Kavereista - miten suhtautua?

[Maamis surullinen]

Meidän lapsella jäi eräs asuste kaverin luo ja muutaman päivän päästä tälle kaverille ilmestyi samanlainen asuste. Kysyin asiasta äidiltäänkin, mutta kuulemma ei ole meidän kun molemmat lapset sanoo ettei meidän lapsen asusteesa ollut jotain tiettyä hahmoa. Minun silmääni on kuitenkin juuri sellainen kuin meidän. Näitä ei enää ole myynnissä joten melkoinen sattuma et just ovat jostain hankkineet sellaisen. No..toistaiseksi sen hinta on se, etten tätä kaveria meille halua kun on muutenkin saanut vahtia kun aina on meidän lapselta jotain haluamaansa. Juuri yhden tavaran lapseni oli antanut kun kaveri pyysi. Kielletty on antamasta..no se tavara on haettu takaisin mutta en jaksaisi olla kyylä. Parempi kai on, että pysyy pois jos hänen ei voi luottaa? Miten muut toimisitte?

 

["vieras"]

Minkä ikäiset lapset ovat?En ehkä kutsuisi kylään, mutta antaisin lasten esim leikkiä ulkona.Tavaroita en antais lapsen antaa lainaksi tai omaksi.
Pakko sun on jaksaa olla kyylä, jos haluat opettaa omalle lapselle, että toisen tavaroita ei varasteta eikä huijata toista luovuttamaan omia lelujaan/tavaroitaan.Eli lapsesi oppii siinä samalla, että noin ei tehdä.

 

["Vieras"]

Tyhnäähän toi on kun noin käy, mut itse nimikoin lapsen vaatteen ja ostan vain sellaista, että ei ole maailmanloppu jos katoaa tms.

 

[Maamis surullinen]

Kyse ei ole siitä, että katoaminen olisi maailmanloppu vaan siitä että uskon kaverin ottaneen sen itselleen. Minun lapseni on 6 ja kaveri on 7. Lapset leikkivät keskenään ulkona nyt mutta outoa ja ikävää kun ovat monta kertaa viikossa kyläilleet puolin ja toisin.

 

["vieras"]

Kyse ei ole siitä, että katoaminen olisi maailmanloppu vaan siitä että uskon kaverin ottaneen sen itselleen. Minun lapseni on 6 ja kaveri on 7. Lapset leikkivät keskenään ulkona nyt mutta outoa ja ikävää kun ovat monta kertaa viikossa kyläilleet puolin ja toisin.

Jos hänen äitinsä on valheissa mukana, sanot suoraan molemmille tytöille leikin alkaessa niin että äitinsä kuulee; että jos haluavat leikkiä yhdessä,toisen tavaroita ei oteta ja jos tätä vielä ilmaantuu, leikit loppuvat siihen. Sanot että toisen tavaroiden ottaminen on varastamista, ja se ei käy päinsä.

Heillä selvästikään ei ole opetettu tätä asiaa. Ja jos toinen tyttö on oikeasti kiero ja valehtelee, tuskin haluat sellaista kaveria omalle tytöllesi?

 

[Maamis surullinen]

En usko äidin olevan mukana suoranaisesti valheista, mutta luulen ettei hän oikein hoksaa aina kaikkea. Varmastikaan hän ei pysty kuvittelemaan lapsestaan mitään ns pahaa mutta pakko kai on tästä vielä puhua suoraan. Asia kuitenkin vaivaa mua niin paljon.

Kiitos teille vastaaville asiallisesta kommenteista!

 

["vieras"]

En usko äidin olevan mukana suoranaisesti valheista, mutta luulen ettei hän oikein hoksaa aina kaikkea. Varmastikaan hän ei pysty kuvittelemaan lapsestaan mitään ns pahaa mutta pakko kai on tästä vielä puhua suoraan. Asia kuitenkin vaivaa mua niin paljon.

Kiitos teille vastaaville asiallisesta kommenteista!

Ilman muuta pitää sanoa suoraan! Muuten piilotat ongelman, ja annat toiselle lapselle "luvan"tehdä väärin. Harmi vain, monesti äidit hyökkäävät vastaan kun ottaa puheeksi huonon käytöksen jota heidän oma mussukkansa harrastaa, mutta tässä tapauksessa et voi estää samaa tapahtumasta uudelleen, ellet puhu äidin kanssa.

 

[Maamis surullinen]

Juuri tuota vastareaktiota pelkään. Mutta pakkohan se vain on kun en nyt tähän vielä olisi valmis ystävyyttä päättämään. On tässä kaverinsa muitakin asioita mitkä on alkanu häiritsemään, mutta jospa tilanne paranee jos kotona asioihin tarttuvat. Ehkä he eivät vain ole tajunneet missä mennään... Ei kai sitä omassaan edes halua niitä virheitä nähdä.

 

[kaalimaan vartija]

Meidän lapsella jäi eräs asuste kaverin luo ja muutaman päivän päästä tälle kaverille ilmestyi samanlainen asuste. Kysyin asiasta äidiltäänkin, mutta kuulemma ei ole meidän kun molemmat lapset sanoo ettei meidän lapsen asusteesa ollut jotain tiettyä hahmoa. Minun silmääni on kuitenkin juuri sellainen kuin meidän. Näitä ei enää ole myynnissä joten melkoinen sattuma et just ovat jostain hankkineet sellaisen. No..toistaiseksi sen hinta on se, etten tätä kaveria meille halua kun on muutenkin saanut vahtia kun aina on meidän lapselta jotain haluamaansa. Juuri yhden tavaran lapseni oli antanut kun kaveri pyysi. Kielletty on antamasta..no se tavara on haettu takaisin mutta en jaksaisi olla kyylä. Parempi kai on, että pysyy pois jos hänen ei voi luottaa? Miten muut toimisitte?

No tässä on sana sanaa vastaan. Ja jos oma lapsesikin sanoo, ettei se asuste ole hänen... No itse keskustelisin asiasta oman lapseni kanssa ( kuinka kalliita asusteet ovat, valehtelusta, tavaroiden antamisesta pois yms...) ja sitten antaisin asian olla. Jos tavara / asuste oli lapselle rakas tai tärkeä hän saa tästä itsekin pienen opetuksen. Toivottavasti.

Luultavasti en päästäisi meille leikkimään ilman valvontaa jos tapana on että lapseni lahjoittaa tavaroitaan ko kaverille. Keskustelisin tästäkin vakavasti lapsen kanssa. Se ei vaan käy.

 

[Maamis surullinen]

Omalleni tavarat ei ole kovin tärkeitä ja mielellään antaa omastaan toisille. Tässä tapauksessa kaverin äiti oli kuulemma löytänyt asusteet heiltä ja ihmetellyt ääneen että sinullakin on tällainen...tuo sai minut vahvasti olemaan sitä mieltä, että se on meidän. Meillä on tämä kyseessä oleva ollut jo pari vuotta ja niitä ei enää missään myydä. Asusteet voi kääntää niin että osa hahmoista ei näy ja epäilen kaverin tehneen juurimniin ettei lapseni huomaisi sen olevan hänen. Tässä on nyt kysymys periaatteesta ja luottamuksesta..ei niinkään siitä tavarasta.

 

[kaalimaan vartija]

Omalleni tavarat ei ole kovin tärkeitä ja mielellään antaa omastaan toisille. Tässä tapauksessa kaverin äiti oli kuulemma löytänyt asusteet heiltä ja ihmetellyt ääneen että sinullakin on tällainen...tuo sai minut vahvasti olemaan sitä mieltä, että se on meidän. Meillä on tämä kyseessä oleva ollut jo pari vuotta ja niitä ei enää missään myydä. Asusteet voi kääntää niin että osa hahmoista ei näy ja epäilen kaverin tehneen juurimniin ettei lapseni huomaisi sen olevan hänen. Tässä on nyt kysymys periaatteesta ja luottamuksesta..ei niinkään siitä tavarasta.

Jokainen päättää itse miten toimii, mutta itse enjaksaisi alkaa yhdestä tavarasta tekemään isompaa numeroa. Oman lapseni kanssa keskustelisin.

