Kertokaa vinkkejä ja apua mitä minä teen tuon 5-vuotiaan kanssa? Teinkö äsken väärin?

[en jaksa enää]

Lapset katsoi tv:tä. Aloin imuroida taloa ja isompi 5v valitti, että hän ei kuule. Pienempi ei vissiin välittänyt melusta. Sanoin, että lopetan kohta. Isompi laittoi äänet tv:stä täysille. Lopetin imuroinnin ja kielsin. Hän huusi, että ei kuule mitä tv:ssä puhutaan. Sanoin, että laita hiljemmalle. Laittoi sit äänet kokonaan pois ja itki/valitti, että ei kuule. Sanoin, että en käskenyt laittaa kokonaan ääniä pois, vaan hiljemmalle. 5v väitti, että sanoin äänet pois. Ääntä korottamatta (mutta hieman hermostuneena) sanoin, että missään vaiheessa en niin ole sanonu ja silti tämä 5v väitti vastaan. Alkoi valittaa, että hänestä ei tykätä, hän kyllä kuuli mitä minä sanoin. Mies ja pienempi lapsi "todistivat", että olin sanonut hiljemmalle enkä äänet pois. No, tästä lähti sit sellainen tapahtumasarja, että 5v heitti kaukosäädintä ikkunaa päin, osui pienempää päähän, pienempi alkoi itkemään ja ikkunaan kolahti myös. Sanoin, että nyt oma huone, siellä istut sängyssä 5 minuuttia ja mietit mitä tuli tehtyä ja saako vanhemmalle väittää vastaan. Ei suostunut menemään. Otin kiinni ja aloin kantaa, niin potki ja puraisi minua kädestä. Isänsä kantoi omaan huoneeseen. Siellä alkoi heti valitus, että pikkusisar saa tehdä mitä vaan (ei pidä paikkaansa, pientäkin kielletään), hänestä ei tykätä, kukaan ei välitä, ei ymmärrä miksi piti mennä omaan huoneeseen, on pissihätä (oli käyny vessassa vartti aikaisemmin) ja nenästä vuotaa räkä ym. Sanoin, että käy vessassa, niin ei mennyt. Sanoin, että ota pöydältä nenäliina, ei kelvannut kun ei saa nousta sängystä (vaikka annettiin lupa). Itkee ja valittaa, että hänestä ei tykätä eikä jaksa olla omassa huoneessaan.

Huoh. Tuota on päivittäin. Enemmän tai vähemmän. Hermot on menneet monesti. En enää jaksa. Eikä taida jaksaa isänsäkään enää. Kumpikin ojennetaan ja kasvatetaan samalla tavalla, eikä kumpikaan enää jaksa lapsen käytöstä... En tiedä mistä moinen käytös johtuu. Kummankin lapsen kanssa ollaan samalla tavalla/yhtä paljon, lahjotaan ja kielletään yhtä paljon ja samalla tavalla jne.

Mitä ihmettä me voidaan tehdä, kun mikään ei auta? Ja teinkö äsken väärin?

 

[Anatolia]

Hmmm.

Ennakointi on jees. Kun alat imuroimaan, ja lapsi katsoo telkkaria, niin sano hänelle etukäteen että saat katsoa tämän ohjelman loppuun/vielä 5 minuuttia, ja sitten telkku menee kiinni koska minä imuroin.

5 v ikä on usein aika ärsyttävä. Parhaiten pärjää, kun ennakoi, on lasta aina askeleen edellä.

 

[ap.]

Hmmm.

Ennakointi on jees. Kun alat imuroimaan, ja lapsi katsoo telkkaria, niin sano hänelle etukäteen että saat katsoa tämän ohjelman loppuun/vielä 5 minuuttia, ja sitten telkku menee kiinni koska minä imuroin.

5 v ikä on usein aika ärsyttävä. Parhaiten pärjää, kun ennakoi, on lasta aina askeleen edellä.

Joo, itse asiassa sanoin hänelle, että imuroin nopeasti roskat lattialta, lapsi sanoi joo. Imurointi kesti ehkä minuutin.

Tämä imurointitapaus oli vain yksi esimerkki tosi monista ja olipa kyse mistä tahansa asiasta, joka ei mene lapsen mielen mukaan niin alkaa vastaava käytös.

 

[ap.]

Tänään siis aloin imuroida talon lattioilta (alakerrasta) roskat, en siis koko taloa enkä ns. nurkkia myöten vaan ne roskat mitkä olohuoneen, keittiön ja eteisen lattioilla näkyy. Olohuoneessa aikaa meni se minuutti. Keittiön ja eteisen imurointiin en päässyt koskaan, eikä sieltä äänet kyllä olkkariin kuuluisikaan.

Kyse on minun mielestäni siitä, että lapsen jostain syystä täytyy protestoida vastaan vaikka syytäkään ei olisi. Ei kunnioita vanhempia tai heidän tahtoa/toiveita. Eikä kuuntele mitä sanotaan, niinku ei kuunnellut tai välittänyt nyttenkään.

 

[Anatolia]

Kyse on minun mielestäni siitä, että lapsen jostain syystä täytyy protestoida vastaan vaikka syytäkään ei olisi. Ei kunnioita vanhempia tai heidän tahtoa/toiveita. Eikä kuuntele mitä sanotaan, niinku ei kuunnellut tai välittänyt nyttenkään.

Sitä kutsutaan uhmaksi. Uhmakausi on yleensä pahimmillaan 5-6 v iässä, ja ekaluokkalaisilla.

