itpsi sai sitten synttärilahjaksi "hieman isohkoja" vaat*t+e

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tiedän, ettei lahjahevosen suuhun saisi katsoa eikä meillä yleensä katsotakaan. Paitsi tämän kerran.

Lapsella oli tässä ihan hiljattain synttärit, jonne tietysti kutsuttiin sukulaisia ja ystäviä vieraiksi. Kutsun saatuaan lapsen eräs täti kysäisi minulta, että minkäköhänlaista lahjaa sitä voisi katsella. Totesin, että ei ai
nakaan minkäänlaista lelua, koska niitä meillä on jo liikaakin, mutta muuten kaikki käy. Lapsen täti vastasi siihen, että ostaa sitten vaatteita ja kysäisi vielä kokoa, jonka otti ylös.

Synttäripäivä sitten koitti ja täti toi lapselle lahjan. Vaatteitahan sieltä paljastui, mutta kun ne olivat kokoa 116-128 ja tilanne on siis se, että tällä hetkellä lapsi käyttää kokoja 92 ja 98. (Imoitin tädille koon 98.)

No, kiitettiin tietysti kauniisti lahjasta, jolloin lapsen täti vastasi, että "Joo, ostin muuten vähän isompia vaatteita, tuolta X (kaupan nimi) sai näitä ihan pilkkahinnoin kun nehän lopettaa. Mutta eihän se mitään vaikka on isompiakin vaatteita, voihan niitä sitten myöhemmin käyttää eikä heti tarvi rynnätä ostoksille... Ja voihan noita pitää jo nytkin, on vähän kasvunvaraa eikä heti jää pieneksi." Minä siihen, että "Joo, totta", vaikka mieleni teki kyllä sanoa että jos noita nyt alkaa pitämään päällä, niin ovat kyllä täysin puhkikuluneita siihen mennessä kun oikeasti lapselle ovat sopivia :D

Ihan kaunis ajatus kyllä ja tuolla ne on meillä vaatehuoneessa, mutta ihan totta... En mäkään osta mitä tahansa (esim. vaatteita ties millä koolla) vain siksi, että halvalla sattuu saamaan. Jotenkin vain ärsyttää.
 
Otsikon pitäisi siis kuulua, että "lapsi sai sitten synttärilahjaksi hieman isohkoja vaatteita", mutta tähän tuli pienimmäinen painelemaan näppäimiä, joten otsikko on mikä on :D
 
Meilläkin sukulaistäti toi lapselle ristiäislahjaksi housut kokoa 110cm ja paita kokoa 122cm, meinasin revetä ihan totaalisesti siinä imetyshöyryissäni ja väsymyksissäni :D. No, ajatushan ON tärkein...
 
No ei tietenkään vaatekaappi kaadu muutamasta vaatekappaleesta, ja tietysti munkin mielestä ajatus on tärkeintä, mutta olisi tietysti voinut sitä järkeäänkin käyttää :D
 
Kaunis ajatus tältä tädiltä. Ja toipahan ainakin jotakin. Niitäkin kun on jotka tulevat ilman lahjaa.
Mutta mutta.....
Mä voin ainakin rehellisesti sanoa, että ymmärrän sua.
Mua ainakin melkeinpä vituttaa sukulaiset tai tuttavat jotka tuovat lahjaksi ihan jumalattoman suuria vaatteita. MIKSI? Niillä ei tee mitään. Ne laitetaan kaappiin odottamaan jotta tuollanen taapero, jolle todennäkösesti menee kauan koko 98 ja 104, saa alkaa käyttmänään ko. vaatetta. Ja sitte käykin niin, että se vaate unohtuu sinne kaappiin ja jää käyttämättä. Ei mulla ainakaan oo niin isoja kaappeja, että voisin säilyttää lapsille vaatteita monelle vuodelle. Onko kellään?

Ja tiedän, että tännekkin tulee nyt jotkut kitisemään, "että oo tyytyväinen että saitte edes jotakin ja jollekkin ei sitte kans mikään riitä, mitä siinä lahjassa olis pitäny olla, Guessin vaatteita vai?? yms.
Ei sitä tarvi aina olla kaikkeen tyytyväinen!
 
