Lapsen hankkiminen yksin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Akaatti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis tietenkin lapsenkin antaisin päättää asioista, mutta tietysti minä vanhempana olisin se perheen henkilö, joka tekee lopulliset päätökset. Sitä siis tarkoitin. Mutta toki lapsellakin sananvaltaa olisi ja uskon, että minun kohdallani ehkä jopa tavallista enemmän. En missään nimessä haluaisi olla mikään kauhea tiukkapipoäiti enkä missään tapauksessa sellainen olisikaan. Vapaamielinen ja joustava olisin lapsen kanssa.

Vaikea nain palsta"tuttavuuden" perusteella uskoa tuota loppuosaa.

Miksi koet noin suurta tarvetta pitaa lankoja kasissasi? Biologinen tarve lisaantya on - eh - biologinen tarve. Tuota halua tuntea kontrolloivasi elamaasi toisen ihmisen kautta en ymmarra taysin. Siis ymmarran, mutta en ymmarra.
 
Kyllähän moni tekee vaikka mitä, mutta ei ne välttämättä aina kovin hyviä valintoja ole, minun mielestäni siis.
Jokaisella omat rajansa näissäkin asioissa.

Ei tuo mun mielestä hyvältä tai reilulta kuulosta hankkia lasta yksin sen vuoksi, että haluaa olla yksin...erityisesti tuo halu olla kuningatar kalskahti korvaan.
Noh, toki jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä lapsenkin kannalta omien voimavarojen lisäksi.
Kaikki meistä ei kykene edes itsestä kunnolla huolehtimaan, miten sitten lapsesta (yksin)?
 
Minä odotan lasta yksin ja minulla on jo lapsia. Ajattelet kaiken itsesi kannalta. Joo, onhan se "kiva" kun saa kaikesta päättää itse, mutta ajatteletko asiaa yhtään lapsen kannalta?! Minä ainakin koko ajan mietin, miten kurja ettei lapsillani ole läsnäolevaa isää, etteivät he saa kokea sitä ja joutuvat luottamaan ja turvautumaan ainoastaan minuun! Kyllä he ovat onnellisia ja tyytyväisiä, mutta olisin toivonut, että he olisivat saaneet enemmän kuin "vain minut". Kaikissa viesteissäsi kyllä aina huomaa, että välität vain itsestäsi vain sinun mielipiteesi ja halusi ovat tärkeitä, joten ehkä parempikin, että et edes hanki sitä lasta riesaksesi, vaikka rahaahan se toisi sinulle hirmuisen määrän ja saisit paremman asunnon!

Näytät myös ajattelevan, että sinun kasvattamana lapsestasi tulee sinun kopio. Minä inhoan äitiäni ja olen hänen täysi vastakohta, ennen kaikkea inhosin sitä kun hän lapsena jätti minut aina yksin ja oletti, että osaan kaiken yksin.

En minä ole noin missään väittänyt. Itsekin olen hyvin erilainen ihminen kuin esimerkiksi äitini. Ja tuosta lapsen yksinolosta olen jo moneen kertaan kirjoittanut, ettei se lapsen yksinolo ole mikään pakko jos ei lapsi niin halua. Sillä yksinolollakin tarkoitin sitä, että yhden vanhemman perheissä siihen on isompi mahdollisuus. Tosin eräs toinen yh:n lapsi ei juuri ollut yksin kotona, koska äitinsä tuli aina viimeistään klo 17 jälkeen kotiin.

Minä en ole koskaan kaivannut itselleni isää. Lisäksi lapsi ei tule koskaan saamaan kaikkea haluamaansa. Mihin se raja vedetään? Joillakin on aina asiat jonkun mielestä paremmin kuin muilla. Osalla lapsista ei ole sisaruksia, lapsi saattaa kaivata ja kiukutella tästäkin, joidenkin mielestä perheellä on liian pieni/huono/vanha asunto tai auto. Ei ole tätejä tai setiä tai serkkuja, isovanhemmat eivät välttämättä ole elossa tai halukkaita tapaamaan lasta. Omat vanhemmat ovat lapsen mielestä liian vanhoja tai nuoria. Lapsella ei olekaan kahta isää kuin jollain naapurin homoparin lapsella jne. Asioita on vaikka miten monta, jossa viedään lapsen oikeus johonkin.

