URAÄIDIT: Kysy lastentarhanopelta mitä ikinä mieleesi tulee päiväkodin todellisesta arjesta!

["vieras"]

Hyvä Els!!!

Vaikka oltkin nuori ja vielä kokematon työelämässä, uskallat puhua lasten oikeuksissa maailmassa, jossa raha ja oma hyvä olo ovat tärkeitä! Mellä töissä on lauma äitejä, jotka tulevat töihin ja vievät 1 veen päiväkotiin virikkeitä saamaan ja toteavat, etteivät enää halua olla kotona. Heitä ei yksinkertaisesti huvita olla enää lapsen kanssa kotona. Näin he ovat kahvilla kertoneet. Lapsen kanssa on tylsää olla kotona ja töissä saa olla rauhassa jalassa roikkuvalta riiviöltä. On tosi hyvä, että joku viitsii valottaa päiväkodin reaalimaailmaa ja ravistaa ihmisiä ajattelemaan sen rääkyvän nyytin oikeuksia omiin vanhempiin. Nämä samaiset äidit tekevät täysiä päiviä ja 5 päivää viikossa.

Tosii hyvä, että ihmisiä hetätetään ajattelemaan, ettei se päikky ole mikään onnela, vaan esim. nykyään aliarvotettu perhepäivähoito on lapselle paljon parempi vaihtoehto. Näitä uhrautuvia pieneen korvaukseen tyytyviä hoitajia ei vaan enää ole helppo löytää. Itse olisin vienyt 1,5 veen pph:lle, mutta sitten tajusin, että olen vielä vuoden kotona. En lyhentänyt lainaani ja oltiin kotona. Matkat jäi mummolareissuiksi ja ruokaa tehtiin kotona. Ei ollut talous kuralla. OLIN TOSI ONNELLINEn KOTONA, VAIKKA VÄLILLÄ RÄÄKYVÄ UHMIS PISTI HERMOT TIUKOILLE.

Varmaan teet työsi niin hyvin kuin pystyt, mutta kukin voi tahollaan miettiä miten hoitaa 4-8 pikkutaaperoa, jotka vuorotellen huutavat, satuttavat itseään, kakkivat vaippoihin, pissaavat lattialle ja sotkevat ruuat lattialle. Voisi siinä monelta mennä sormi suuhun, että saisi sen päikyn arjen rullaamaan. Itse vein 2,5 veen ryhmikseen, missä puolet oli jo yli 3-vuotiaita. Silti illat ovat olleet raskaita ja itkua on riittänyt aamuisin ja iltaisin ainakin välistä. Ei se päikyn aloitus isommallekaan helppoa ole. Vielä raskaampaa äidille. Onneksi ei olle sairasteltu.

Tosi hyvä keskustella lapsen parhaasta ja uskaltaa pistää vastaan niitä, jotka oikeasti uskovat päikyn ihanuuteen pienten lasten hoidossa. Olen kuullut samaa monelta muultakin päiväkodin työntekijältä. Jotkut sanovat pienten ryhmää eläintarhaksi. Siitä voi jo päätellä millaista se on. Enpä halua edes sitä nähdä....

Tuliko tässäkään tekstissä taas mitään uutta, jota ei olisi tiedetty jo 10 vuotta sitten? Tämä koko ketju on aivan älytön, kun osa ei vaan kykene ymmärtämään, etteivät tuo mitään uutta päivähoitokeskusteluun.

 

["jep"]

Minulla olisi kysymys aloittajalle tai jollekulle. Kun näissä ketjuissa aina toitotetaan, miten "vanhemmille ei kerrota totuutta, pitää vaan hymyillä ja vakuuttaa päivän menneen hyvin, vaikka lapsi olisi itkenyt aamusta iltaan eikä edes syönyt palaakaan" - miksi hitsissä? Varsinkaan kunnallisella puolella, missä ei tehdä bisnestä, ja jos yksi lapsi lähtee, toinen tulee tilalle.

