V
"vieras"
Vieras
Tiedän, ettei lahjahevosen suuhun saisi katsoa eikä meillä yleensä katsotakaan. Paitsi tämän kerran.
Lapsella oli tässä ihan hiljattain synttärit, jonne tietysti kutsuttiin sukulaisia ja ystäviä vieraiksi. Kutsun saatuaan lapsen eräs täti kysäisi minulta, että minkäköhänlaista lahjaa sitä voisi katsella. Totesin, että ei ai
nakaan minkäänlaista lelua, koska niitä meillä on jo liikaakin, mutta muuten kaikki käy. Lapsen täti vastasi siihen, että ostaa sitten vaatteita ja kysäisi vielä kokoa, jonka otti ylös.
Synttäripäivä sitten koitti ja täti toi lapselle lahjan. Vaatteitahan sieltä paljastui, mutta kun ne olivat kokoa 116-128 ja tilanne on siis se, että tällä hetkellä lapsi käyttää kokoja 92 ja 98. (Imoitin tädille koon 98.)
No, kiitettiin tietysti kauniisti lahjasta, jolloin lapsen täti vastasi, että "Joo, ostin muuten vähän isompia vaatteita, tuolta X (kaupan nimi) sai näitä ihan pilkkahinnoin kun nehän lopettaa. Mutta eihän se mitään vaikka on isompiakin vaatteita, voihan niitä sitten myöhemmin käyttää eikä heti tarvi rynnätä ostoksille... Ja voihan noita pitää jo nytkin, on vähän kasvunvaraa eikä heti jää pieneksi." Minä siihen, että "Joo, totta", vaikka mieleni teki kyllä sanoa että jos noita nyt alkaa pitämään päällä, niin ovat kyllä täysin puhkikuluneita siihen mennessä kun oikeasti lapselle ovat sopivia
Ihan kaunis ajatus kyllä ja tuolla ne on meillä vaatehuoneessa, mutta ihan totta... En mäkään osta mitä tahansa (esim. vaatteita ties millä koolla) vain siksi, että halvalla sattuu saamaan. Jotenkin vain ärsyttää.
Lapsella oli tässä ihan hiljattain synttärit, jonne tietysti kutsuttiin sukulaisia ja ystäviä vieraiksi. Kutsun saatuaan lapsen eräs täti kysäisi minulta, että minkäköhänlaista lahjaa sitä voisi katsella. Totesin, että ei ai
nakaan minkäänlaista lelua, koska niitä meillä on jo liikaakin, mutta muuten kaikki käy. Lapsen täti vastasi siihen, että ostaa sitten vaatteita ja kysäisi vielä kokoa, jonka otti ylös.
Synttäripäivä sitten koitti ja täti toi lapselle lahjan. Vaatteitahan sieltä paljastui, mutta kun ne olivat kokoa 116-128 ja tilanne on siis se, että tällä hetkellä lapsi käyttää kokoja 92 ja 98. (Imoitin tädille koon 98.)
No, kiitettiin tietysti kauniisti lahjasta, jolloin lapsen täti vastasi, että "Joo, ostin muuten vähän isompia vaatteita, tuolta X (kaupan nimi) sai näitä ihan pilkkahinnoin kun nehän lopettaa. Mutta eihän se mitään vaikka on isompiakin vaatteita, voihan niitä sitten myöhemmin käyttää eikä heti tarvi rynnätä ostoksille... Ja voihan noita pitää jo nytkin, on vähän kasvunvaraa eikä heti jää pieneksi." Minä siihen, että "Joo, totta", vaikka mieleni teki kyllä sanoa että jos noita nyt alkaa pitämään päällä, niin ovat kyllä täysin puhkikuluneita siihen mennessä kun oikeasti lapselle ovat sopivia
Ihan kaunis ajatus kyllä ja tuolla ne on meillä vaatehuoneessa, mutta ihan totta... En mäkään osta mitä tahansa (esim. vaatteita ties millä koolla) vain siksi, että halvalla sattuu saamaan. Jotenkin vain ärsyttää.