Toggle sidebar

Mistä ihmisillä on varaa tällaiseen elämäntyyliin? Ihmettelen oikeasti. Kertokaapa mulle.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Satsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja tontin omistaja:
Hmm, aika halpa tontti ja talo sun laskelmissa. Meidän pelkkä tontti maksoi melkein 250 000. Ja aikomuksena on kyllä se tönökin siihen pystyttää ja autokin omistaa... Ulkona syödään välillä, lapsilla päällä lähinnä Jonathania. Ihan tavallisia työssäkäyviä ollaan.
Click to expand...

Tämä on muuttovoittokunta, jossa on paljon palveluita. Lähellä kaksi keskikokoista kaupunkia, hyvät kulkuyhteydet joka paikkaan, toinen lähikaupunki suosittu yliopistokaupunki yms. Eli missään peräkylässä ei asuta.
Täällä 2000 neliön tontti maksaa 9000-10.000e. Eli mulle tuo 250t/tontti kuulostaa ihan järjettömältä. Tiedän kyllä, että pk-seudulla voi maksaakin noin paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ope.:
Voisiko tuokin sitten olla asuinpaikasta kiinni?

Minä asun Vaasassa. Täällä olen syntynyt. Asuin muutaman vuoden myös Vaasan lähellä pienemmässä kunnassa ja työssä käyn Vaasan lähellä toisessa pienemmässä kunnassa.
En tiedä johtuuko ruotsinkielisyydestä, pienistä piireistä vai mistä, että täällä tosiaankin kaikilla pitää olla kaikkea ja ihmiset ovat ihan hirvittävän näyttämisen haluisia.
Viis siitä onko varaa vai ei, mutta tietyt statusasiat pitää olla kunnossa.
Click to expand...

Länsi-Suomessa on kulttuurisena asiana, että kaiken pitää olla tiptop. Tämä aiheuttaa naapurikateutta ja sitä, että halutaan näyttää miten meilläkin. Positiivisena puolena on se, että pihat ja rakennukset pidetään hyvässä kunnossa ja siistinä. Ero Itä-Suomeen on iso. Toki yksittäisiä poikkeuksia on molemmissa.

Tästä on haastateltu tutkijoita lehdissä ja omin silmin katsomalla voi matkoilla asian hyvin asian todeta.
 
Halusin vaan kommentoida noita 60-vuoden laina-aikoja. Älytöntä. Mitäs sitten jos puoliso menehtyy äkisti ja säästöjä ei ole kun kaikki on kulutettu sitä mukaa kun ehditty? Toki sen talon voi aina myydä ja lainat maksaa pois jne. mutta kauhea ajatus että siinä tilanteessa täytyisi ryhtyä tuollaisia miettimään. Meillä asunto ja laina on mitoitettu siten että sen kykenee tarvittaessa yksinkin maksamaan pois.
 
No meitä pidetään varakkaina, hienohelmoina yms ja moni luulee mun miehen tienaavan paljon ja mun olevan rikkaan perheen tytär yms. Töissä esim. monilla on se kuva, että oltaisiin tosi varakkaita ja mies tienaa huimasti.
Lasten kavereiden vanhemilla on myös käsitys, että meillä on millä mällätä.

Totuus (lue loppuun ennen kuin arvostelet)

Mun nettotulot ovat 1500-1700e/kk ja miehen 2200e/kk ja lapsilisät päälle. Tontit ovat täällä halpoja. Meillä on 2200 neliöitä tontti ja se maksoi 10t.
Meillä on aika pramea ja hieno talo, jossa on paljon yksityiskohtia ja näyttää kalliilta. Kallis talo tämä olikin :) Velkaa on talosta PALJON ja laina-aika pitkä. Lainalyhennys meillä on pankin vaatima minimilyhennys meidän lainasta.
Mun autolaina on maksettu ja miehen autosta on lainaa melkein 40t. Mies halusi itselleen hienon hifistelyauton ja mikäs siinä. Onhan se hieno.
Ulkomailla käydään joka vuosi ja maksetaan matka osareilla. Meillä on ostettu osarilla mm. sänky, sohvat, ruokailuryhmä, kodinkoneet yms ja lyhennellään niitä joka kuukausia.