Omat lapset ovat aloittaneet päiväkodissa reilu 3 v ja 1,5 v iässä, lyhyitä päiviä eikä täysiä viikkoja. En kanna asiasta huonoa omatuntoa, edes pienimmän osalta, vaikkei syynä ollutkaan taloudellinen pakko. Jos ei olisi ollut mahdollista pitää päiviä alle 6-tuntisina, olisin sinnitellyt kotona vielä vuoden.

Olen kuitenkin itsekin aktiivisesti kysellyt päiväkodista, miten sujuu, ja parit vasutkin on käyty. Vanhempana pitäisin todella alhaisena suoraa valehtelua. Ymmärrän, että olisi ikävää luetella vanhemman hakemaan tullessa kaikki päivän aikana sattuneet itkut ja harmit ja ikävät asiat jostain listasta lukien, mutta jos lapsi jatkuvasti itkee tai ei tunnu pärjäävän päiväkodin arjessa, pitäisi se uskaltaa sanoa. Suoraan vanhemmille, ei kaksplussalla. Ei toki niin, että pitäisi luennon siitä, minkä ikäisenä lapsen yleisesti ottaen "saa" tuoda päiväkotiin, vaan niin, että nyt tällä lapsiyksilöllä on vaikeaa. Silloin vanhemmat saisivat ainakin mahdollisuuden ottaa tämä huomioon ratkaisuja tehdessään, ja kartoittaa mahdollisuutensa olla vielä vähän aikaa kotona tai lyhentää päivää jollain keinolla tms. On karhunpalvelus lapselle hymyillä ja vakuuttaa kaiken menevän hyvin - tietysti lukuunottamatta mahdollisia alkuitkuja, jotka usein kuuluvat asiaan (ei tosin meidän pienemmällä, isommalla kyllä), jolloin lasta auttaa, kun vanhempaa rohkaistaan, että kyllä se tästä. Mutta silloin, jos asiat menevät tavalla tai toisella huonosti pidemmän aikaa.

 

[ratkaisuehdotus]

[QUOTE="nii";28065773]Tiedän. Mutta se ei ole ainoa asia maailmassa joka takaa lapselle onnellisen elämän. Onnelliset lapset tulee onnellisista perheistä joissa osataan perhe-elämää hoitaa niin henkisellä kuin myös taloudellisella tasolla. Jossa vanhemmat osaavat olla aikuisia eikä "lasten" kavereita. Tasapainoisista perheistä.

Vaikka lapsi olisi kinni ensimmäiset 3v äidissä, takaan että se avioero ja vaihtuvat perhekuviot. Tai taloudelliset ongelmat vaikuttavat niin että 3v työ oli ja meni. Ei asiat ole niin yksioikoisia että pelkkä kiintymyssuhde on kaiken onnen alku ja juuri. Sillä on merkitys, sitä ei voi kiistää. Mutta luoja, se ei ole yksin mikään tekijä. Kokonaisuus ratkaisee[/QUOTE]

Mutta kun "kokonaisuus ratkaisee" on yksi mantra muiden joukossa. Ja sitä valitettavasti käyttää moni, joka ei halua ollenkaan hyväksyä mitään ajatusta tarkasteltavaksi, joka poikkeaa omasta halusta. Ja mitä tulee kiintymyssuhteeseen: se nimenomaan on onnen juuri. Kun se on ok, niin nuo kaikki tulevat koitokset on helpompi sulattaa, ja ne voi kääntää helpommin edukseenkin. Kun näitä periaatekeskusteluja käydään, niin kukaan ei ole hullu eikä hölmö ja jokainen tietää itse omien lastensa edun. Toista on niissä tarinoissa, kun ihmiset muistelevat kasvuolojaan, mutta ehkä väkivalta, kylmyys, addiktiot ja mielenterveysongelmat on lakkautettu viime viikolla.

