E
Erakko
Vieras
Mulla ei ole yhtään hyvää ystävää. Nuoruuden bestiksistäkin on tullut hyvänpäivän tuttuja. Ja ongelma on se ettei mua yhtään haittaa. Työssä olen suht suosittua seuraa, mutta yritän pitää välit asiallisen etäisenä. Olen saanut jopa luottamustehtävän koska tulen kaikkien kanssa toimeen. Tykkään kyllä töissä jutella mukavia, mutta kun joku työkaveri lähestyy työelämän ulkopuolella, ahdistun. Enkä tiedä miksi. Viihdyn oikein hyvin yksikseni ja perheen kanssa, enkä kaipaa vapaa-ajalla sosiaalista elämää. Koen sosiaaliset suhteet kuormittavina, enkä saa niistä mitään positiivista.
Olenko erakoitunut vai mikä ihme mua vaivaa? Onko kohtalotovereita?
Olenko erakoitunut vai mikä ihme mua vaivaa? Onko kohtalotovereita?