Miehen intohimo on elektroniikka: Meillä on ipadia, pleikkaa, wiitä, iPhonea, lumiaa, macbookia, iso telkkari jne. Osasta on kulutusluottoa, osasta ei. Miehen palkasta jos jotain jää, se menee hifistelyyn.

Mun intohimo on taas kauniit vaatteet. Laitan kaiken ylimääräisen merkkivaatteisiin. Häälahjarahoilla ostin itselleni mulberryn laukun ja mies osti läälahjarahoilla merkkikellon itselleen.

Lapsilla ei ole edes omia tilejä ja meillä ei miehen kanssa säästöjä tonnia enempää ole.

Voimme maksaa lainamme ja velkamme (niitä on pelottavan paljon). Palkkamme riittävät juuri ja juuri kaikkeen pakolliseen ja lainojen lyhennykseen. Eipä kyllä mene perintäänkään mitään.
Toisaalta nyt ollaan niin tiukoilla, että mitään uutta velkaa ei saisi ottaa.
Harmi sinänsä, kun mulle tulee zalandolta ja nellyltäkin pian lähes tonnin lasku yhteensä :(

Pari kertaa ollaan jouduttu tosin lainaamaan miehen äidiltä rahaa.

Kaikenkaikkiiaan ollaan kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen perhe.
 
[QUOTE="juup";28311883]Halusin vaan kommentoida noita 60-vuoden laina-aikoja. Älytöntä. Mitäs sitten jos puoliso menehtyy äkisti ja säästöjä ei ole kun kaikki on kulutettu sitä mukaa kun ehditty? Toki sen talon voi aina myydä ja lainat maksaa pois jne. mutta kauhea ajatus että siinä tilanteessa täytyisi ryhtyä tuollaisia miettimään. Meillä asunto ja laina on mitoitettu siten että sen kykenee tarvittaessa yksinkin maksamaan pois.[/QUOTE]

Meillä on niinkin yksinkertainen asia kuin henkivakuutus, joka kattaa asunnon jäljellä olevan lainan jos puoliso kuolee. Ei ole tarvetta myydä siis asuntoa.
 
[QUOTE="Hanna";28311912]
Voimme maksaa lainamme ja velkamme (niitä on pelottavan paljon). Palkkamme riittävät juuri ja juuri kaikkeen pakolliseen ja lainojen lyhennykseen. Eipä kyllä mene perintäänkään mitään.
Toisaalta nyt ollaan niin tiukoilla, että mitään uutta velkaa ei saisi ottaa.
Harmi sinänsä, kun mulle tulee zalandolta ja nellyltäkin pian lähes tonnin lasku yhteensä :(

Pari kertaa ollaan jouduttu tosin lainaamaan miehen äidiltä rahaa.

Kaikenkaikkiiaan ollaan kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen perhe.[/QUOTE]

Olette hulluja, en kykene kauhistukseltani muuta sanomaan. Jos tilanne kerran on nytkin jo ihan kiikunkaakun, niin mitä sitten, jos toinen jää työttömäksi tai sairastuu?
 
[QUOTE="Vieras";28309512]Vanhinten lasten ollessa pieniä oli tiukempaa.
Ja joskus 90-luvun alun (80-luvun lopun) lamassa jopa TODELLA tiukkaa.
Nyt kun nuorimmat ovat pilttejä (ihan pienin vasta kohdussa ja kotonakin pari pientä), on asuntolaina ( ja lainat sijoitusasunnoista) maksettu.
Nyt voi vähän hemmotellakin mukuloita eli kaksi teiniä lähdössä kesäksi kuukauden kielimatkalle'(toinen Ranskaan EF:n kautta, toinen sukulaisiin Amerikkaan) .

Oma loma tulee kulumaan vuokratussa huvilassa Italiassa ja tilaa on sen verran että kukin aikuisista lapsista saa käydä viikon verran siellä mamman ja papan kustantamalla (lento, ruoat ja asuminen) lomalla lapsensa tai lastensa kanssa.
Yhteensä sis sielllä minä 5 viikkoa, mies 3 viikkoa (huonommat lomaedut).[/QUOTE]

Olipa jotenkin ihana kuvaus teidän elämästä ja lomasuunnitelmista! Hyvää lomaa siellä Italiassa lasten ja lastenlasten ympäröimänä!
 