Mutta mitä teet, lapsesi sanoo, että "se ei ole minun" , lapsen kaveri sanoo "se on minun" , lapsen kaverin äiti sanoo, että " se on meidän" . ??? Itse antaisin olla ja jatkossa vain enemmän tarkkuutta oman omaisuuden säilyttämiseen. Vaattteet ja melkein kaikenhan voi nimikoida. Sen jälkeenon varmaan iaka selvää kuka minkäkin tavaran omistaa.

 

[Aaapeeeee]

Kysymään nyt tähän samaan miten toimia kun meiltä on kateissa pari arvokkaampaa lelukeksintö. Omani ei myönnä niitä kellekään antaneensa..ovat kuulemma vain jossain.. Olisko tyhmä ajatus laittaa viesti kavereiden vanhemmille et on kadoksissa ja lapseni on jäänyt kiinni tavaroiden lahjottelusta niin voisivatko ilmoittaa jos heille on ilmaantunut jotain epäilyttävää.

 

[Aaapeeee]

Jestas?..tää vehje muuttelemaan sanojakaan. Siis pitäs oikolukea huolellisemmin.. Siis kadonnut on pari leluja..

 

[Surullinen maamis]

Jokainen päättää itse miten toimii, mutta itse enjaksaisi alkaa yhdestä tavarasta tekemään isompaa numeroa. Oman lapseni kanssa keskustelisin.

Mutta mitä teet, lapsesi sanoo, että "se ei ole minun" , lapsen kaveri sanoo "se on minun" , lapsen kaverin äiti sanoo, että " se on meidän" . ??? Itse antaisin olla ja jatkossa vain enemmän tarkkuutta oman omaisuuden säilyttämiseen. Vaattteet ja melkein kaikenhan voi nimikoida. Sen jälkeenon varmaan iaka selvää kuka minkäkin tavaran omistaa.

Niinpä..epäilen kaverin valehtelevan eli kaveri on epärehellinen.. :/

 

[kaalimaan vartija]

Niinpä..epäilen kaverin valehtelevan eli kaveri on epärehellinen.. :/

Ihan yhtä epärehellinen omakin lapsesi on. Kannattaa keskustella oman lapsesi kanssa asiasta. Rehellisyyden tärkeydestä.

 

["vieras"]

Jos lapsesi ongelma on tavaroiden lahjoittelu, niin mielestäni siitä on hyvä puhua muille, koska muuten asiaa ei oikein pysty hoitamaan. Muiden vanhempien kanssa on myös helpompi puhua, kun sanot, että kyse on sinun lapsesti ongelmasta etkä syyllistä asiasta heidän lapsiaan.

Tuon ikäisille on tyypillistä, etteivät he välttämättä osaa pitää tavaroistaan huolta. Takit ja hupparit unohtuvat milloin minnekin. Tärkeää on nimetä vaatteet ja lasta on myös pidettävä silmällä: mitkä vaatteet hänellä on kotoa lähtiessa ja ovat vaatteet mukana hänen kotiin tullessaan. Kun katoamisen huomaa heti, niin vaatteiden etsiminenkin on helpompaa.

 

[da]

Ihan yhtä epärehellinen omakin lapsesi on. Kannattaa keskustella oman lapsesi kanssa asiasta. Rehellisyyden tärkeydestä.

Jos kaveri on dominoiva ja manipuloiva, niin 6v:n saa kyllä helposti uskomaan ettei joku tavara ole hänen...Tai vastaavasti saa manipuloitua lahjoittamaan jonkun tavaran hänelle. 7v osaa myös jo kiristää: jos kerrot äidillesi niin....Eli ei ap:n lapsi välttämättä ole ollut epärehellinen vaan alistuva..

 

[Surullinen maamis]

Ihan yhtä epärehellinen omakin lapsesi on. Kannattaa keskustella oman lapsesi kanssa asiasta. Rehellisyyden tärkeydestä.

Minä uskon, että vaate on käännetty näin ettei lapseni sitä tunnista. Uskoo kun kaveri sanoo ettei sinun vaatteessanollut tätä kuvaa. E sanoisi lastani epärehelliseksi ainakaan tässä asiassa.

