Auttakaa mua kokeneemmat mammat. Miten järjestän kahden lapsen hoidon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Neiti neuvoja kaipaava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Neiti neuvoja kaipaava

Vieras
Eli tilanne on se, että meillä on esikoinen joka juuri ehtii täyttää kaksi vuotta kun kakkonen syntyy jos kaikki hyvin menee.

Tämä esikoinen on todella rohkea ja sosiaalinen. Enkä vaan sano vaan siis ihan oikeasti sitkeä kuin mikä, empaattinen ja tykkää tosi paljon muista lapsista.

Haluaisin hoitaa kotona lapsia itse mutta on mietityttänyt tuo että saako esikoinen riittävästi puuhaa ja seuraa muista kun on minun ja vauvan kanssa?

Toisen lapsen kanssa en voi olla niin pitkään kotona kuin esikoisen kanssa ja näillä näkymin menisi parin vuoden iässä tarhaan. Tällöin esikoinen on neljä. Onko se ihan liian myöhään hänelle aloittaa hoito? Onko kolme vuotta jokin erityisen hyvä aika sosialistumisen kannalta jne?


Nythän vissiin on pakkokin pitää lapsi kotona tämän uudistuksen vuoksi.

Millaisia kokemuksia teillä on kerhoista?

Ajattelin, että jos esikoinen saisi aloittaa kerhossa joka on aamupäivisin 3 h ja max 3 kertaa viikossa. Eikö siinä olisi jo riittävästi hänelle kavereiden seuraa?


Kiitos jos jaksatte pohtia asiaa kanssani.
 
Meidän 3v meni kerhoon kun olin vauvan kanssa kotona. Tykkäsi kovasti, 3x3h/vko, lisäksi yhtenä päivänä muskari ja yksi ns vapaa. Ei ehtinyt siis aloittaa päivähoidossa ennen vauvan syntymää. Kuulostaa hyvältä myös teillä, kyllä se annos ikäistään seuraa riittää hyvin!
 
Alle 3v ei tarvitse mitään ylimääräistä mitä oma koti ja perhe eivät voi hänelle tarjota. Ei tarvi sosiaalisia perheen ulkopuolisia kontakteja, joten turha pelätä et lapsi kasvaisi jotenki väärin kotihoidossa. Kotihoito on lapsen paras. Noin pieni ei tarvi mitään kerhoakaan vielä. Yhdessä meette perhekerhoon tai perhemuskariin jos sinä tarvitset sosiaalisia kontakteja - lapsi ei niitä tarvi.
 
  • Tykkää
Reactions: Starbucks
Pitäisin kotona ja laittaisin kerhoon. Kyllä 2-vuotias saa kotonakin ihan tarpeeksi puuhaa ja tuskin olette aina vaan neljän seinän sisällä näkemättä muita ihmisiä? Oma poikani on myös sosiaalinen ja nauttii toisten lasten seurasta. Täyttää 2v. kun tämä toinen syntyy ja kotona jatkaa minun kanssani. Meillä poika on kova auttamaan kotitöissä ja rakastaa esimerkiksi tiskausta, joten en koe tuon ikäinen kokisi jotenkin ikävänä kotona olemisen. Ja kuitenkaan päiväkodin arki taas ei mun mielestä missään määrin sovi vielä noin pienelle (itsekin tehnyt nyt hoitovapaalla keikkaa päiväkodissa) ja siellä se arki vaan tahtoo olla sellaista rumbaa helposti.

Siis en kyllä ole yhtään sen kokeneempi mamma kuin säkään!
 
Mitään lakiahan ei olla vielä muutettu ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on vielä voimassa ja luultavasti tuleekin säilymään siten että kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen joka on osapäiväistä eli alle 5 tuntia päivässä. Muuten tulee aika moinen pyrokratia ja niitä lapsi jotka saavat hoitopaikan lastensuojelun tai kielenoppimisen tms. kautta on pilvin pimein.

Hae ihmeessä esikoiselle jotain virikepaikkaa kun siinä 2,5 - 3v. iässä, niin saa sosiaalisia kontakteja ja muutakin tekemistä kuin kotona olemisen. Omassa pk ryhmässäni aloitti juuri lapsi, joka on ollu kotona 4v:hen asti ja on aikas hankala tapaus, kun kokeilee oikein olan takaa mitä voi tehdä ja mitä ei. No eihän kaikki 4v.t ole tuollaisia, mutta aikaisemmin hoitoon vieminen olisi voinut tämän lapsen kannalta olla ihan hyvä juttu.
 
Olen kotona, nuoremmat lapset on 1v ja 3v, 3v aloitti kerhossa ja puistossa, on siis muutamana päivänä ohjelmaa, muuten viihtyy kyllä kotona meidän kanssa oikein hyvin. Menevät vuoden päästä sitten hoitoon yhtäaikaa.
 
Täällä ei ainakaan ole alle 3-vuotiaille omia kerhoja. Siellä on varman joku perhekerho tai kahvila, avoin päiväkoti tai jotain vastaavaa toimintaa. Siellä esikoinenkin tapaa muita lapsia sen mikä tarpeen on.
 
meillä 3v oli ensin vuoden päiväkodissa ja kun pikkusisarus syntyi niin jäi kotiin, mutta käy kerhossa 3pvänä/vko (nyt siis reilut 4v). Myöskin sosiaalinen tapaus ja näin kesän jälkeen huomaa, että kerho tuli todella tarpeeseen.
 
Joo siis ajatuksena oli, että jos esikoinen menisi siinä kolmen vuoden tienoilla kerhoon..
Käymme kyllä joka päivä puistossa jossa on muita lapsia ja perhekahvilassa kerran viikkoon. En tosiaan haluais laittaa häntä päiväkotiin yhtään liian aikaisin, mietin vaan että teenkö hallaa tytölle jos ei aloita siinä maagisessa kolmen vuoden iässä, vai tuleeko se kolme vuotta lähinnä siksi, että kotihoidontuki on siihen asti?
 
No kyllä aika moni 2-vuotias jo nauttii suuresti muiden lasten seurasta. Ja kehittyy paljon nopeammin, kun saa matkia muita lapsia ja harjoitella yhdessä leikkejä ym.

Eli suosittelen ehdottomasti kerhoja, joko perhekerhoa tai sitten tuollaista lasten kerhoa, mutta usein niihin otetaan vasta n. 3-vuotiaita.

Toki jos asuu kaupungissa, niin lapsia tapaa usein myös leikkipuistoissa ym.

Ainakaan oma muksuni (vajaa 2v) ei viihdy juurikaan yksin, eli haluaa paljon huomiota ja seuraa, touhuaa tosi mielellään toisten lasten kanssa. Mielellään leikkii myös aikuisten kanssa, mutta äidillä on se vauvakin hoidettavana ja harva aikuinen muutenkaan jaksaa sellaisia höpö-leikkejä niin pitkää kuin pikkumuksut...
 
Meillä sama ikäero. Hyvin on mennyt. 2 v ei vielä tartte kerhoja, mutta 3-vuotiaana laittaisin kerhoon. 2-vuotiaalle riittää hyvin jos käytte puistossa, jossa on joskus edes joku toinen lapsi. Ja ihan pienen vauvan kanssa on helppo yleensä likkua, kun nukkuvat niin paljon ja pitkiä päväunia.
 
Meillä on tuossa vieressä kerho (asutaan Helsingissä) joka on ilmainen ja aloittaa voi 2 v. Ajattelin, että jos kuitenkin sitten lähempänä kolmea aloittaisi, jotta on varmasti saatu kuivaksi ja noin.

Tuo voisi olla toimiva suunnitelma laittaa sitten lapset yhtä aikaa tarhaan. Toivottavasti meidän 2 v on sitten valmis :/ Taidan silloinkin ottaa lyhennetyn työviikon kun toinen on noin pieni.

Sisarusryhmä varmaan on ihan kiva sitten.
 
Voitaisko tässä samalla pohtia muitakin käytännösasioita jotka muuttuu kun toinen lapsi syntyy. Rattaat esim. Onko kaksostenrattaat tällä ikäerolla hyvä idis? Miten olette arjessa muuttaneet toimintatapoja vauvan tultua? Oliko muutos todella rankka? Miten sisarus suhtautui?

Lämpimikseni utelen nyt. Kertokaa kaikkea. :)
 
Ei se 3v ole mikään maaginen hoitoonmenoikä. Sen on päättäjät vaan päättäneet niin, että 3v ja siihen loppuu kotihoidontuki. Moni ammattilainen on sitä mieltä, että 4v tai myöhemmin olisi paljon parempi. Meillä esikoinen oli 1v9kk, kun toinen syntyi. Olin kotona siihen asti, kun toinen täytti 3v eli esikoinen meni hoitoon 4v 9kk iässä. Sitä ennen pari kertaa vko kerhossa ym. lasten kanssa leikkimässä. Hoidossa ei mitään ongelmia sopeutumisen suhteen. Kylllä ehtii sosiaalistua myöhemminkin. Ei kai me vanhatkaan olla ihan pilalla, vaikka äiti hoiti kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen oli kotona.
 
[QUOTE="vieras";28938844]Meidän 3v meni kerhoon kun olin vauvan kanssa kotona. Tykkäsi kovasti, 3x3h/vko, lisäksi yhtenä päivänä muskari ja yksi ns vapaa. Ei ehtinyt siis aloittaa päivähoidossa ennen vauvan syntymää. Kuulostaa hyvältä myös teillä, kyllä se annos ikäistään seuraa riittää hyvin![/QUOTE]

Mutta auta armias, jos tämä sopivan riittävä annos ikäistään seuraa saadaan päiväkodista samalla viikkotuntimäärällä (2x 4,5h) niin äiti on laiska, mukavuudenhaluinen, saamaton, itsekäs ja lapset olis pitänyt jättää tekemättä :)
 
Käytte nyt yhdessä perhekerhossa/avoimessa päiväkodissa ja puistoissa, sovitte leikkitreffejä puistotuttujen kaa, käytte muskarissa jne. Kolmivuotiaana sitten kerhoon. Ei oo mitään syytä laittaa ees kolmivuotiasta tarhaan seuran saamiseksi. Varsinkin jos lapsi on luonnostaan sosiaalinen niin ehtii kyllä oppia ryhmässä toimimista myöhemminkin.
 
Voitaisko tässä samalla pohtia muitakin käytännösasioita jotka muuttuu kun toinen lapsi syntyy. Rattaat esim. Onko kaksostenrattaat tällä ikäerolla hyvä idis? Miten olette arjessa muuttaneet toimintatapoja vauvan tultua? Oliko muutos todella rankka? Miten sisarus suhtautui?

Lämpimikseni utelen nyt. Kertokaa kaikkea. :)

Ikäero 2v3kk. Pienempi on nyt muutaman kuukauden ikäinen.

Ostin tuplarattaat kaupunkireissuja varten. Asutaan maalla ja etäisyydet on niin pitkiä, että päivittäin en noita tuplia todellakaan tarvitse. Ulkoillessa esikoinen kävelee ja pienempi on joko vaunuissa tai manducassa.

Toimintatapoja esikoisen suhteen ei olla muutettu sen kummemmin. Isoimpana erona entiseen ehkä se, että isä hoitaa isompaa enemmän, kun itse olen kiinni imetyksessä luonnollisesti. Mutta päiväthän mä oon täällä lasten kanssa keskenään ja hoituu se pieni siinä sivussa kummasti ilman apukäsiä. Meidän 2,5v:n kanssa voi neuvotella ja selittää, että mitä tehdään kohta ja miksi pitää joskus odottaa hetki. Tai pyytää häntä apuun vaikka pesemään perunoita ruuan laiton yhteydessä ja tyhjäämään tiskikonetta. Pyykkejä tykkää myös laittaa koneeseen ja kuivuriin ja naruripustuksessakin toimii hyvinä apukäsinä :D
Vauvalle tuo tuttia ja antaa leluja (nyt kun vauva osaa niihin tarttua) ja kehun aina vuolaasti kaikesta mitä tekee nätisti vauvalle.

Pientä mustasukkaisuutta oli alkuun ja vaati monesti isän sijaan äitiä paikalle. Muisteli myös tosi kauan miten äiti oli vauvan kanssa sairaalassa ja siellä käytiin katsomassa. Tilanne oli selkeesti jäänyt vähän vaivaamaan. Nyt vauva on solahtanut nätisti osaksi perhettä. "Karu" totuus on kuitenkin se, että päivisin ei ole antaa mitään spesiaaliaikaa lapsille, kun pienempi ei harrasta vielä ainakaan pitkiä päiväunia. Esikoisenkin joudun monesti parakkeeraamaan DVD:n ääreen, että saan syötettyä vauvan unille.

Neuvoisin, että alussa tee vain välttämätön, anna miehen hoitaa kotityöt ja ruuat. Huomioi esikoista aina kun mahdollista, halaa ja pidä sylissä. Koita ottaa pieniä kahdenkeskisiä hetkiä sieltä täältä ja anna vauva isälle siksi aikaa. Isommalle on tärkeää näyttää, että vauva ei vie hänen paikkaansa. Meillä meni noin 1,5-2kk että arki asettui nätisti uomiinsa :)

Tsemppiä!
 

Uusimmat

Yhteistyössä