[QUOTE="juup";28311883]Halusin vaan kommentoida noita 60-vuoden laina-aikoja. Älytöntä. Mitäs sitten jos puoliso menehtyy äkisti ja säästöjä ei ole kun kaikki on kulutettu sitä mukaa kun ehditty? Toki sen talon voi aina myydä ja lainat maksaa pois jne. mutta kauhea ajatus että siinä tilanteessa täytyisi ryhtyä tuollaisia miettimään. Meillä asunto ja laina on mitoitettu siten että sen kykenee tarvittaessa yksinkin maksamaan pois.[/QUOTE]

Minäkin kritisoin 60v laina-aikaa, mutta: jos esim. meillä mies kuolisi, en todellakaan jäisi hoitamaan isoa taloa ja puutarhaa yhdessä pienten lasten kanssa. Muuttaisin hyvin nopeasti johonkin mukavaan rivariin tms. Sellaisen saisin velattomana.

Eli mielestäni kuoleman kohdalla raskaampaa olisi jäädä siihen olemassa olevaan taloon vaikka laina olikin hoidettavissa (ja sitä varten meillä on henkivakuutukset). Mieluummin muuttaisin helpompaan asumismuotoon ja vaikka kokonaan velattomaksi.

Kriisitilanteessa saa aivan varmasti muutaman kuukauden vaikka lyhennysvapaata, joten ei siitä nykyisestä lainasta muodostuisi lyhyelläkään aikavälillä suurta ongelmaa.
 
Meillä on pienet tulot, vasta otettu laina (oli säästöjä 25000 euroa, ihan itse säästettyjä ;) niin saatiin lainaa. Tontit halpoja ja talo pieni, joten talo+tonttilainaa on 185000 euroa. Autot tosin vanhoja ja vain vähän jää säästöön. Mutta jos olisimme esim. keskituloisia niin helpostihan noin eläisi :)
 
No ei meillä kai oikeasti olisikaan varaa. Teimme päätökset melko nuorina ja nyt vanhempana ja viisampana joskus kaduttaa. Toisaalta joskus en jaksa kuin ihmetellä, miten pankki on antanut meille niin järjettömän lainan.

Talomme on upea: Valkoinen iso kivitalo, suuret ikkunat, korkeat katot, kolme kerrosta ms. Arkkitehti suunnitellut alusta loppuun. Taloamme rakastan kyllä yli kaiken. Nyt tosin haaveilen vanhanajan puutalosta. Emme oikeasti pysty ikinä maksamaan taloa pois. Meillä on 60v laina-aika ja meillä on mennyt kuukausia, jolloin olemme pystyneet lyhentämään vain korkoja. Meillä on audin maasturi, josta maksetaan lainaa 550e/kk pois. Mä itse käyn pyörällä töissä, koska työmatkaa on 900m.
Ulkomailla käydään paljon, mutta meillä on tuttuja esim. Englannissa, Espanjassa ja Sveitsissä, joilloin majoitus saadaan halvalla/ilmaiseksi. Lisäksi mun setä on laivalla töissä ja risteilyille päästää ilmaiseksi.

Gantin, ticketin yms vaatteita mun lapset saavat paljon siskon lapsilta ilmaiseksi. Moni varmaan luulee, että ostan ne uusina kaupasta.

Mä olen kuitenkin onnellinen. Vaikka olemme korviamme myöten veloissa, niin mä rakastan taloamme ja en olisi minä ilman tätä elämäntyyliä.

Ainut asia, mikä mua ehkä harmittaa on se, etten saa varmaankaan lapsille mtään opiskelurahoja säästeltyä.
 
[QUOTE="Hanna";28311912]

Kaikenkaikkiiaan ollaan kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen perhe.[/QUOTE]

Voi ystävä hyvä... Hyvinä päivinä pärjäätte, mutta elämä ikävä kyllä voi yllättää. Toivon todella, että teillä on vahvat vakuutusturvat. Ihan ensimmäisenä kunnon kattavat sairaus-, työttömyys-, työkyvyttömyys-, henkivakuutukset, jne. JOllei ole, niin laittakaa ne kuntoon HETI!
 
