A
apua hakemassa
Vieras
Saadaan lähes joka päivä huonoa palautetta lapsesta. Lapsi (2. luokkalainen) ei kykene istumaan pulpetin ääressä oppitunneilla, vaan vaeltelee ympäri luokkaa, hän ärsyyntyy tosi herkästi ja aiheuttaa itse konflikteja muiden lasten ja/tai opettajien kanssa. Lapsi tulistuu nollasta sataan hetkessä, jos jokin asia ei häntä miellytä. Tällöin lapsi saattaa potkaista tuolia tai marssia luokasta ulos ja paiskata oven kovaa kiinni. Luokasta lapsi pitää poistaa usein, kun häiritsee opetusta. Ja näitä siis sattuu todellakin lähes päivittäin. Mutta vain koulussa. Kotona lapsi ei tappele tai suutu eikä leikkipihalla tai leikkipuistoissa.
Lapsella tuntuu siis olevan vallan kaksi eri persoonaa: Koulun "pahan lapsen" -persoona ja kodin "kiltin lapsen" -persoona.
Voiko esim. adhd ilmetä niin, että ongelmia on vain koulussa. Kotona lapsi käyttäytyy täysin eri tavalla, eikä mielestäni eroa ns. "normaalista" lapsesta. Ja kyse ei ole siitä, että olisi tottunut lapsen oikkuihin. Niitä vain ei kotona ole. Tai toki lapsi joskus kiukuttelee tai on harmissaan jostain asiasta kuten kaikki lapset, mutta ei tuossa mittakaavassa kuin koulussa. Oppiaineissa lapsi taas muuten pärjää kiitettävällä tasolla.
Ykkösluokalla opettaja oli sitä mieltä, että käytös rauhoittuu ekan kouluvuoden aikana. 5-vuotiaana lapsi kävi psykologiset tutkimukset läpi, kun "kiipeili pitkin seiniä" päiväkodissakin. Tutkimusten mukaan lapsella oli vain lievä viivästymä motoriikassa. Mitään käytöshäiriöihin viittaavaa ei noissa tutkimuksissa todettu.
Onko neurologi tai neuropsykologi oikea osoite mennä juttelemaan lapsen kanssa näistä kouluongelmista? Meillä on mahdollisuus mennä yksityisellekin.
Lapsella tuntuu siis olevan vallan kaksi eri persoonaa: Koulun "pahan lapsen" -persoona ja kodin "kiltin lapsen" -persoona.
Voiko esim. adhd ilmetä niin, että ongelmia on vain koulussa. Kotona lapsi käyttäytyy täysin eri tavalla, eikä mielestäni eroa ns. "normaalista" lapsesta. Ja kyse ei ole siitä, että olisi tottunut lapsen oikkuihin. Niitä vain ei kotona ole. Tai toki lapsi joskus kiukuttelee tai on harmissaan jostain asiasta kuten kaikki lapset, mutta ei tuossa mittakaavassa kuin koulussa. Oppiaineissa lapsi taas muuten pärjää kiitettävällä tasolla.
Ykkösluokalla opettaja oli sitä mieltä, että käytös rauhoittuu ekan kouluvuoden aikana. 5-vuotiaana lapsi kävi psykologiset tutkimukset läpi, kun "kiipeili pitkin seiniä" päiväkodissakin. Tutkimusten mukaan lapsella oli vain lievä viivästymä motoriikassa. Mitään käytöshäiriöihin viittaavaa ei noissa tutkimuksissa todettu.
Onko neurologi tai neuropsykologi oikea osoite mennä juttelemaan lapsen kanssa näistä kouluongelmista? Meillä on mahdollisuus mennä yksityisellekin.