Järjettömän vaikea tilanne...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksin vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuo ei kuulu mitenkään asiaan.

Vaikka kuinka yrittää sädekehää kiillottaa, lapset ei sanele ihmisen suhteita jollei lapset oikeasti kärsi vääryyttä. Se että äidillä ja isillä on järjestely joka ei ole valtaväestön valinta, ei sitä automaattisesti aiheuta.

Huomaavaisuutta ja fiksua käytöstä niin asiassa ole mitään ongelmaa.

Jos huomaavaisuus ja fiksu käytös olisivat kuvioissa, ei tätä tilannetta olisi edes syntynyt. Aapee on itsekäs, se on homman alku ja juuri. Eitahdo tehdä liitossaan töitä, että se tyydyttäisi hänet kaikilta osin. Ei tahdo kunnioittaa toisten perheitä, mutta ei myöskään tahdo jakaa omaksi katsomistaan. Eikä välitä lapsistaankaan. Oma napa, ainut napa.
 
[QUOTE="vieras";28723054]Sitten voidaan päästä siihen, että ollaankin siinä järjettömän vaikeassa tilanteessa.[/QUOTE]

No en minä nyt tiedä tekeekö se sen vaikeaksi, helpommaksihan se vissiin tekee asiat kun katoaa mielenkiinto jatkaa suhdetta. Vai meinaatko että sitten ihminen velvollisuuden tunnosta jatkaa kahta suhdetta? Vähän niinkuin tuntuu jotkut tekevän yhdelle suhteelle jo.
 
No siis tämä asumisjärjestelyhän hoidetaan siten, että ensin viedään jyväsäkki vastarannalle, sitten viedään kettu ja otetaan jyväsäkki mukaan, sitten viedään kana ja otetaan kettu mukaan...

Itse en käsitä polygamiaa jos en sitä tuomitsekaan, mutta kannattaa miettiä, millaiseen liittoon on hakeutumassa ja millaisin ehdoin. Ap:n unelma kahdesta miehestä voi tuntua houkuttelevalta, kukapa ei haluaisi olla rakkauden ja ihailun keskipisteessä, mutta käytännön elämä saman katon alla ja "liimana" toimiminen kahden toisiaan juuri ja juuri suvaitsevan heteromiehen välillä olisi ainakin itselleni tilaa tarvitsevana ihmisenä kauhistus.
 
Jos huomaavaisuus ja fiksu käytös olisivat kuvioissa, ei tätä tilannetta olisi edes syntynyt. Aapee on itsekäs, se on homman alku ja juuri. Eitahdo tehdä liitossaan töitä, että se tyydyttäisi hänet kaikilta osin. Ei tahdo kunnioittaa toisten perheitä, mutta ei myöskään tahdo jakaa omaksi katsomistaan. Eikä välitä lapsistaankaan. Oma napa, ainut napa.

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Ei kaikki mene niinkuin elokuvissa, että kun huomioidaan ja ollaan fiksusti niin elämä on täydellistä. Virheitä ei tapahdu ja tunteet ei takerru vääriin suuntiin kenelläkään.

Minä liitin nyt tuon fiksuuden jne siihen että jos suhteeseen tuodaan kolmas tai neljäskin aikuinen ihminen niin silloin on syytä hoitaa asiat todellakin fiksusti, kaikkien osapuolien ettei lapsille koidu siitä järjestelystä kohtuutonta haittaa.

Se on jo kahden keskenkin aika vaikeaa olla vaikuttamatta ajoittain lasten olotiloihin parisuhteen skismojen keskellä.

Mutta ei lapsien silti tule koskaan sanella sitä että saako ihminen seurustella niinkuin itse kokee parhaimmaksi. Se on sellaista nuoralla tasapainoilua jokatapauksessa ja vaatii aika paljon itsekriittisyyttä ihmisiltä.

Ei ne lapsetkaan onnellisia ole jos saavat masentuneita ja ahdistuneita vanhempia katsella, yhdessä tai erikseen. Tästä syystä se väkisin yhdessä oleminenkin on aina huono vaihtoehto, jos oikeaa mielenkiintoa ei ole hoitaa suhdetta molemmilla.
 
No en minä nyt tiedä tekeekö se sen vaikeaksi, helpommaksihan se vissiin tekee asiat kun katoaa mielenkiinto jatkaa suhdetta. Vai meinaatko että sitten ihminen velvollisuuden tunnosta jatkaa kahta suhdetta? Vähän niinkuin tuntuu jotkut tekevän yhdelle suhteelle jo.

No ei oikeastaan. Ajattelin silleen, että sille, joka lakkaa olemasta se mielenkiinnon kohde ja se jännittävä asia, voi tuntua kurjalta. Mutta kun en alunalkaenkaan oikein tajunnut, mikä se ketjun otsikossa ollut järjettömän vaikea tilanne oli...

