Erot tyttärien ja poikien kasvatuksessa ja kohtelussa.

[Mietteitä]

Omassa tuttavapiirissäni olen huomannut tällaisen ilmiön: mikäli ensimmäinen lapsi on poika ja seuraava tai peräti kolmas/neljäs lapsi tyttö, on tämän tyttären kohtalo yltiömäinen prinssessa. Äiti rupeaa leipomaan tyttärestään stereotypistä tyttöä: puetaan vaaleanpunaiseen rimpsuun ja rämpsyyn, puhutaan "prisessassasta" ja ostetaan pelkästään tyttömäisiä juttuja, viedään lasta kaikenmaailman keijukais- jumppiin jne.

Toki tuollaista voi olla nähtävissä, mikäli esikoinenkin on tyttö. Mutta paljon pahemmat mittakaavat asia saa mikäli "vasta" toinen tai kolmas lapsi on tyttö. Äiti on ikäänkuin odottanut tyttöä ja kun vihdoin saa sen, panostetaan tyttöyteen oikein kympillä.

Ja muusta kohelusta. Aika sairaalta kuulosti erään äidin jutut, jolla kaksi poikaa ja kolmas tyttö. Kertoi ihan suoraan, että välit tyttöön ovat alusta alkaen olleet paljon läheisemmät ja tytöstä välittää paljon enemmän ja tätä haluaa suojella. Kertoi, että on esim. antanut poikiensa ulkoilla yksin ennen kuin ovat täyttäneet 3 v., sillä kyllähän pojat aina pärjää. Ja ettei ole kiinnittänyt poikien kohdalla ruokavalioon, tv:n katsomiseen, pelien pelaamiseen jne. läheskään niin paljon huomiota, mutta tytön kohdalla haluaa panostaa tuollaisiin asioihin.

Tämä minun kokemukseni aiheesta. Mitä kokemuksia muilla on aiheeseen liittyen?

 

["vieras"]

Kyllä, olen huomannut.

 

[aamuvirkee]

valitettavaa, mutta näkyy!

itse kiitin luojaa, että sain pojan, ettei anopin tarvinnut tuoda niitä vaalenapunaisia rimpsuja meille. jos kakkosesta aikanaan tulee tyttö, ei meillä siltikään tule yhtään vaalenpunaista rättiä käyttöön, ennenkuin tyttö itse niin vaatii. ehkä mä olen sitten toinen ääripää ja puen sen vaan veikan vanhoihin vaatteisiin ja teen siitä rekkalesbon. hah.

 

[r u u s a]

Mulla kolmas ja neljäs ovat tyttöjä. Kolmonen on se, joka teki ne kaikki kolttoset ja vaaralliset temput, mitä pojat eivät koskaan edes keksineet koettaa. Ja hyvä niin. Mä en tykkää ulkonäkökeskeisyydestä enkä muustakaan teennäisyydestä.

 

[Nenja]

Pelottaa mitä tapahtuu jos meille tulee tyttö, kun miehen suvussa on pelkkiä poikia ja ystäväpiirissä myös

 

[Keittiönoita]

Tunnustan pukeneeni tyttäreni (esikoinen) vaaleanpunaiseen ja prinsessamekkoihin. Ja ostaneeni tytölleni Barbie-nukkeja, nukkekodin yms. Mutta tämä mun "prinsessani" kyllä sitten tiara päässään ja rimpsumekko päällään taisteli myös lohikäärmeitä vastaan. Mulla itselläni ei lapsena ollut yhtäkään vaaleanpunaista vaatetta vaan aina sinisiä ja siksi en edes aikuisena ole ollut - farkkuja lukunottamatta - kovinkaan mieltynyt siniseen väriin.

 

["vieras"]

Meillä poika menee siinä kuin tytötkin, ei eri sääntöjä. Osin ehkä pehmeämpi kasvatusote kun tyttöjen keskellä kasvanut, ei kolttostele ja koulussakin luokan rauhallisin poika. Välillä tuntuu että jopa syyllistetään siitä, kun ei ole valettu "kovuutta" poikaan.

