P
"parkki"
Vieras
Eli kyseessä 5v tyttö. Ikänsä on ollut ujo, hoidossa kuitenkin hyvin mennyt jne.
En ole torunut ujostelusta, mutta asiasta ollaan kyllä monesti keskusteltu tyyliin "niin sinua varmaan ujostuttu" tai tyttö itse on sanonut, että en leikkinyt mitään, koska ujostutti niin kovasti tms.
Nyt sitten meitä pyydettiin kylään jossa ei olla ennen käyty. Tätä äitiä ja lasta ollaan joskus harvoin lenkin muodossa nähty, mutta ei muuten. Tytön ensireaktio kun kerroin että mennään sinne kylään, oli että ihan kivaa, mutta minua kyllä jännittää. JOtenkin minun on vaikea olla reagoimatta tähän mitenkään. Sanoin vaan kuivasti, että no jos jännittää liikaa, niin jäät sitten isän kanssa kotiin.. sitten tyttö alkoi itkeä ja sanoi, että ei niin paljoa jännitä mutta vähän, että en varmaan uskalla leikkiä sen tytön kanssa siellä jne.
Tiedän että tein taas väärin, mutta jotenkin harmittaa, kun kaikkeen uuteen ensireaktio on aina se, että jännittää, tai ei halua jotain tehdä kun jännittää niin kovasti.
No, yhdessä mennään huomenna kylään ja katsotaan sitten mitenkä käy. Mutta mitenkä tällaisissa uusissa tilanteissa minun olisi järkevintä toimia? Annan tytön toki istua vieresssäni koko vierailun ajan, mutta olishan se mukavaa että menisi leikkiin mukaan, voisi saada uuden ystävänkin vaikka.
Pitäisikö tässä huolestua jo tytön käytöksestä?
Omastani olen jo huolissani...
En ole torunut ujostelusta, mutta asiasta ollaan kyllä monesti keskusteltu tyyliin "niin sinua varmaan ujostuttu" tai tyttö itse on sanonut, että en leikkinyt mitään, koska ujostutti niin kovasti tms.
Nyt sitten meitä pyydettiin kylään jossa ei olla ennen käyty. Tätä äitiä ja lasta ollaan joskus harvoin lenkin muodossa nähty, mutta ei muuten. Tytön ensireaktio kun kerroin että mennään sinne kylään, oli että ihan kivaa, mutta minua kyllä jännittää. JOtenkin minun on vaikea olla reagoimatta tähän mitenkään. Sanoin vaan kuivasti, että no jos jännittää liikaa, niin jäät sitten isän kanssa kotiin.. sitten tyttö alkoi itkeä ja sanoi, että ei niin paljoa jännitä mutta vähän, että en varmaan uskalla leikkiä sen tytön kanssa siellä jne.
Tiedän että tein taas väärin, mutta jotenkin harmittaa, kun kaikkeen uuteen ensireaktio on aina se, että jännittää, tai ei halua jotain tehdä kun jännittää niin kovasti.
No, yhdessä mennään huomenna kylään ja katsotaan sitten mitenkä käy. Mutta mitenkä tällaisissa uusissa tilanteissa minun olisi järkevintä toimia? Annan tytön toki istua vieresssäni koko vierailun ajan, mutta olishan se mukavaa että menisi leikkiin mukaan, voisi saada uuden ystävänkin vaikka.
Pitäisikö tässä huolestua jo tytön käytöksestä?
Omastani olen jo huolissani...