Sitä ei voine kukaan kiistää, että näitä kaksikerroksisen kivitalon helvettiin lapsensa tuottajia esiintyy? Siis porukkaa, joille hulppeat raamit alusta asti on niin tärkeä arvo, että lapsen hoitoonkiikutus on itsestäänselvyys, koska halutaan tarjota parasta taloudellisesti jo ennen kuin lapsi siitä ymmärtää mitään. Sitten ollaan kireitä huolten takia, käydään töissä liikaa kun lapset ovat pieniä, ja tiilitalossa ei enää asukaan onnellinen vaan kalsea perhe. Ja mitä rahaorientoituneempia ollaan, sitä vähemmän voi kai puhua tasapainosta? Sinähän nyt väitit, että talouden arvostaminen korkealle nimenomaan rikastaa perhettä kaikella tapaa?

Suomalainen yhteiskunta tekee kaikkensa hassuttaakseen ihmisiä tähän muottiin. Omistusasumista tuetaan, vuokrataso nostetaan mahdottomaksi asumistukien kautta, oikeistolaiset arvot julistavat kaikki muut lusmuiksi, ja komeaa pitää olla. Ja ennen kaikkea, pieniä asuntoja ei ole tarpeeksi, eikä niitä osata vaatia. Iso osa ruuhkavuosien ahdistuksesta kevenisi, jos maksettaisiin ensin nuoruusvuosien mikroyksiö, sitten parisuhteen alkuvaiheeseen kaksio, sitten kolmio kun ensimmäinen lapsi syntyy, ja siitä loikka omakotitaloon ei enää olisi niin kauhea, ja pienestä voisi muuttaa isompaan. Lainasummat voitaisiin pitää pieninä ja pankille ei maksettaisi talon hintaa tuplana.

Mutta nyt pieniä taloja ei edes annettaisi rakentaa. Ja nuoret ihmiset hinkuvat sinne kivitaloon hetinyt. Tee siinä sitten lyhennettyä. Harva näköjään osaa ajatella, että äärirajoille mitoitettu talolaina tulee paljon kalliimmaksi, ja lisää epävarmuutta aivan turhaan. Kaikki keinot lainasummien pienentämiseksi olisivat tervetulleita. Ja niitä pitäisi vaatia aktiivisesti jokaisen, jota kiinnostaa pienten lasten kohtelu tässä maassa. Yhteiskunnan etu voi olla ruuhkavuotisten valjastaminen pankin ikeeseen taloutta pyörittämään, mutta lasten etu se ei ole.

Enkä ole ollenkaan varma siitäkään, etteikö yhteiskunnan etu olisi ennemmin se, että ihmiset sijoittaisivat rahansa ennemmin palvelujen ostoon kuin varjotalon maksamiseen pankille.

 

[els]

Kiitos kannustavista viesteistä! Tosiaankin on virkistävää vaihteeksi puhua siitä lapsen asemasta, vaikka osa kovasti koittaa väittää, että sen sijaan olisi puhuttava "kehittämsideoista päivähoitoon".
Eli jälleen huomio pois tässä asiassa itse SIJAISKÄRSIJISTÄ eli lapsista ja ulkoistetaan vanhempien
kasvatusvastuu heidän pienistä lapstaan, jotka tarvitsevat aivan muuta kuin stressaavaan ja lapsen
kehityksen vaarantavan hoitopaikan.

Edelleenkin korostan, että mulla ei ole mitään päiväkoteja vastaan - Päinvastoin! Itsekin lapsena
olin päiväkodissa josta on ainoastaan hyviä muistoja. Mutta LIIAN PIENI lapsi kärsii siitä
meluisesta, ahdistavasta, virikkeellisestä ja stressaavasta ympäristöstä. Se vain menee yli sille
lapselle ja hän ei opi sosiaaliseksi ym. vaan valitettavasti kärsii siitä.

Ja tästä ovat nämä rohkeat alan rautaiset ammattilaiset (Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvenpää jne) puhuneet tuoden esille ne nurjat puolet liian varhain aloitetulla päiväkotihoidolla
on. Fysiologisesti (stressihormoonitasot, henkinen ja fyysinen kapasiteetti ym) psykologisesti ja
sosiaalisesti nämä eri haittavaikutukset siitä.