Se että antaa tavaroita pyynnöstä kaverille on jotain miellyttämisen halua ehkä. Epärehellisyyttä toki minua kohtaan kun on luvannut ettei anna.

 

[<zxc]

MInä yksinkertaisesti ottaisin sen asusteen takaisin. Seuraavan kerran kun tilaisuus tulee. Näin on haettu jopa teinin takki, joka oli 2 VUOTTA lainassa. Mentiin, pimputettiin ovikelloa ja haettiin takki. Siinä se.

 

[Surullinen maamis]

MInä yksinkertaisesti ottaisin sen asusteen takaisin. Seuraavan kerran kun tilaisuus tulee. Näin on haettu jopa teinin takki, joka oli 2 VUOTTA lainassa. Mentiin, pimputettiin ovikelloa ja haettiin takki. Siinä se.

Minä en yksinkertaisesti kehtaa enkä ainakæn kehtaisi sitä antaa käyttää. Kuin en myöskään ymmärrä kuinka kaverin äiti kehtaa antaa..

 

["vieras"]

Mikä v...n ASUSTE? Etkö voi sanoa suoraan mistä on kyse; pipo, kaulaliina? Mikä hiton asuste?
Ja joku sanoi että asusteet ovat kalliita-missä maailmassa te oikein elätte? Pipot maksavat muutaman euron, jos joku epärehellinen kaveri on ominut sen, niin osta uusi ja opeta lapsellesi että miellyttämisenhalusta ei anneta omia tavaroita pois.

 

["Aapeli"]

Kyse on noin parikymppinen jutusta mikä on hieman erikoinen. Muutaman eken pipo ei niin harmittaiskaan. Ja kyse on luottamuksesta ennemminkin..

 

[kaalimaan vartija]

Jos kaveri on dominoiva ja manipuloiva, niin 6v:n saa kyllä helposti uskomaan ettei joku tavara ole hänen...Tai vastaavasti saa manipuloitua lahjoittamaan jonkun tavaran hänelle. 7v osaa myös jo kiristää: jos kerrot äidillesi niin....Eli ei ap:n lapsi välttämättä ole ollut epärehellinen vaan alistuva..

Tavallaan onkyllä epärehellinen jos valehelee äidilleen... Varsinkin jos lapsi on alistuva, lahjoittaa tavaroitaan kaverin pyynnöstä pois yms... kannattaa keskustella lapsen kanssa. Aivan oikeasti, kukaan ei voi vaikuttaa naapurin lapsen kotikasvatukseen, mutta siihen omaan lapsensa kasvatukseen voi (toivottavasti ainakin ) vaikuttaa positiivisesti.

Ja sille joka sanoi, ettei asusteet ole kalliita... no osa asusteista on. Jos vaikka kyseessä on merkkituote niin joku vyökin saattaa maksaa enemmän kuin pari egee... Ja jos lapsella on tapana antaa tavaransa kavereille, niin kalliiksi se tulee ajan kanssa.

Sinänsä kyllä, todella kurja tilanne. Ja ymmärrän kyllä tuon näkökannan että kyseessä on enemmän periaate kuin tavaran hinta. Ehkäpä toi neuvo, että juttelee asiasta lapsen kavereiden vanhemmille on hyvä.

 

["mie"]

Hankalaa, itse olen muutaman kerran jälkeen opettanut lapsilleni ettei mitään vaihdeta ilman aikuisten suostumusta.

Olen joutunut olemaan kyylä valvoakseni sitä.
Hyvin monesti lapset haluaisivat vaihdella tavaroita keskenään mutta kun toinen tavara voi maksaa 10 senttiä ja toinen 50 euroa. = Ei vaihdeta tavaroita.

 

[vierass]

Nooh, jos on kyse merkkivaatteista, onko 6-vuotiaalla pakko olla merkkikuteita? Eikö sen merkeillä elvistelyn ehdi aloittaa myöhemminkin, esim teini-iässä? Tulee meinaan turhaan kalliiksi, jos lapsi ei välitä tavaroistaan.
Muutenkaan 6-vuotias ei tarvitse merkkikamoja.