Minä en mielestäni edes ole itsekäs. Tai jos olen, niin ovat kyllä muutkin, jokainenhan täälläkin koko ajan kirjoittelee omia mielipiteitään ja varmaan niiden mukaan mm. lapsensakin kasvattaa. On sekin itsekästä jos kerran minun mielipiteet ovat itsekkäitä.
 
Ajatuksen tasolla se on ihan jees, mutta todellisuus lyö päin naamaa aika kovaa, varsinkin jos ei ole paljoakaan hoitoapua. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa käymään raskaaksi se lapsen kanssa 24/7 oleminen ja tämän toiveiden täyttäminen, Sitten ei enää olekaan itse yksin, ties kuinka pitkään aikaan...
 
No en kyllä jättäisi lasta yksin kotiin nukkumaan, ellei kauppa ole ihan alakerrassa ja kävisin hakemassa vain maidon sieltä!

Ja vauvan kanssa on ehkä yksinoloa, entäs koko ajan pälpättävä kolmevuotias?

Vielä tarkennuksena, että minulle ei olisi ongelma olla sen lapsen kanssa. Tietysti varmasti siihenkin joskus kyllästyisi tai hermostuisi hetkelliseksi, siis siihen lapsen kanssa olemiseen, mutta se lienee luonnollista. Mutta siis lapsen kanssa olisin mielelläni, siksihän lapsista haaveilen.
 
Jos lapsi on hoidossa, niin silloin voi käydä yksin kotimatkalla kaupassa. Tai jos kauppa lähellä, niin lapsen voi jättää hetkeksi nukkumaan kotiin. Lisäksi jos työntää nukkuvaa vauvaa vaunuissa, niin se on tavallaan myös yksinoloa minulle. Tietenkin jos lapsi herää, niin silloin on eri asia. Mutta lapsen voisin aina välillä viedä hoitoon jos haluaisi ihan kokonaan tehdä yksin jotain.

Itse tykkään myös että vauvan kanssa saa kivasti omaa aikaa. Vauva kuitenkin nukkuu suht paljon ja jos on ns helppo tapaus niin kulkee kätevästi mukana.

Tuollainen 2v on jo hyvän aikaa ollut tässä suhteessa vaativampi tapaus. Vaikka meillä tyttö leikkii ja viihtyy yksinkin niin uhma alkaa painaa päälle ja sen huomaa. Hän kaipaa jo erilailla omaa tekemistä, muita lapsia ympärilleen ja huomioa. Enää ei onnistukaan se että kulkisin oman mieleni mukaan ja lapsi nätisti rattaissa mukana. Se oma aikana jää vähäisemmäksi ja erilaiseksi, keskeytyksiä tulee jne. Kuitenkaan tätäkään lasta ei voi vielä jättää yksin mihinkään, ei varsinkaan kotiin nukkumaan sillä välin kun käyn kaupassa.

Tietty jos on hyvät tukijoukot joilta saa halutessaan hoitoapua niin tilanne helpottuu kummasti. Työmatkalla voi tietty käydä kaupassa yksin ennen lapsen hakemista, tosin mitään kovin laatuaikaa se ei varmaan ole. Plussana tietty töissä käydessään saa työpäivien ajan "omaa aikaa" tai ainakin lapsivapaata joka auttaa monia jaksamaan. Toinen kysymys sitten onkin missä vaiheessa sitä on valmis lähtemään töihin ja jättämään lapsen hoitoon.
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
En ellei kävisi niin, että esim. 35-vuotiaana en vielä olisi löytänyt kumppania. En kyllä haluaisi hankkia lasta yksin, koska mielestäni lapselle on parempi, että on isä mukana kuvioissa. Voisin siis hankkia lapsen jonkun lasta toivovan miehen kanssa, jos se olisi mahdollista. Lapselle on parempi kaksi vanhempaa, mikäli se vain onnistuu. Isän puute voi aiheuttaa joillekin lapsille paljonkin mielipahaa. Etenkin, jos ei saa tietää omista juuristaan.
 
Viimeksi muokattu:
Minä en ole koskaan kaivannut itselleni isää. Lisäksi lapsi ei tule koskaan saamaan kaikkea haluamaansa. Mihin se raja vedetään?

Minä en mielestäni edes ole itsekäs. Tai jos olen, niin ovat kyllä muutkin, jokainenhan täälläkin koko ajan kirjoittelee omia mielipiteitään ja varmaan niiden mukaan mm. lapsensakin kasvattaa. On sekin itsekästä jos kerran minun mielipiteet ovat itsekkäitä.

