A
"aapee"
Vieras
Palautetta opettejalle ja koululle minusta pitää voida antaa pitkin vuotta. Pautetta minusta pitäisi muistaa antaa myös positiivisista asioista silloin kun ja jos siihen on aihetta. Lahjoen antamista en oikein osaa mieltää palautteeksi enemmän koen sen kohteliaana tapana. Palaute oli se positiivista tai negatiivista on aika hyödytöntä antaa takanapäin ja monta kuukautta sitten tapahtuneista asioista.
Omani tunteiden käsittelykin on jotakin muuta kuin selän takana puhumista. Yhtä provosoivaa ei tietenkään ole sanoa "minua harmittaa että koen että ekaluokan opettaja ei koe työtään tärkeäksi" kuin sanoa "ekaluokaa ei pitäisi opettaa opettajan jonka oppilaat sanovat opettajalle miehen työn olevan niin tärkeää että opettajan oli oltava pois töistä hoitaakseen sairaita lapsia kotona".
Lahjaa en anna, mutta en myöskään kiitä kuluneesta vuodesta. Jos tulee tilanne, että pitää jkotain sanoa, sanon että hyvää kesää.
Tämä arvostusasia kävi ilmi viime viikon lopussa, ei talvella. Viime perjantaina oli laukonut se, että hänen miehensä työ on niin tärkeää, ettei voi olla koskaan poissa. Tähän loppui mun solidaarisuus niitä kovia poissaoloja kohtaan. Koska se on kääntäen minun työni ei ole niin tärkeää.
Voihan se mies olla vaikka Jeesus Kristus tai yksityisyrittäjä, mutta silti, kyllä eka luokan opettajan työkin on tärkeää.
Minulla ei ole ollut mitään positiivista palautetta tälle opelle. Niille kahdelle muulle on ollut, ja olen antanutkin.