 

["Vieras"]

Jos tyttö itse tahtoo olla prinsessa niin olkoot. Mutta jos vanhemmat siihen painostaa, suosittelee väkisin "tyttömäisiä" harrastuksia ja vaatteita jne, vaikkei tyttöä itseä kiinnostaisi, niin on todella väärin.

 

["..."]

Ympäristö kohtelee tyttöjä ja poikia selkeästi erilailla. Poikien riehumiselle ja koiruuksille lähinnä naureskellaan, hyväksytään myhäillen. Tyttöjen pitäisi olla nätisti, keskittyä omiin leikkeihinsä ja olla häiriköimättä. Samanikäiseltä pojalta tätä ei odoteta tai ainakin painetaan villaisella. Jos tyttö riehaantuu, pitäisi sekin osata tehdä jotenkin nätisti ja mukavasti. Pojat saa olla luvan kanssa äänekkäämpiä. Tyttöjä torumaan helpommin asiasta kuin asiasta. Tytöiltä odotetaan parempaa osaamista ja jopa asioita jotka eivät ole edes ikätasoisia. Siistiä/omatoimisesti syömistä, tavaroiden viemistä paikoilleen, keskittymistä, kirjan kuuntelua, järkevämpiä leikkejä,,toisten huomioonottamista...on todella raivostuttavaa seurata tilanteita, kun pojalta hyväksytään lähestulkoon mitä vain ja tyttöä paheksutaan vähintäänkin katseella pienestäkin asioista. Ei ihme että pojille kehittyy parempi itsetunto kuin tytöille!

Ja näin käyttäytyvät aikuiset, jotka huutavat itselleen tasa-arvoista maailmaa.

 

["joo"]

Tuo on ikävä kyllä totta vielä nykypäivänäkin, tai itse asiassa tuntuu, että nykypäivänä tytöistä kasvatetaan enemmän "tyttöjä" kuin mitä omassa lapsuudessani. Tytöille ostetaan kasapäin vaatteita ja heitä puetaan kuin nukeksi, ja sitten vahditaan silmä kovana, etteivät vaatteet vain mene likaiseksi. Muutenkin koulitaan jo pienestä pitäen sellaista nättiä, kilttiä ja varovaista.

 

["..."]

Saman olen huomannut. Kolmas lapsi tyttö, kaksi edellistä poikia tuttavaperheessä. Lisäksi tämä tyttö pyörittää koko perhettä, on tottunut olemaan maailman napa, ei osaa odottaa vuoroaan, on tottunut saamaan kaiken haluamansa, heti. Aikuiset eivät voi keskustella kun tämä tulee vaatimaan huomiota. Jos ei saa, niin huutaa ja polkee jalkaa. Jos ei saa haluamaansa lelua heti, niin lyö. Tämä prinsessa parin kk päästä 5- vuotias. Kotihoidossa muuten, päiväkodissa ei tuollainen menisi läpi. Esikoinen on aina esikoinen ja sinällään tärkeä myös, mutta voi poikaparkaa joka syntyi toisena, aina on vääränlainen vanhempien, varsinkin äitinsä mielestä.

 

[Big Bang Theory]

Meillä keskimmäinen on tyttö ja kyllä minusta oli ihanaa saada tyttö, mutta ihan yhtä ihanaa on ollut saada pojat ja tuo meidän kuopus-poika on sellainen sydänten valtaaja!tyttö haluaa ihan itse olla prinsessa, ei siihen minua ole tarvittu.

 

["vierailija"]

Esikoinen poika jaisolla ikäerolla toinen eli kuopus tyttö:
Ihan yhtä hullaantunut ja huolella hoitanut kummankin,tosin tytön kanssa hullaantunut vaatteista enemmän,tyttö itsekkin rakastaa vaatteita.

 

["vieras"]

Meillä ensin tyttöjä sitten poikia. Meillä kaikki lapset hulluna kenkiin, tiedä sitten minkä kenkägeenin ovat saaneet. Aina pitää olla jotkut kengät jalassa. Sen olen omassa kasvatuksessa huomannut, että olen tosi tiukka äiti pojille, en salli mitään poikien kolttosia (moni varmaan sallisi). Olen tyttöjen kanssa tottunut, että vanhempia/aikuisia totellaan ja pojilla huomattavasti enemmän vaikeuksia noudattaa tällaista sääntöä. Joudun siis usein ihan käsin ohjaamaan heitä, kun puhe ei mene perille (esim taluttamaan parkkipaikoilla).