Toi on niin tuttua. Mun vanhemmat tekee tota, ja sisko. Kysyvät aina, että mikä se koko olikaan ja mille vaatteelle on tarve.. Vastaisin esim nyt että housut vielä 110 paidat 110/116.. kesäksi legginssiä ja muuta ollaan vaille. Sieltä tulis 98cm sortseja ja uikkareita, kun eihän sitä ole niin sentinpäälle tai sit jotain 122cm toppapukua yms. Aina näin.
Heidän mielestä lapsilla ei ole niin ihan just tarkalleen, jos nyt on vähän pieni tai liian iso, ainahan voi hihoja kääntää, tai eihän ne huomaa, jos vähän kiristää. Ja jos vielä halvalla saa, niin aina parempi.
Ja systeri löytää kaupoista aina ne ihmeelisimmät, nytkin toi viimekäynnillään tekonahkaisen minihameen (mallia portto) tolle nelivuotiaalle. On myös lähettänyt topatut rintsikat kokoa 110cm, eli tuon kokoisille suunnitellut :O Rintsikoiden kanssa tuli samassa muuten niiden kanssa hyvin yhteensopiva musta pitkähihainen verkkopaita, josta tietysti näkyy läpikin. Ja NÄÄ on aina sopivaa kokoa |O
 
Mummoni on kerran ostanut liian pienen t-paidan, se vähän harmitti kun hänellä niin vähän rahaa on jo valmiiksi ja meni käyttelemään sitä johonkin, jota ei voida käyttää..

Muuten tykkään kyllä saada isompia kokoja vaatteita, käytän paljon rahaa tytön vaatteisiin vuosittain ja meillä on kaapissa suuri kasa isompia kokoja olevia vaatteita siltä varalta että ei olisikaan varaa ostaa jossain vaiheessa vaatetta. Tai ylipäätään muutenkin, metsästän aleja ja tarjouksia, mutten osta mitä tahansa :)
 
Mun äiti tekee myös tota, muistan kun likka käytti jotakin 98-104cm vaatteita ja äiti pätti tuoda minulle vähän vaatteita. Oli saanut jostakin srk lahjoituksista kaivaa ja kun ne oli niin pienen näköstä ne 104cm joten nämä menee ainakin, menee joskus kokoa 128-130cm

Toinen ääripää on lapsen kummi,
he noudattavat kuin raamatunoppeja näiden kauppojen kokoarvio listoissa.
Ensin he toki kysyvät meiltä vaatekokoa mutta sillä nyt eiole merkitystä mitä sanoon kooksi sillä,
jos listassa lukee että 5v käyttää 110cm vaatetta niin silloin sitä tulee,
eihän se nyt millään muotoa voi ola mahdollista että pitäisi olla 120cm kun pituuttakin on 117cm
Kaikenhuippuna revitään hintalaput pois ja kehutaan kun tuodaan että eipä tarvi lappuja itse repiä.
 
Minä en pidä liian isoa pahana, mutta liian pieni on tympeä. Samoin just tuollaiset moekoen kuvaamat minihameet/narutopit ym. Siinä voisi lahjanantaja miettiä, onko sopivaa hankkia tuollaista.

Meillä poika sai taannoin tyttöjen vaatetta lahjaksi???
 
Jassoo. No paidoissa menee yleensä aika paljon ns. oikeaa kokoa isommat, ja muutenkin musta olisi älytöntä saada kasvavalle lapselle sitä kokoa jota se justiinsa nyt käyttää, kun sen koon vaatteethan on ostettu jo... Muutenkaan meillä ei harrasteta tota yletöntä vaatevaraston haalimista, mutta kaipa se sitten joillain on itsetarkoitus, periaatteella "ainahan ne voi myydä huutiksessa".
 