Sen sijaan, että kieltää ja uskottelee itselleen, että "kyllä ne hoitotädit kertoisivat ja lapsihan pitää
hauskaa siellä" Niin suosittelen lämpimästä tutustumista googlettamalla noiden asiantuntijoiden
näkemyksiin. Ne avaavat silmät varmasti eikä ne asiat tule yllätyksenä, kun kysehän on täysin
avuttomista ja hoitajasta riippuvasta pienestä lapsesta.
Hoitajat ja opettajat tekee varmasti kaikkensa että lapsella on hyvä olla hoidossa , siitä ei ole kyse
Vaan siitä, että KUKAAN ei voi taikoa pois niitä negatiivisia vaikutuksia mistä pienet kärsivät
isoissa lapsiryhmissä joissa on liikaa ärsykkeitä ja hektisyyttä yksinkertaisesti.

 

["vieras"]

Kiitos kannustavista viesteistä! Tosiaankin on virkistävää vaihteeksi puhua siitä lapsen asemasta, vaikka osa kovasti koittaa väittää, että sen sijaan olisi puhuttava "kehittämsideoista päivähoitoon".
Eli jälleen huomio pois tässä asiassa itse SIJAISKÄRSIJISTÄ eli lapsista ja ulkoistetaan vanhempien
kasvatusvastuu heidän pienistä lapstaan, jotka tarvitsevat aivan muuta kuin stressaavaan ja lapsen
kehityksen vaarantavan hoitopaikan.

Edelleenkin korostan, että mulla ei ole mitään päiväkoteja vastaan - Päinvastoin! Itsekin lapsena
olin päiväkodissa josta on ainoastaan hyviä muistoja. Mutta LIIAN PIENI lapsi kärsii siitä
meluisesta, ahdistavasta, virikkeellisestä ja stressaavasta ympäristöstä. Se vain menee yli sille
lapselle ja hän ei opi sosiaaliseksi ym. vaan valitettavasti kärsii siitä.

Ja tästä ovat nämä rohkeat alan rautaiset ammattilaiset (Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvenpää jne) puhuneet tuoden esille ne nurjat puolet liian varhain aloitetulla päiväkotihoidolla
on. Fysiologisesti (stressihormoonitasot, henkinen ja fyysinen kapasiteetti ym) psykologisesti ja
sosiaalisesti nämä eri haittavaikutukset siitä.

Sen sijaan, että kieltää ja uskottelee itselleen, että "kyllä ne hoitotädit kertoisivat ja lapsihan pitää
hauskaa siellä" Niin suosittelen lämpimästä tutustumista googlettamalla noiden asiantuntijoiden
näkemyksiin. Ne avaavat silmät varmasti eikä ne asiat tule yllätyksenä, kun kysehän on täysin
avuttomista ja hoitajasta riippuvasta pienestä lapsesta.
Hoitajat ja opettajat tekee varmasti kaikkensa että lapsella on hyvä olla hoidossa , siitä ei ole kyse
Vaan siitä, että KUKAAN ei voi taikoa pois niitä negatiivisia vaikutuksia mistä pienet kärsivät
isoissa lapsiryhmissä joissa on liikaa ärsykkeitä ja hektisyyttä yksinkertaisesti.

no miten pieniä sinne hoitoon sitten tuodaan?;o

 

[kaveri vei vauvaun hoitoon]

Mulla on yksi tuttu, joka vei vauvansa hoitoon heti vanhempainvapaan päätyttyä päiväkotiin. Syy oli, että oma pää hajoaa kotona. Pisteet laskivat kyllä tämän ihmisen kohdalla. En ikinä pystyisi viemään vauvaa päiväkotiin, jollekin ihanalle perhepäivähoitajalle ehkä. Monen muunkin olen kuullut tehneen samaa, mutta varmaankin eri syistä. Mulle avoimen pk:n kokenut lto kertoi, että 2,5 vee alkaa jo pärjätä päikyssä.