 

["Pojan äiti"]

[QUOTE="...";27589972]Ympäristö kohtelee tyttöjä ja poikia selkeästi erilailla. Poikien riehumiselle ja koiruuksille lähinnä naureskellaan, hyväksytään myhäillen. [/QUOTE]

Mun kokemus tästä asiasta on toinen. Viet lasta päiväkotiin, kouluin niin tuntuu että aina on vastassa naispuolinen aikuinen, joista todellakin näkee onko heillä itsellään yhtään poikaa. Jos ei, ei sitä poikien maailmaa kyllä tunnuta tajuavan tipan vertaa (tästä muuten puhuu myös Jari Sinkkonen). Väitän että näissä kulttuureissa pojat on ahtaammalla kuin tytöt, yleisesti ottaen.

 

[entinen poika]

Pojathan pärjäävät oikeasti paremmin esim. ulkona kun ovat rohkeampia. Ja jokaisella tytöllä pitäisi olla oikeus olla prinsessa.

 

[Poika ja tyttö]

Itselläni esikoinen poika, kuopus tyttö. Tyttö on paljon poikaa liikunnallisempi, vilkkaampi ja temperamenttisempi. En jaksa alkaa ostaa mitään tyttöjen vaatteita erikseen (tyttö on 1,5 -vuotias), joten tyty kulkee veljensä vanhoissa vaatteissa (värit ruskeaa, keltaista, vihreää, punaista).

Kunhan tyttö vähän kasvaa, puen hänet kaveriltani saamiini tyttöjen vaatteisiin, joissa on vaalenpunaisiakin joukossa.

Luulen että tässä asiassa ei ole niinkään väliä, onko se tyttö luopus vai ei, vaan lähinnä äidin omasta asenteesta ja arvomaailmasta. Ei mulle ainakaan tullut mieleen, kun sain tietää kuopuksen olevan tyttö, että jiippii, nyt pääsee vaateostoksille.

 

["vieras"]

Mitä pahaa siinä on, jos tytöt puetaan vaaleanpunaiseen? Meillä kaksi tyttöä, ja näin tehdään - toki muitakin värejä käytetään, eikä opeta että lelut tms. olisivat erityisesti juuri tyttöjen tai poikien.

Poika meille ehkä tulevaisuudessa tulee, mutta ihan samanlailla hänenkin kanssaan - miksipä pojalle ostaisinkaan vaaleanpunaisia prinsessamekkoja, onhan niitä suloisia poikienkin vaatteitaa

 

[Snoopy]

Minulle eräs vanhempi rouva juuri totesi, miten mä en voi tietää poikien kasvatuksesta mitään kun itselläni on vain tyttöjä (kas, en arvannut että lasta kasvatetaan eritysesti sukupuolen - ei persoonan mukaan). Henkilön mielestä tytöt ovat luonnostaan itsenäisempiä ja poikia pitää siksi holhota ja ohjata enemmän. Arat ja herkät lapset ovat myös kuulemma useimmin poikia.

Oi palstalaiset, olkaa kiltit ja kumotkaa tämä!

 

["Kaisa"]

Minulle eräs vanhempi rouva juuri totesi, miten mä en voi tietää poikien kasvatuksesta mitään kun itselläni on vain tyttöjä (kas, en arvannut että lasta kasvatetaan eritysesti sukupuolen - ei persoonan mukaan).

Tuossa on kyllä totuuden siemen, vaikken minäkään haluaisi sitä oikein myöntää. Sitä on vaikea selittää, mutta muutaman kerran mulle on tullut tyttöjen äitien kanssa tunne, ettei me täysin ymmärretä toisiamme, kun puhe on jostain kasvatuskysymyksestä. Tyttöjen elämästä jokaisella naisella on omakohtaista kokemusta, mutta poikien maailma voi jäädä vieraammaksi ainakin sellaiselle, jolla ei ole veljiä tai poikia kavereina lapsena. Mä itse ainakin tunnustan olleeni aivan pihalla poikien maailmasta ja kuvitelleeni, että lapset on lapsia, eivät sukupuolensa edustajia. Pojan saatuani olen saanut todeta, että kyllä ne vaan on vähän eri komponenteista koottu kuin me naiset.

