikonlopuksi kuussa. Meillä tilanne on vielä se että mies on jokatoisen viikonlopun töissä ja toisena näistä viikonlopuista minulle tulee yhteensä 31h aikaa minkä olen yksin kaikkien kolmen kanssa, tuohon saumaan siis kaipasimme tuota viikonloppuhoitoa.
Mahdollisuudet piti olla hyvät, esikoisen koulussakin lähes kaikilla lapsilla oli tuo viikonloppupaikka ja monilla useampiakin päiviä vaikka perheessä siis vain yksi erityislapsi. Kun sitten kuultiin että tässä ihan naapurustossa asuva tuttavaperhe jolla on esikoista vuotta vanhempi ja paljon parempitasoinen down-lapsi sai sen paikan olin jo varma ettei meille voi tulla kielteistä päätöstä, mutta niin vain tuli. :O
Perustelutkin tuntuvat jotenkin oudoilta; meitä on kaksi vanhempaa jotka voimme vuorotella lasten hoidossa ja näin antaa toisillemme vapaa aikaa sekä "jakaa" erityislapset niin ettei kummallakaan ole kovin raskasta. Lapset ovat myös päiväkodissa ja koulussa (öh, ketkä tämän ikäiset lapset eivät tässä maassa olisi???) ja saadaan hoitotukea joten tilanteemme katsotaan olevan niin hyvä ettei tuollaiselle tuelle ole mitään tarvetta.
Tuntuu lähes vitsiltä kun saman aikaisesti tämän kaveriperheen tilanteen katsotaan olevan niin rankka että heidän tarvii ehdottomasti saada tuo viikonloppuhoitopaikka jotta vanhemmat saisivat vähän huilata ja antaa aikaa perheen terveelle lapselle. He eivät voi vourotella lastenhoidossa ja antaa näin toisilleen vapaa-aikaa vaikka ovat molemmat kotona viikonloput, he saavat ihan saman hoitotuen kuin mekin ja heidän lapsensa on koulussa huomattavasti pidempiä päiviä kuin meidän (heidän lapsen koulu toisella puolen kaupunkia joten taksikuljetuksetkin vie aikaa).
Viime syksynä kun esikoinen aloitti eskarin, koululta suositeltiin hakemaan lapsille viikonloppupaikkaa johonkin "laitokseen" jotta samalla saataisiin itsellemme vähän vapaa-aikaa ja myös mahdollisuus keskittyä rauhassa 1v kuopukseen. Alkuun en lämmennyt idealle, mutta sitten esikoinen mursi jalkansa minkä takia hän joutui koulusta sairaslomille lähes koko syyslukukaudeksi ja tyttö reagoi veljen päiväkodista pois jäämiseen ja koko tilanteeseen todella rankasta joten päädyttiin hakemaan tuota viikonloppuhoitoa yhdeksi viikonlopuksi kuussa. Meillä tilanne on vielä se että mies on jokatoisen viikonlopun töissä ja toisena näistä viikonlopuista minulle tulee yhteensä 31h aikaa minkä olen yksin kaikkien kolmen kanssa, tuohon saumaan siis kaipasimme tuota viikonloppuhoitoa.
Mahdollisuudet piti olla hyvät, esikoisen koulussakin lähes kaikilla lapsilla oli tuo viikonloppupaikka ja monilla useampiakin päiviä vaikka perheessä siis vain yksi erityislapsi. Kun sitten kuultiin että tässä ihan naapurustossa asuva tuttavaperhe jolla on esikoista vuotta vanhempi ja paljon parempitasoinen down-lapsi sai sen paikan olin jo varma ettei meille voi tulla kielteistä päätöstä, mutta niin vain tuli. :O
Perustelutkin tuntuvat jotenkin oudoilta; meitä on kaksi vanhempaa jotka voimme vuorotella lasten hoidossa ja näin antaa toisillemme vapaa aikaa sekä "jakaa" erityislapset niin ettei kummallakaan ole kovin raskasta. Lapset ovat myös päiväkodissa ja koulussa (öh, ketkä tämän ikäiset lapset eivät tässä maassa olisi???) ja saadaan hoitotukea joten tilanteemme katsotaan olevan niin hyvä ettei tuollaiselle tuelle ole mitään tarvetta.
Tuntuu lähes vitsiltä kun saman aikaisesti tämän kaveriperheen tilanteen katsotaan olevan niin rankka että heidän tarvii ehdottomasti saada tuo viikonloppuhoitopaikka jotta vanhemmat saisivat vähän huilata ja antaa aikaa perheen terveelle lapselle. He eivät voi vourotella lastenhoidossa ja antaa näin toisilleen vapaa-aikaa vaikka ovat molemmat kotona viikonloput, he saavat ihan saman hoitotuen kuin mekin ja heidän lapsensa on koulussa huomattavasti pidempiä päiviä kuin meidän (heidän lapsen koulu toisella puolen kaupunkia joten taksikuljetuksetkin vie aikaa).