 

[Kysymys Elsille]

Milloin lapsi olisi sun mielestä valmis päiväkotiin? Koska veisin sinne oman naperosi? Onko parempi aloittaa pienten ryhmässä vai mennä suoraan isoihin heti 3 -v:nä? Se isojen ryhmä vasta hurjalta tuntuu, 21 tenavaa ja vain 3 hoitajaa, joista hätätilanteissa joku joutuu vielä auttamaan pienten ryhmää. Miten ne hoitajat siellä pärjäävät?

 

["vieras"]

Toisesta ketjusta johtuen: jos käytät alkoholia, aiotko jatkossa(kin) käydä viihteellä/bilettämässä samalla paikkakunnalla jossa mahdollisesti olet töissä vai lähdetkö mieluummin johonkin muualle viettämään vapaa-aikaasi?

 

[els]

Milloin lapsi olisi sun mielestä valmis päiväkotiin? Koska veisin sinne oman naperosi? Onko parempi aloittaa pienten ryhmässä vai mennä suoraan isoihin heti 3 -v:nä? Se isojen ryhmä vasta hurjalta tuntuu, 21 tenavaa ja vain 3 hoitajaa, joista hätätilanteissa joku joutuu vielä auttamaan pienten ryhmää. Miten ne hoitajat siellä pärjäävät?

3v. sopii hyvin jo päiväkotiin, sen ikäinen ei kärsi
kuten pieni siitä touhusta ja hälinästä. Sen ikäinen ei tarvitse yhtä paljon aikuiselta
turvaa, suojelua ja osaa ilmaista itseään eikä ole niin riippuvainen
hoitajasta. Pienten ryhmässä on ongelma se ettei ole tarpeeksi hoitajia turvaamaan
niille pienille turvallinen olo, mutta isommat lapset pärjää jo kivasti päivähoidossa ja koska
he on fysiologisesti kehittyneempiä niin se ei ole haitallista heille. Aivot, keskushermosto
on taaperolla vielä kehittymässä kokoajan. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse sitä
enemmän se kärsii pk hoidosta.
Pienelle tulee päiväkodissa paljon hetkiä milloin hän on hädissään, yksin, peloissaan,
vihainen - ilman että kukaan aikuinen pystyy ja ehtii lohduttamaan.
Lisäksi pienet kun ei osaa puhua niin he puree/tönii, tyrkkii yms. toisiaan
koska he joutuu taistelemaan "reviiristään". :/ Se ei tue millään tavalla heidän kehitystä.
Myös stressi pitkäaikaisena siellä hoidossa on tosi huolestuttava asia, ja sitähän
pienet kokee JATKUVASTI sillä se kaikki ympärillä on heille liikaa.

Kuitenkin oman lapseni oisin voinut pistää päiväkotiin 2 vuotiaana JOS ryhmä ois
ollut inhimillisen kokoinen. Mut perhepäivähoitopaikka saatiin niin ei sitten laitettu, mutta minusta se on ihan hyvä - varsinkin jos ei ole kyse super pitkistä hoitopäivistä. 3 vuotiaana satavarmasti lapsi oppii sitten jo monia taitoja hoidossa joten
se tukee hänen kasvua ja kehitystä

 

[sivusta seuraaja huvittuneena]

Els sopiiko että me "uraäidit" D) olemme nyt huonoja vanhempia, vihaamme suorastaan lapsiamme ja kiusallaan vaikka viemme sinne lapset kehdoistaan. Te taas olette erinomaisia kasvattajia ja lapsistanne tulee hienompia ja tasapainoisimpia yksilöitä kaikista ja ihan mitä ikinä haluattekin. Ihan kaikkea tosi kivaa ja hyvää.

Voisiko tämän älyvapaan jankutuksen nyt jo lopettaa?!