 

[Jätkä]

Minulle eräs vanhempi rouva juuri totesi, miten mä en voi tietää poikien kasvatuksesta mitään kun itselläni on vain tyttöjä (kas, en arvannut että lasta kasvatetaan eritysesti sukupuolen - ei persoonan mukaan). Henkilön mielestä tytöt ovat luonnostaan itsenäisempiä ja poikia pitää siksi holhota ja ohjata enemmän. Arat ja herkät lapset ovat myös kuulemma useimmin poikia.

Oi palstalaiset, olkaa kiltit ja kumotkaa tämä!

Mulla on kolme poikaa ja se tyttö neljäntenä(kyllä, hemmoteltu iltatähtönen tietysti) Kyllä mä myönnän, että pojat ovat joissakin asioissa erilaisia ja kasvatettujakin niissä asioissa toisin, kuin tyttö.

 

["Kaisa"]

Pojathan pärjäävät oikeasti paremmin esim. ulkona kun ovat rohkeampia. Ja jokaisella tytöllä pitäisi olla oikeus olla prinsessa.

Poikien rohkeus johtuu suurelta osin siitä, että heitä varoitellaan vähemmän kuin tyttöjä. Joskus tyttöjen äitejä kuunnellessa mietin, että ihanko tarkoituksella halutaan opettaa lapsi pelkäämään kaikkea mahdollista kaatumisesta vaatteiden likaantumiseen. Toki turhaa hössötystä ilmenee myös poikien äideillä, mutta onhan se tutkittu juttu, että sukupuoli määrittää sen, miten lasta kohdellaan.

 

["wii"]

Mulla oli tytölle varattuna veljiensä vanhoja vaatteita ja yhtä lailla kaikki ovat saaneet leikkiä autoilla ja nukeilla, dinosauruksilla ja röyhelöillä. Emme todellakaan ole kasvattaneet tyttöä "tyttömäiseksi" eikä myöskään pokienkaan tarvitse olla "poikamaisia" vaan jokainen saa olla oma itsensä. Mutta niin vaan meidän tyttö on kyllä aina ollut mekkojen, rimpsujen, korujen ja vaaleanpunaisen perään. Kiipeilee tyttö puissakin ja leikkii kuraleikkejä, mutta kyllä tuo prinsessamaisuus on silti vahvana tytössä.

 

[no tuota]

Mulla on kolme poikaa ja se tyttö neljäntenä(kyllä, hemmoteltu iltatähtönen tietysti) Kyllä mä myönnän, että pojat ovat joissakin asioissa erilaisia ja kasvatettujakin niissä asioissa toisin, kuin tyttö.

Sama huomattu! Minullakin vanhimmat lapset tyttäriä, enkä todellakaan tiennyt poikien kasvattamisesta mitään ennen kuin sain niitä yllin ja kyllin

 

["mie"]

Mulla on esikoinen tyttö ja kuopus on poika. En kyllä allekirjoita ap:n tekstiä. Prinsessavaatteita ja vaaleanpunaista on halunnut ihan itse, ei ole tarvinnut "opettaa". Lisäksi vaadin tytöltä ehkä enemmän kuin pojalta käytöksen yms suhteen, koska on villimpi ja temperamenttisempi kuin poika. Tyttö saanut ulkoilla 4-vuotiaasta itsekseen, toisin kuin tuo lellikkipoikani, joka on ujo, hitaastilämpenevä eikä todellakaan mikään villi kirmaaja, kuten täälläkin pojista yleistetään. Meillä asuukin villikko-prinsessatyttö ja älykkö-poika! Tyttö kiipeilee puissa ja tekee hurjiakin temppuja, kun taas pikkuveljensä samassa iässä tekee vain hiekkakakkuja ja ajaa rauhassa pikkuautojensa kanssa. Tytön piirustukset on nopeasti tehtyjä sutaisuja, pojan piirustukset keskittyneesti ja tarkasti piirrettyjä.