[QUOTE="hanna";28311995]Kyllä asioilla on tapana järjestyä. Sitten lyhennysvapaata, talo myyntiin (voittoa saataisiin ihan varmasti) auto myyntiin yms.[/QUOTE]

Tämä on aivan totta, mutta se aika mikä menee siihen, että elämä minkä tahansa kriisin jälkeen järjestyy, on yleensä erittäin kova ja raskas. Toisilla myös vuosia pitkä.
 
Tästä ketjusta huomaa, miten ihmiset ovat erilaisia ja eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä. En todellakaan sano, että olisi olemassa mitään oikeaa tyyliä elää tai käyttää rahaa. En kritisoi muiden valintoja, sillä valinnat ovat heidän. Joku varmasti pitää taas meitä hulluina.

Meillä taas on ihan päinvastainen tilanne:
Mä olen keskituloinen ja mies suurituloinen. Me tulemme kumpikin rikkaasta suvusta. Mulla on omaisuutta (metsää, maata, osakkeita, 1/3 sijoitusasunnosta, 1/4 maatilasta yms) noin miljoonan euron edestä. Mä olen saanut perintöä myös ihan rahana.
Miehellä on rikkaat vanhemmat ja hänelle on säästetty jo ihan pienestä pitäen. Lisäksi on saanut myös perintöjä. Miehellä on osakkeita noin 30t edestä. Käteistä meillä on säästössä yhteensä lähemmäs 100t.
Meillä on vain yksi lapsi ja pidän lapselle säästämistä tärkeänä. Lapsi on nyt 6v ja omaa rahaa hänellä on 12.000.

Me rakennutetaan juuri omakotitalo. Lainaa olisimme saanee helposti ja lyhentäminen olisi onnistunut helposti. Me emme kuitenkaan halua lainaa. Meille on tärkeämpää saada talo ilman lainaa, kuin joku hulppea kivilinna velaksi. Jos olisin omaisuuttani myynyt, oltaisiin saatu se hulppea kivilinnakin ilman velkoja. Mä inhoan kivitaloja ja haluan maalaismaisemaan sopivan puutalon sellaisilla vanhanajan tyylisillä ikkunoilla yms.

Me emme ole rakennusihmisiä yhtään. Aikaa ja intoa ei riittäisi itse rakentamiseen. Niinpä avaimet käteen vaihtoehto sopi meille parhaiten.
Talomme tulee olemaa yksikerroksinen puutalo, jossa on 130 neliötä. Mielestäni kolmihenkinen perhe ei todellakaan tarvitse suurempaa ja taloon mahtuu kyllä mahdollisesti vielä yksi lapsi lisääkin.
Käyttöullakko tuo mukavasti säilytystilaa lisää.
Sisustamisesta pidän ja siitä en tingi. Löydän kuitenkin haluamani ihan perus huonekaluliikkeistä. Design ei ole yhtään mun juttu, vaan pidän kaikesta klassisesta ja perinteisestä.

Autoina meillä on kaksi ihan tavallisen merkkistä pienehköä autoa.

Meille taas siis säästäminen ja suuri omaisuus on tärkeämpää, kuin prameat autot, valtava talo tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Satsi:
Jos tontti maksaa esim. 50t ja talo 250t ja = 300t. Saako 300t lainaa edes helposti? Sitten uudet talot ovat vielä viimeisen päälle sisustettuja? Tuo 300t on vielä aika alakanttiin.

Sitten on uudet autot ( nekin vähintään sen 20t kipale x 2 = vähintään se 40t, yleensä toinen auto kalliimpikin)

Meillä on kuitenkin ihan ok tulot ja ei ole varaa elää noin.
Click to expand...

Heh, missä on noin halpaa? Tontti maksaa täällä Espoossa sen 200 000e minimissään. Jos saisin tontin 50 000e, niin tuntisin itseni lottovoittajaksi.
Joo, ja perifeeriaan en lähde.
 
[QUOTE="rakentaja";28312043]Heh, missä on noin halpaa? Tontti maksaa täällä Espoossa sen 200 000e minimissään. Jos saisin tontin 50 000e, niin tuntisin itseni lottovoittajaksi.
Joo, ja perifeeriaan en lähde.[/QUOTE]

Me asumme Tampereella ja tontti on 1300 neliöinen. Maksoi 44t.
 