Et ole itsekäs? Tässähän taas sanot, kuinka sinäkään et kaivannut isää, kuinka lapset eivät aina voi saada kaikkea (kuten isää kun sinä haluat lapsen vain itsellesi!)...hohhoijaa....hanki vaikka hoivattava baby born-nukke kun kerta koiriakin pelkäät! Haluatko lapsellesi parasta, jota voit tarjota? Toistaiseksi kuulostaa vain siltä, että haluat lapsen vain siksi kun sinä haluat tehdä jostakin itsesi kopion ja saada jonkun, jota pomotella + paljon sitä rahaa, jota yh:t saa.
 
Jos lapsi on hoidossa, niin silloin voi käydä yksin kotimatkalla kaupassa. Tai jos kauppa lähellä, niin lapsen voi jättää hetkeksi nukkumaan kotiin. Lisäksi jos työntää nukkuvaa vauvaa vaunuissa, niin se on tavallaan myös yksinoloa minulle. Tietenkin jos lapsi herää, niin silloin on eri asia. Mutta lapsen voisin aina välillä viedä hoitoon jos haluaisi ihan kokonaan tehdä yksin jotain.

Minä niin älyttömän kovasti toivon, että olet provo. Mutta jos et ole, niin pliiiiiiiiiis, älä "hanki" lasta yksin.
 
Jos näin, miksi olet edes haaveillut elämästä arabimiehesi kanssa Arabiemiraateissa muurien ympäröimässä talossa yhden tyttö ja poikalapsen kanssa? Tästä ei ole edes kauaa kun tällaisia kirjoittelit! Löysikö prinssisi oikean naisen/vaimon itselleen?

Näköjään taas se kirjoittaja, joka jankkaa tuota tyttö- ja poikalapsiasiaa. =) En ole koskaan kirjoittanut, että haluaisin tyttö- ja poikalapsen. Lapsimäärästä olen kyllä kirjoittanut, että useammasta lapsesta haaveilisin ja sukupuolista olen kirjoittanut, että enemmän toivoisin poikaa kuin tyttöä.

Ei hän ole ketään löytänyt, mutta minulle sopisi paremmin yksinhuoltajatyylinen elämä. Hän voisi asua piharakennuksessa, itse on tätä lasten hankintaa ehdottanut, että mielellään tarjoaisi minulle ne lapset jos lapsia haluaisin.
 
Öhöm...minkäs ikäisen lapsen ajattelit jättää yksin kotiin nukkumaan?

Se riippuisi siitä missä se kauppa on, jos siis kauppareissusta on kyse. Jos ihan lähellä ja vain joidenkin minuuttien poissaolo, niin esimerkiksi nukkuvan vauvan. Jos kauempana oleva kauppa, niin sitten ihan lapsen itsensä mukaan. Mahdotonta sanoa, kun lapset ovat niin erilaisia. Itse olin kotona yksinäni 6-vuotiaana useampi tunteja (enimmillään noin 6 tuntia muistaakseni), äitini kävi työpaikan ruokatunnilla kotona katsomassa, ettei ole mitään ongelmaa.
 
Vaikea nain palsta"tuttavuuden" perusteella uskoa tuota loppuosaa.

Miksi koet noin suurta tarvetta pitaa lankoja kasissasi? Biologinen tarve lisaantya on - eh - biologinen tarve. Tuota halua tuntea kontrolloivasi elamaasi toisen ihmisen kautta en ymmarra taysin. Siis ymmarran, mutta en ymmarra.

Siis mitä tarkoitat tuolla elämän kontrolloinnilla toisen ihmisen kautta?
 
Se riippuisi siitä missä se kauppa on, jos siis kauppareissusta on kyse. Jos ihan lähellä ja vain joidenkin minuuttien poissaolo, niin esimerkiksi nukkuvan vauvan. Jos kauempana oleva kauppa, niin sitten ihan lapsen itsensä mukaan. Mahdotonta sanoa, kun lapset ovat niin erilaisia. Itse olin kotona yksinäni 6-vuotiaana useampi tunteja (enimmillään noin 6 tuntia muistaakseni), äitini kävi työpaikan ruokatunnilla kotona katsomassa, ettei ole mitään ongelmaa.

Siis.... Akaatti, älä hanki lasta!!! Säästä toinen tuollaiselta kärsimykseltä!!
 
Kyllähän moni tekee vaikka mitä, mutta ei ne välttämättä aina kovin hyviä valintoja ole, minun mielestäni siis.
Jokaisella omat rajansa näissäkin asioissa.

Ei tuo mun mielestä hyvältä tai reilulta kuulosta hankkia lasta yksin sen vuoksi, että haluaa olla yksin...erityisesti tuo halu olla kuningatar kalskahti korvaan.
Noh, toki jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä lapsenkin kannalta omien voimavarojen lisäksi.
Kaikki meistä ei kykene edes itsestä kunnolla huolehtimaan, miten sitten lapsesta (yksin)?

Tuskin sinäkään annat oman lapsesi olla se henkilö, joka päättää teidän talouden asiat? Sitä tarkoitin, että itse ainakin olen sellainen ihminen, että mieluummin itse olen vastuussa asioista kuin alan joka asiasta neuvottelemaan jonkun toisen ihmisen kanssa.
 
Se riippuisi siitä missä se kauppa on, jos siis kauppareissusta on kyse. Jos ihan lähellä ja vain joidenkin minuuttien poissaolo, niin esimerkiksi nukkuvan vauvan. Jos kauempana oleva kauppa, niin sitten ihan lapsen itsensä mukaan. Mahdotonta sanoa, kun lapset ovat niin erilaisia. Itse olin kotona yksinäni 6-vuotiaana useampi tunteja (enimmillään noin 6 tuntia muistaakseni), äitini kävi työpaikan ruokatunnilla kotona katsomassa, ettei ole mitään ongelmaa.

No ei todellakaa jätetä vauvaa yksin kotio nukkumaan! :headwall: :headwall:
 
Tuskin sinäkään annat oman lapsesi olla se henkilö, joka päättää teidän talouden asiat? Sitä tarkoitin, että itse ainakin olen sellainen ihminen, että mieluummin itse olen vastuussa asioista kuin alan joka asiasta neuvottelemaan jonkun toisen ihmisen kanssa.

Ei ne isommat lapset aina tee suosiolla sitä mitä aikuinen määrää.. asioista joudutaan keskustelemaan ja neuvottelemaan..
 
[QUOTE="hmmm";27676344]Miksi hankkia lapsi jos haluaa olla yksin, en ymmärrä. Siksi että saisi tavallaan olla itse taas lapsi ja elää oman lapsuutensa uudelleen?[/QUOTE]

Nyt en taas ymmärrä. Mitä tarkoitat jos haluaa olla yksin? Siis kuka haluaa olla yksin, tarkoitatko minua?

Minä haluaisin lapsen ja silloin en ole yksin, kun olisin lapsen kanssa. Minulle ei olisi ongelma olla lapsen kanssa, siis lapsen kanssa nimenomaan haluaisin olla, mutta uskon, että minulle sopisi paremmin se, että olisin lapsen yksinhuoltaja kuin, että kyseessä olisi tavallinen ydinperhe.

Kaikista kamalin vaihtoehto olisi perhe, jossa vanhemmat ovat aina yhdessä, minnekään ei voi lähteä yksin ja koko perheellä samat harrastukset ja rutiinit.
 
Siis mitä tarkoitat tuolla elämän kontrolloinnilla toisen ihmisen kautta?

Selitit, kuinka haluat olla se, joka paattaa, kuningatar. Etko sina nyt tunne olevasi kontrollissa? Sita tarkoitan. Lapsi on ihminen, pahimmassa tapauksessa haastava, omapainen persoona jo vauvasta lahtien, eika nuku, kun sina paatat. ei syo, kun sina paatat. Ei pue, kun sina paatat jne. Illuusio vallasta karisee aika nopeasti...
 
Selitit, kuinka haluat olla se, joka paattaa, kuningatar. Etko sina nyt tunne olevasi kontrollissa? Sita tarkoitan. Lapsi on ihminen, pahimmassa tapauksessa haastava, omapainen persoona jo vauvasta lahtien, eika nuku, kun sina paatat. ei syo, kun sina paatat. Ei pue, kun sina paatat jne. Illuusio vallasta karisee aika nopeasti...
niinpä. Ja sekin illuusio, että sitä olisi itse aina se ihana, hymyävä äiti.
 

Yhteistyössä