Joku tv-sarja oli muutama vuosi sitten telkkarissa, tai tv-elokuva, jossa oli alkuasetelmana kaksi toisilleen läheistä perhettä, oli lapsiakin. Vähitellen siinä paljastui, että siinä olikin vaihdettu puolisoita, lapset olivat muistaakseni jääneet äitien kanssa asumaan. Se oli aluksi mukamas niin onnellinen ja kaikkia osapuolia miellyttävä tilanne, mutta ihan muuksi se lopulta paljastui. Hitsit kun en muista mikä se oli, olisiko saattanut olla Lewis-sarjan osa. Muistaako kukaan muu?
 
Jokainen ihminen on itsekäs, ja tahtoo itselleen parasta. Jos ei olisi, niin vaikkapa avioeroja ei olisi ollenkaan - siinä kun vaan käyttäydyttäisiin fiksusti ja pidettäisiin ydinperhe koossa, tuli mitä tuli ja oman onnellisuuden kustannuksella, niin maailma pelastuisi.

Mutta toistaiseksi kukaan ei ole kertonut, MIKSI se ydinperhe on kaiken voittava perhemalli? Se on kuitenkin historiallisesti aika uusi keksintö.
 
[QUOTE="Jenis";28723148]Jokainen ihminen on itsekäs, ja tahtoo itselleen parasta. Jos ei olisi, niin vaikkapa avioeroja ei olisi ollenkaan - siinä kun vaan käyttäydyttäisiin fiksusti ja pidettäisiin ydinperhe koossa, tuli mitä tuli ja oman onnellisuuden kustannuksella, niin maailma pelastuisi.

Mutta toistaiseksi kukaan ei ole kertonut, MIKSI se ydinperhe on kaiken voittava perhemalli? Se on kuitenkin historiallisesti aika uusi keksintö.[/QUOTE]

Jaa, no mietipäs omalle kohdalle, jos olet tuon ap:n kakkosen vaimo, niin onko siinä kiva kasvattaa lapsia, kun kuningatarherhiläinen arpoo toisessa pesässä, kenen tai keiden kanssa hän haluaa asua ja ketä hän tahtoo panna, kuka HÄNET tekeekään onnellisemmaksi jne.

Mun mielestäni tässä nyt yksi huomioh. paistattelee kahden perheen huomion keskipisteessä, mikä on lievästi sanottuna pikkasen väärin. Ajattele nyt sitäkin, kun ap oikeasti kuvittelee, että ottaisi molemmat ukot saman katon alle asumaan.

Niin mitä sinä kyselet siinä noista ydinperhemallikuvioista ja muista? Keskity tähän tilanteeseen, ei tässä ole kyse mistään "Onko ydinperhemalli se oikea malli?" -pörinästä loppujen lopuksi, vaan yhdestä hurahtaneesta yksilöstä, joka on sotkenut kahden perheen elämät.
 
[QUOTE="vieras";28723314]Jaa, no mietipäs omalle kohdalle, jos olet tuon ap:n kakkosen vaimo, niin onko siinä kiva kasvattaa lapsia, kun kuningatarherhiläinen arpoo toisessa pesässä, kenen tai keiden kanssa hän haluaa asua ja ketä hän tahtoo panna, kuka HÄNET tekeekään onnellisemmaksi jne.

Mun mielestäni tässä nyt yksi huomioh. paistattelee kahden perheen huomion keskipisteessä, mikä on lievästi sanottuna pikkasen väärin. Ajattele nyt sitäkin, kun ap oikeasti kuvittelee, että ottaisi molemmat ukot saman katon alle asumaan.

Niin mitä sinä kyselet siinä noista ydinperhemallikuvioista ja muista? Keskity tähän tilanteeseen, ei tässä ole kyse mistään "Onko ydinperhemalli se oikea malli?" -pörinästä loppujen lopuksi, vaan yhdestä hurahtaneesta yksilöstä, joka on sotkenut kahden perheen elämät.[/QUOTE]

Jaa, kun minun mielestä tässä on kyse juuri tuosta. Miten ihminen on "hurahtanut", jos hän rakastuu kahteen yhtä aikaa? Kuka sen määrittelee, mikä on normaalia? Ja ap ei voi tehdä ratkaisuja tuntemattoman perheen puolesta, mistä sitä kukaan tietää mitä toisen vaimon päässä liikkuu? Jos kaikki asianosaiset ovat tienneet tilanteen jo vuoden eikä kukaan ole valmis tekemään muutoksia, missä vika?

Ja koska tämä on keskustelupalsta, mä kyselen ihan mistä mua itseä huvittaa :)
 
[QUOTE="Jenis";28723342] Jos kaikki asianosaiset ovat tienneet tilanteen jo vuoden eikä kukaan ole valmis tekemään muutoksia, missä vika?
[/QUOTE]

Entä missä on se otsikon järjettömän vaikea tilanne?
 
Oon ollut lähes samassa tilanteessa. Mulla oli lasten isän kanssa todella hankala suhde alusta loppuun saakka. Ajattelin pitkään et se on ihan normaalia, et parisuhteessa tulee usein riitaa ja että mies on jatkuvasti menossa ja poissa kotoa. Sitten tapasin sattumalta ihanan miehen, jonka kanssa ensin ystävystyin ja lopulta rakastuin. Lapset oli ala-asteikäisiä ja hankalaahan se eroaminen oli. Mut täytyy myöntää et oli elämäni parhain teko, vaikka pelottikin. Oon ollut onnellisesti yhdessä tämän uuden miehen kanssa kohta kymmenen vuotta. Ei muutettu heti yhteen lapsien takia. Exäkin on nykyään onnellinen, kun on löytänyt vierelleen samanhenkisen ihmisen joka tulee hänen kanssaan toimeen paremmin kuin minä. Lapset tulee hyvin toimeen uusien puolisoiden kanssa ja ollaan kaikki onnelista suurta perhettä.
 
[QUOTE="vieras";28723345]Entä missä on se otsikon järjettömän vaikea tilanne?[/QUOTE]

AP:n päässä, ilmeisesti. Ehkä hän ei sitten kuitenkaan tiedä, mitä tahtoo tai miten voisi sen saada?

Mun pointti oli ainoastaan se, että lähtökohtaisesti kahden ihmisen rakastaminen ei ole moraalitonta toimintaa. Palstaraati on eri mieltä, se kävi jo selväksi ;)
 
[QUOTE="Jenis";28723394]AP:n päässä, ilmeisesti. Ehkä hän ei sitten kuitenkaan tiedä, mitä tahtoo tai miten voisi sen saada?

Mun pointti oli ainoastaan se, että lähtökohtaisesti kahden ihmisen rakastaminen ei ole moraalitonta toimintaa. Palstaraati on eri mieltä, se kävi jo selväksi ;)[/QUOTE]

Jos ydinperhe on nuori ilmiö, niin vielä nuorempi ilmiö on perheiden perustaminen (tai hajottaminen) romanttisen rakkauden vuoksi.

Kaikkein nuorin ilmiö taitaa olla se, että nainen on se joka määrää asuinkumppaneidensa määrän. Ja siksi se täälläkin kuohuttaa.
 
[QUOTE="vieras";28723237]Apua onko miesihanteesi todellakin sellainen, joka pettää omaa vaimoaan toisen kanssa? Eikä hallitse itseään?[/QUOTE]

Kunnon mustavalkoa :laugh:

Tottahan aina on kyse ihanteesta ja ideaali kumppanista, kun rakastuu tai ihastuu. Onhan onhan? :D

Mielenkiintoinen tapa katsoa elämää, että tuomitaan se toinen osapuoli väärin tekemisestä ja aatellaan että eihän tommoisen kanssa voisi olla, mitäs se nainen nyt olikaan tekemässä? :D Tai tehnyt jo.

Huoh...
 
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";28723435]Jos ydinperhe on nuori ilmiö, niin vielä nuorempi ilmiö on perheiden perustaminen (tai hajottaminen) romanttisen rakkauden vuoksi.

Kaikkein nuorin ilmiö taitaa olla se, että nainen on se joka määrää asuinkumppaneidensa määrän. Ja siksi se täälläkin kuohuttaa.[/QUOTE]

No aika harvoin todellisuudessa voi olla sellainen tilanne voimassa pitkään, missä kumpikaan osapuoli "sanelee" sitä että voi olla muita ihmisiä suhteessa.

Johtunee pitkälle siitä kun suurin osa ihmisistä on sellaisia jotka haluaa yksinoikeuden toiseen.
 
No aika harvoin todellisuudessa voi olla sellainen tilanne voimassa pitkään, missä kumpikaan osapuoli "sanelee" sitä että voi olla muita ihmisiä suhteessa.

Johtunee pitkälle siitä kun suurin osa ihmisistä on sellaisia jotka haluaa yksinoikeuden toiseen.

Olen ihan samaa mieltä. Tosin lisään vielä, että ihmissuhteet noin ylipäätään muuttuvat sitä haastavammiksi, mitä enemmän niissä on liikkuvia osia. Joskin palstan polyamorian kannattajat ilmestynevät pian paikalle kertomaan, kuinka näissä suhteissa ollaan aina erityisen joustavia ja huomaavaisia ihmisiä ;)

Mutta niin, eletään vuotta 2013, ja ap voi toki testata, mitä tuollaisesta suhdemallista jää käteen uutuudenviehätyksen päätyttyä. Kaksi tylsää ukkoa, joista kumpikin tarvitsee oman sohvan ja kaljapullon?
 
Voithan valita kummat tahdot ja sitten päästät toisen menemään ja etsimään itselleen sitä hyvää ja OMAA kumppania. Tämähän on kohta kuin arabimaissa erotuksella ettäsiellä miehet ottaa kaksi vaimoa,suomessa naiset ottaa kaksi miestä :D Eiköhän aleta vaatimaan lakia oikeudesta kahteen mieheen! Naisen pitää huomioida molempia miehiä tasapuolisesti,sekä antaa hellyyttä ja rakkautta yhtä paljon. Maanantaina sänkyyn pääsee jaska,tiistaina juuso jne...
 
[QUOTE="Jenis";28723342]Jaa, kun minun mielestä tässä on kyse juuri tuosta. Miten ihminen on "hurahtanut", jos hän rakastuu kahteen yhtä aikaa? Kuka sen määrittelee, mikä on normaalia? Ja ap ei voi tehdä ratkaisuja tuntemattoman perheen puolesta, mistä sitä kukaan tietää mitä toisen vaimon päässä liikkuu? Jos kaikki asianosaiset ovat tienneet tilanteen jo vuoden eikä kukaan ole valmis tekemään muutoksia, missä vika?

Ja koska tämä on keskustelupalsta, mä kyselen ihan mistä mua itseä huvittaa :)[/QUOTE]

No sitähän sanoinkin, että jos tämä on nyt niin ihku juttu, niin mitä se ap täällä siitä vinkuu? Olisi sitten vaan hiljaa tyytyväinen tilanteeseen. Mutta kun ei, kun pitää päästä itsestä puhumaan täälläkin.

Toisekseen, en kieltänyt puhumasta, mutta kun täällä ihmettelet, ettei kukaan vastaa sun kysymyksiin, niin oiskohan, kun ei liity aiheeseen? Ei tässä mistään ydinperhemallista puhuta, vaan siitä, että yksi eukko haluaa kahta ukkoa asumaan taloonsa ihan tosissaankin, ja toinen perhe vaan siinä venaa, milloin se eukko viimeinkin päättää. Että mikähän uutukainen perhemalli tässä olisi kyseessä? Ei mikään, vaan yksi hourup..se vaan vauhdissa.
 
Sitä haluaisin kysyä aapeeltä että olisitko itse valmis asumaan yhden miehen kanssa jolla olisi kaksi naista samassa taloudessa? Sitähän olet pyytämässä noilta miehiltä.
 
[QUOTE="vieras";28724184]No sitähän sanoinkin, että jos tämä on nyt niin ihku juttu, niin mitä se ap täällä siitä vinkuu? Olisi sitten vaan hiljaa tyytyväinen tilanteeseen. Mutta kun ei, kun pitää päästä itsestä puhumaan täälläkin.

Toisekseen, en kieltänyt puhumasta, mutta kun täällä ihmettelet, ettei kukaan vastaa sun kysymyksiin, niin oiskohan, kun ei liity aiheeseen? Ei tässä mistään ydinperhemallista puhuta, vaan siitä, että yksi eukko haluaa kahta ukkoa asumaan taloonsa ihan tosissaankin, ja toinen perhe vaan siinä venaa, milloin se eukko viimeinkin päättää. Että mikähän uutukainen perhemalli tässä olisi kyseessä? Ei mikään, vaan yksi hourup..se vaan vauhdissa.[/QUOTE]

Kaikella kunnioituksella - tunnut ottavan melko henkilökohtaisesti tämän asian. Kolahtiko?
 
[QUOTE="Jenis";28724334]Kaikella kunnioituksella - tunnut ottavan melko henkilökohtaisesti tämän asian. Kolahtiko?[/QUOTE]

On mua petetty, jos sitä kysyt. Mutta enpä ole mitään polyamoriasuhdetta harrastanut.

En tiedä, miten julma täytyy olla näiden ihmisten, jotka tässä asettuu ap:n puolelle. Ei tunnu kiinnostavan nuo muut osapuolet, kun ap egotrippailee.
 
Ei ne hommat ap:n tilanteessa varmasti ole ihan niin ruusuiset kuin hän itse kertoo. Pitäisi kysyä petetyiltä osapuolilta, miltä heistä tuntuu. Voisi olla vähän eri tunnelmat.

Petturit ovat itsekkäitä paskiaisia. MOT.
 

Yhteistyössä