[QUOTE="rakentaja";28312043]Heh, missä on noin halpaa? Tontti maksaa täällä Espoossa sen 200 000e minimissään. Jos saisin tontin 50 000e, niin tuntisin itseni lottovoittajaksi.
Joo, ja perifeeriaan en lähde.[/QUOTE]

Kaikkialla muualla Suomessa, paitsi PK-seudulla.
 
[QUOTE="tiina";28312065]Me asumme Tampereella ja tontti on 1300 neliöinen. Maksoi 44t.[/QUOTE]

Oho! Missä päin Tamperetta? Ainakin kaupungin länsipuolella n. 1000 neliön tonteista pyydetään 80000 ylöspäin.
 
[QUOTE="rakentaja";28312043]Heh, missä on noin halpaa? Tontti maksaa täällä Espoossa sen 200 000e minimissään. Jos saisin tontin 50 000e, niin tuntisin itseni lottovoittajaksi.
Joo, ja perifeeriaan en lähde.[/QUOTE]

Meillä 2000 neliön tontti 11000 euroa :P
 
Meillä on paljon parjattu älvari. Me olemme perustaneet perheen nuorena ja halusimme nuorena omakotitalon. Älvsbytalo oli silloin vaihtoehto meille, koska olimme paljon nuorempia.
Nyt olemme 36v ja 39v ja tienaamme kumpikin yli 5000e/kk. Meillä olisi jo vuosia ollut varaa rakentaa tai rakennuttaa ties millainen talo.
Meidän älvari on kuitenkin toiminut hyvin, remontoimalla ollaan saatu sisätilat hienoiksi yms. Talo on niin hyvällä paikalla ja enää ei tästä kaupungista saisi näin isoja tontteja mistään. Olisi ihan typerää myydä hyvä talo, joka on sisätiloiltaan kyllä hulppea nykyään ihan vain siksi koska "eihän nyt suurituloiset esimiehet voi älvarissa asua".
Talo on maksettu pois jo ajat sitten.
 
Meilläkin on taloon vaikuttane se, että rakensimme sen nuorina. Minä olin 24-vuotias opiskelija ja mies juuri valmistunut 26-vuotias. Ei meillä silloin ollut niin paljon rahaa, kuin nykyään. Siksi meilläkin on pieni 103 neliöinen talo. Taloon olemme kiintyneet niin, että emme halua muuttaa pois, vaikka nykyään olisi varaa hyvinkin vaikka mihin.
 
Ihmiset saa onnen ja tyytyväisyyden eri asioista. Toiset tarttee materiaa ja ihailua. Mulle onni tulee siitä, että voin nukkua yöni rauhassa ilman pelkoa koron noususta tai luottokorttiveloista.
Ollaan suht hyvätuloisia, olemme halunneet kuitenkin ostaa autot ilman velkaa, ovat siis n 5v vanhoja, asumme 80-luvun omakotitalossa aika vaatimattomasti, mutta lainaa on vähän ja sen voi hyvin maksaa vaikka yksin. Halusimme hoitaa lapset kotona ja myös matkustella, tosin ei luotolla tai osamaksulla. Eläköön kukin tavalla, joka tekee onnelliseksi:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Satsi:
Ymmärrän, että osa on voinut saada isoja perintöjä, rikas suku, pääomatuloja ansiotulojen lisäksi. Näin on kuitenkin aika harvalla.

Monista nyt voi tietää työn perusteella, etteivät tulot ole hirveän suuret. Harva lähihoitaja esim. nyt palkoillaan kroisokseksi elää ja isoissa tehtaissa duunareiden palkat nyt ovat keskenään samassa työtehtävässä aika samat.

Jos tontti maksaa esim. 50t ja talo 250t ja = 300t. Saako 300t lainaa edes helposti? Sitten uudet talot ovat vielä viimeisen päälle sisustettuja? Tuo 300t on vielä aika alakanttiin.

Sitten on uudet autot ( nekin vähintään sen 20t kipale x 2 = vähintään se 40t, yleensä toinen auto kalliimpikin)

Sitten reissataan, syödään ulkona, lapset ovat yltä päältä ticketiä ja gantia ja äidin kädessä heiluu vuittoni.


Miten teillä on varaa oikeasti?!

Meillä on kuitenkin ihan ok tulot ja ei ole varaa elää noin.
Click to expand...

No mitkä sun tulot sitten on? Käteen kuussa?
Ja koko taloudella yhteensä?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa