[QUOTE="vieras";28314528]Minusta on kiva, että ehdotat taistelua parisuhteen puolesta, mutta ihan rehellisyyden nimissä... Onko sekään aina se paras ratkaisu?
Kuten sanottu, olemme hyvin erilaisia persoonia: toinen vetäytyvä, toinen ulospäinsuuntautunut. On puhuttu ja puitu asioita jo kuukausia. Mies on yhtä lailla haluton. Ja mies on se, joka eroa on aktiivisemmin ehdottanut. Tiedän, että saisimme tekohengitettyä suhdettamme vielä vähän aikaa lisää, mutta tiedän myös, että mieheni on ihminen, jota en tule haluamaan seksuaalisesti. Olen totta kai pohtinut myös sitä, tuleeko tästä ongelma kaikkien miesten kanssa, mutta kun vertaan miesihannettani tai aikaisempia pitkäaikaisia kumppaneita niin ongelmaa ei ole ollut. Miehessä pitää olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta mielenkiintoni säilyy, ja omassa miehessäni näitä piirteitä ei ole. En voinut suhteen alussa tietää, että "erilainen" miesvalinta johtaisi tähän. Olin avoin ja halusin todella pysyä yhdessä ja rakastaa, mutta mutta... Äh, tulipa tekstiä vähän tajunnanvirtamaisesti, toivottavasti siitä saa edes jotain selvää![/QUOTE]
No kyllähän sä oot suhteen alussa tiennyt asian, jos mies oli vastoin sinun ihanteitasi,niin miksi jäit roikkumaan hänessä? Eikä kyse ole mistään tekohengityksestä, vaan siitä sitoutuuko suhteeseen,vai ei! jos ei sitoudu on ero edessä vaikka olisitte kuinka samanlaisia. Itseasiassa juuri tänään paripsykoterapeutti sanoi että 50% pareista käy siellä siksi että parisuhteesa on kielteinen ekhä että toinen vetäytyy ja toinen puhuu.. siitä voi päätellä että se on todennäköisesti edessä uudessakin suhteessa... jos taas löydät itsesi kaltaisen,sitten tappelette hulluna... eikä siinäkään ole järkeä!
Miheltänikin kesti jonnin aikaa tajuta että jos hän ei lopeta sitä että vetäytyy kun on ongelma,niin hän löytää itsensä muutaman vuoden päästä luultavasti samasta tilanteesta..
Mutta joo eroa...ja tuu 5vuoden päästä palstalla uudelleen kun seuraava suhde on kriisissä! onnea vaan sille tielle..toivottavasti ei oo lapsia jotka joutuu sitten maksajiksi!
<3