 

[els]

Els sopiiko että me "uraäidit" D) olemme nyt huonoja vanhempia, vihaamme suorastaan lapsiamme ja kiusallaan vaikka viemme sinne lapset kehdoistaan. Te taas olette erinomaisia kasvattajia ja lapsistanne tulee hienompia ja tasapainoisimpia yksilöitä kaikista ja ihan mitä ikinä haluattekin. Ihan kaikkea tosi kivaa ja hyvää.

Voisiko tämän älyvapaan jankutuksen nyt jo lopettaa?!

Haha.. En nyt tiiän onko tää älyvapain keskusteu kun ajattelee kuinka yleistä tämä
vauvojen vienti tarhaan on! Enkä kuvittele olevani täydellinen, mutta En toivois et kukaan lapsi
joutuis elämänsä ekoina vuosina jolloin se ei oo mitenkään tarpeeks kypsä ja valmis
vaikka miten vahva ja pärjäävä yksilö on, päiväkotihoitoon.
Mutta jokainen tekee päätökset itse eikä kuulu mulle, mutta ajattelinpahan vaan kysyä
että mitä uramammojen päässä liikuu

 

["vieras"]

Haha.. En nyt tiiän onko tää älyvapain keskusteu kun ajattelee kuinka yleistä tämä
vauvojen vienti tarhaan on! Enkä kuvittele olevani täydellinen, mutta En toivois et kukaan lapsi
joutuis elämänsä ekoina vuosina jolloin se ei oo mitenkään tarpeeks kypsä ja valmis
vaikka miten vahva ja pärjäävä yksilö on, päiväkotihoitoon.
Mutta jokainen tekee päätökset itse eikä kuulu mulle, mutta ajattelinpahan vaan kysyä
että mitä uramammojen päässä liikuu

Olisiko sinulla jotain tilastoa, kuinka monta prosenttia syntyneistä lapsista viedään vauvoina eli alle vuoden ikäisinä päiväkotiin? Oma käsitykseni on, että luku ei ole erityisen suuri.

Miksi kirjoitat, että vaihteeksi on virkistävää puhua lapsen asemasta? Etkö todellakaan seuraa yhtään lehtiä, uutisia jne? Lapsen asemasta ja päiväkodeista on puhuttu ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta onko mikään muuttunut?

 

[els]

[QUOTE="vieras";28078988]Olisiko sinulla jotain tilastoa, kuinka monta prosenttia syntyneistä lapsista viedään vauvoina eli alle vuoden ikäisinä päiväkotiin? Oma käsitykseni on, että luku ei ole erityisen suuri.

Miksi kirjoitat, että vaihteeksi on virkistävää puhua lapsen asemasta? Etkö todellakaan seuraa yhtään lehtiä, uutisia jne? Lapsen asemasta ja päiväkodeista on puhuttu ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta onko mikään muuttunut?[/QUOTE]


Et oo selvästi lukenut tätä ketjua, sillä oon itse lto ja työkokemusta päiväkodeista ja
tästä ongelmasta siis on kertynyt aika lailla.

Minusta nimenomaan puhutaan ja paljon korostetaan sitä, että vanhemmilla
on oikeus päättää viekö milloin lapsen hoitoon - ja sitä pitää tukea jne.
Erittäin usein mediassa sekä ihan opettaja-lehdessä tuodaan esille tätä samaa
"ÄIDIN OIKEUS" litaniaa. Ja se on suorastaan ällöttävää.. Lapsi on tässä asiassa
täysin sijaiskärsijän asemassa ja enemmän puhetta siitä pitäisikin saada.

 

[els]

Ja se vielä että ei ongelma parane muuten kuin vanhempiin vetoamalla, koska kyse ei ole päivähoidon
laadusta/tilasta vaan puhtaasti vanhempien kasvatusvastuusta pieniin lapsiinsa.
Siksi tuli mieleen et täällä jos jossain vois vaikuttaa omalta osaltaan kun tääl kai äitejä käy?!

 

["iisa"]

Mitä mieltä olet yksivuotiaan viemisestä perhepäivähoitoon? Samaan hoitopaikkaa tulee yksivuotiaan sisarukset 5v ja 3v. Lisäksi hoidossa yksi eri perheen lapsi (3v). Miten näkisit kärsiikö vauva tällaisesta järjestelystä? Hoitaja on meille tuttu sienistä hoitosuhteista, täysi luotto häneen. Mitä mieltä asiantuntijana olet?

 

["vieras"]

Et oo selvästi lukenut tätä ketjua, sillä oon itse lto ja työkokemusta päiväkodeista ja
tästä ongelmasta siis on kertynyt aika lailla.

Minusta nimenomaan puhutaan ja paljon korostetaan sitä, että vanhemmilla
on oikeus päättää viekö milloin lapsen hoitoon - ja sitä pitää tukea jne.
Erittäin usein mediassa sekä ihan opettaja-lehdessä tuodaan esille tätä samaa
"ÄIDIN OIKEUS" litaniaa. Ja se on suorastaan ällöttävää.. Lapsi on tässä asiassa
täysin sijaiskärsijän asemassa ja enemmän puhetta siitä pitäisikin saada.

Olen lukenut koko ketjun.

Sisälukutaitomme poikkeavat selkeästi toisistaan ja sen lisäksi luemme täysin eri medioita ja eriväriset silmälasit päässä.

 

[els]

[QUOTE="iisa";28079124]Mitä mieltä olet yksivuotiaan viemisestä perhepäivähoitoon? Samaan hoitopaikkaa tulee yksivuotiaan sisarukset 5v ja 3v. Lisäksi hoidossa yksi eri perheen lapsi (3v). Miten näkisit kärsiikö vauva tällaisesta järjestelystä? Hoitaja on meille tuttu sienistä hoitosuhteista, täysi luotto häneen. Mitä mieltä asiantuntijana olet?[/QUOTE]

Ei oo paha yhtään. Muut ei tarvi samanlaista huolenpitoa mitä tuo pienin ja he osaa keskenään leikkiä eikä se ole sellaista jatkuvaa "älä älä pure!
lopetapa tuo! ei saa tukistaa! hei kuka kiljuu/itkee?? älä vie toiselta tuttia!"
yms.. aika negatiivispainotteista hulapaloota se pienten puolella on ku yrittää huolehtia niistä ja suojella toinen toisiltaan Tosi hyvältä kuulostaa tuo pph, varmasti hyvin mielin voit laittaa!

 

["vieras"]

Et oo selvästi lukenut tätä ketjua, sillä oon itse lto ja työkokemusta päiväkodeista ja
tästä ongelmasta siis on kertynyt aika lailla.

Minusta nimenomaan puhutaan ja paljon korostetaan sitä, että vanhemmilla
on oikeus päättää viekö milloin lapsen hoitoon - ja sitä pitää tukea jne.
Erittäin usein mediassa sekä ihan opettaja-lehdessä tuodaan esille tätä samaa
"ÄIDIN OIKEUS" litaniaa. Ja se on suorastaan ällöttävää.. Lapsi on tässä asiassa
täysin sijaiskärsijän asemassa ja enemmän puhetta siitä pitäisikin saada.

Ja kokemusta sinulla on "aika lailla" aikaisintaan 10 vuoden kuluttua.

 

[äääp]

Mihin lto:n ammattitaitoa tarvitaan, ainakaan siellä pienten puolella?

 

[els]

[QUOTE="vieras";28079259]Olen lukenut koko ketjun.

Sisälukutaitomme poikkeavat selkeästi toisistaan ja sen lisäksi luemme täysin eri medioita ja eriväriset silmälasit päässä. [/QUOTE]

selvä yleensä vaan näyttää käyvän niin kun joku kertoo näitä haittapuolista
ja niiden yhteyttä esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen kouluiässä (aggressiivisuteen, levottomuuteen)
niin tulee kauheaa kritiikkiä uravanhemmilta ja ei nuo ammattilaiset uskalla nostaa niitä esille ellei halua
saada sitä niskaansa! Enkä ihmettele etteivät siksi usein puhu.