Meillä on kanssa yksi sukulainen jolla on aina "vähän kasvunvaraa" vaikka kysyy kyllä koon etukäteen. Esim. aamutossut piti olla kokoa 32 niin oli ottanut kokoa 37... Pojalle oli ihme ja kumma ottanut oikean koon mutta tyttöjen osastolta. Olen jo niin tottunut että ajattelen vaan että ajatus on tärkein...
 
anoppi aiemmin ostellut ääripäitä.Nuorin mm sai ihana Marimekon bodyn oikein harmitti että jäi käyttämättä!Tyttö kun oli jo 2v ja vaivaton ja body kokoa 74 tai 80 cm...Toinen sai 3v lahjaksi 140cm sukkahousut.Kaikkea muutakin tultu koettua.
 
Meillekin on tullut lahjaksi useasti reilusti isoja vaatteita. Kyllä ne jossain hyllyllä mahtuu odottelemaan...
Ostan itsekin lahjaksi isompaa kokoa, mutta vain 1-2 nroa. Varmuuden vuoksi.
 
[QUOTE="eräs äiti";28344371]Minä en pidä liian isoa pahana, mutta liian pieni on tympeä. Samoin just tuollaiset moekoen kuvaamat minihameet/narutopit ym. Siinä voisi lahjanantaja miettiä, onko sopivaa hankkia tuollaista.

Meillä poika sai taannoin tyttöjen vaatetta lahjaksi???[/QUOTE]

Mun vanhemmat ja systeri on jo legendoja tällä saralla. Systeri facessa hehkuttaa, että on ihanaa, kun täsin pienet kultahiput (muksu ja tää kohta syntyvä) saa elää maalla ja olla lapsia niin pitkään kuin haluaa, eikä ole aikuisten maailmaan mitään kiirettä eikä paineita. Ja toisella kädellä paketoi postiin huulipunia ja meikkejä ja tissiliivejä ja korollisia kenkiä...

Muksu sai muuten mutsilta kans kengät, lenkkarit, kokoa 33, Cars-lenkkarit. Tyttö käyttää kokoa 28 ja on ihan umpi prinsessa.

Jotain lähiseudun poikaa lykästää, vien kengät 3e hintaan perjantaina kirpparille :D
 
Pienillä lapsilla toi kokoa tai kahta isomman osto ei edes häirinnyt, mutta nyt, kun sen vaatteen käyttöön ottoa tarttis odotella kaksi, kolmekin vuotta niin kyllä se sapettaa. Meillä ei oikeasti ole tilaa millekään ylimääräiselle.
 
meille on kumma kyllä tullut yleensä oikeaa kokoa, isomummojen ostokset on sit oma lukunsa :D mie ilmotan aina, et nyt käytössä esim 100cm vaatteet, joten jos haluaa vaatetta ostaa, niin kokoa isompaa, eli 110cm.
 
Turhaa valitusta.
Itse toivon aina että sukulaiset/kummit ostaisivat niitä isompi kokoisia vaatteita,eikä juuri nyt sopivia. Kerkiää käyttämään,eikä jää käyttämättä.
 
No mun anoppi ostaa vauvalle liian pientä aina ja nähdessä kysyy että eikö se jo ole ylipainoinen. Vauva on nyt 4kk. Mutta käytän seuraavalla sitten, jos ei sekin oo läski jo syntyessään :D
 
Ymmärrän kyllä täysin harmituksesi. Meille myös mummo kantoi koon 104 vaatteita vastasyntyneelle ja ne ovat sopivia vasta nyt viisivuotiaana. 128 menee varmaan vasta kymmenenvuotiaana. Ei kai se niin haittaisi jos vaatteita olisi vain muutama, mutta kun niitä väärän kokoisia on pahvilaatikollinen eikä ne ole muutenkaan mieluisia. Kiertoon vain.
 
[QUOTE="että";28344803]Turhaa valitusta.
Itse toivon aina että sukulaiset/kummit ostaisivat niitä isompi kokoisia vaatteita,eikä juuri nyt sopivia. Kerkiää käyttämään,eikä jää käyttämättä.[/QUOTE]

No mikäs siinä jos ostaisivat yhtä tai kahta kokoa isompia.

Nyt lapsi sai vaatteita, joihin ihastui kovasti (juuri oikea supersankari kuvassa), mutta vaatteet ovat sopivat tällä kasvuvauhdilla vasta reilun kolmen vuoden päästä!

Selitä siinä sitten, että laitetaan nämä odottamaan...
 

Yhteistyössä