 

[els]

Mihin lto:n ammattitaitoa tarvitaan, ainakaan siellä pienten puolella?

Ei juurikaan mihinkään. Se on sitä perushoitoa pääasiassa ja tietysti välillä saa pidettyä
jonkun lyhyen musiikkituokion ja onhan meillä retkiä ja perus joulujuhla jutut missä sitten
on kiva koittaa saada ne "mukaan" siihen

 

["Vieras"]

[QUOTE="Juu";28070260]Minun lapseni ovat kotihoidettuja kaksi- ja kolmevuotiaiksi. Kaksivuotias aloitti toiveestani 9 lapsen pienryhmässä, jossa oli 3-4 hoitajaa. Päiväkoti oli yksityinen ja heillä oli oma keittäjä sekä siivooja. En ole nähnyt kuin hyviä yksityisiä päiväkoteja- joskin olen nähnyt vain viisi.
Vaikka heidän päiväkotiura alkoi myöhään, ,minulla ei silti ole mitään syytä uskoa, että heistä kasvaa parempia kansalaisia kuin vertaisista, jotka on hoidettu päiväkodissa 1-vuotiasta.

Defenssi tosiaan, kun sinä perustelet näkemyksiäsi liian vähäisellä kokemuksella, 23 vuoden iällä jne. Otetaan esimerkki:
En minäkään voi lähteä omalla mutulla kertomaan, miksi kuulovammaiset kannattaa integroida yleiopetuksen ryhmään- en siitä huolimatta, että opetan kuulovammaisia ja olen ammatiltani opettaja: minulla ei ole riittävästi tietoa, eikä kokemusta. Olen perehtynyt artikkeleihin, mutta en riittävästi, enkä voi perustella näkemyksiäni yhden professorin mielipiteilla.


Tätä yritän sinulle kertoa ja defenssi kohdistuu juuri siihen, että sinä heikolla tietämykselläsi saat vain huonoa aikaan.[/QUOTE]

Tuskin kyse on pelkästään siitä että lapsesta kasvaa 'parempi', vaan ihan pelkästän siitäkin että lapsella on yksinkertaisesti vain hyvä olla.

 

[äääp]

Ei juurikaan mihinkään. Se on sitä perushoitoa pääasiassa ja tietysti välillä saa pidettyä
jonkun lyhyen musiikkituokion ja onhan meillä retkiä ja perus joulujuhla jutut missä sitten
on kiva koittaa saada ne "mukaan" siihen

"Kiva koittaa saada ne mukaan" onko päiväkoti lto:lle suojatyöpaikka hoitajan viihdyttämiseksi?

 

[huoooh]

Kylläpäs kotiäideillä kolahtaa ja pahasti. Miten ihmeessä te jaksatte jankuttaa tässä ketjussa jos TIEDÄTTE olevanne oikeassa?

Luonnollista on puhua ja puolustaa omaansa, joten hyvin ymmärrän opiskelevien tai työssäkäyvien kommentoinnin, mutta miksi jotain toista niin paljon jaksaisi kiinnostaa haukkumisien ja sarkastisten heittojen kera kiistely, jos tosiaan uskoisivat täysillä omaan asiaansa.

Ihan tosi, antaa vain säälittävän kuvan itsestänne.

 

[Naurattaa edelleen]

Els on kyllä kaikkea muuta kuin mikään lto! Hän on elämäänsä tyytymätön kotiäiti joka kadehtii uravanhempia. Itse ei ole saanut mitään aikaiseksi elämässään ja yrittää liidellä edes jollain. Voi voi miksi te uskotte näin typerää aloitusta, varsinkin kun kukaan lto ei ihan oikeasti jaksaisi jankuttaa näin raivokkaasti useita päiviä.

Kotiäiti tuo vaan on ja omiin saavutuksiin (niiden puuttumisen) pettynyt katkera naisparka.

Joka kerta kun avaan tämän ketjun katsoakseni pyöriikö sama pyörä, nauran ääneen läpinäkyvälle provolle.