 

["Vieras"]

Miksi alat neuvottelemaan lapsen kanssa moisesta ylipäänsä? Jos ei tv kelpaa kun ääniä ei kuule niin sitten tv pois päältä imuroinnin ajaksi. Tai jos lapsi kitisee niin käske sen itse imuroida ja istu sinä sohvalle katsomaan telkkaria.

Sinä olet aikuinen ja päätät milloin imuroidaan ja milloin katsellaan tv:tä. Kun alat neuvottelemaan ja hyvittelemään niin lapsi luulee että HÄN saa päättää asioista jolloin yrittää saada tahtonsa läpi kiukuttelemalla ja raivoamalla.

 

[Ultramariini]

Sitä kutsutaan uhmaksi. Uhmakausi on yleensä pahimmillaan 5-6 v iässä, ja ekaluokkalaisilla.

ja sitten muutaman vuoden päästä on se ihana esimurrkuikä ja sitten murkkuikä ja ja ja|O

 

[ap.]

Sitä kutsutaan uhmaksi. Uhmakausi on yleensä pahimmillaan 5-6 v iässä, ja ekaluokkalaisilla.

Joo, uhma todellakin. Mutta mitä minä teen? En kohta enää pärjää tuon kanssa. Saati sitten teini-iässä, jos tuota ei nyt jotenkin saa tottelemaan ja karsittua huonoja tapoja pois. Tuntuu vaan, ettei mikään auta.

 

["Vieras"]

Eiköhän se ole vaan osa tuota uhmaikää. Jaksaa vaan olla sinnikäs itse ja johdonmukainen, niin kyllä sen aikaa myöten helpottaa.

 

[Anatolia]

Joo, uhma todellakin. Mutta mitä minä teen? En kohta enää pärjää tuon kanssa. Saati sitten teini-iässä, jos tuota ei nyt jotenkin saa tottelemaan ja karsittua huonoja tapoja pois. Tuntuu vaan, ettei mikään auta.

Se menee ohi kyllä.

Vaatii vaan pitkää pinnaa, johdonmukaisuutta, määrätietoisuutta..."vaan" sitä.

Jos tuntuu, että uhma ei ole normaalia, niin neuvolaan kantsii ehkä olla yhteydessä. Mutta mun korvaan nuo sun kertomat jutut kuulostaa normaalilta, ja tuovat elävästi mieleen muutaman vuoden takaiset asiat tässä perheessä.

 

["hmmm"]

Jos katsoivat suomenkielistä ohjelmaa, niin ei silloin imuroida. Eihän tv:tä kuule jos imuri huutaa vieressä. ja lapset on tuossa iässä tuollaisia, hakevat rajojaan.

 

[ap.]

Se menee ohi kyllä.

Vaatii vaan pitkää pinnaa, johdonmukaisuutta, määrätietoisuutta..."vaan" sitä.

Jos tuntuu, että uhma ei ole normaalia, niin neuvolaan kantsii ehkä olla yhteydessä. Mutta mun korvaan nuo sun kertomat jutut kuulostaa normaalilta, ja tuovat elävästi mieleen muutaman vuoden takaiset asiat tässä perheessä.

Lohduttavaa tietää, että sitä on muillakin ja se menee ohi. Vaan mitenköhän kestetään siihen asti, kun ohi on... Kiitos neuvoista! Pinnani ei ole enää pitkä, on lyhentynyt jonkin verran ajan saatossa,kun tuota on katsonut ja kuunnellut mutta yritetään olla edes johdonmukaisia ja määrätietoisia.

 

["Vieras"]

Millä on just samanlainen 7v.....jos käsket laittaa tv pienemmälle, laittaa kokonaan kiinni, jos käsket olla hetken hiljaa, sanoo,etten saa koskaan puhua jos pyytää sisälle syömään, väkyttää, etten saa koskaan enää mennä ulos....yms.
Alkanut joskus alle 5v ja pahenee vaan.
Neurologisia ongelmia diagnosoitu tuossa 5,5v....
Perheen kolmella muulla lapsella ollut normaalit uhmaa, mut ei tuollaista.....

 

[njoo]

voithan kertoa etukäteen lapselle mitä aijot tehdä niin ei tule yllätyksenä, nyt uhma iässä lapsesi saattaa kaivata vähän enemmän sit äextra aikaa.. järjestäkää että lapsi pääsee äidin tai isän kanssa ulos tekemään jotain mieluista.

 

[Miili]

Heh, tutulta kuulostaa, vaikka omat on jo isompia. Tiedän ton ärsytyksen kun mikään ei kelpaa ja kaikki on pahasti . Mutta se mihin kiinnitin huomiota on toi kinaaminen, eli lähdit kinaamaan lapsen kassa kuka sanoi mitäkin. En ole ammattikasvattaja, en siinepäinkään, mutta musta kinaaminen on turhaa energian haaskausta. Mä yritän sivuuttaa sen asian josta tulee kina ja selvittää vaan sen ongelman. Mäkin tekisin seuraavalla kerralla niin et kertoisin aikovani kohta imuroida ja silloin pannaan telkku kiinni. Onhan se ärsyttävää jos yrittää katsoa telkkaa ja toinen imuroi vieressä.

 

[ap.]

[QUOTE="Vieras";29171150]Millä on just samanlainen 7v.....jos käsket laittaa tv pienemmälle, laittaa kokonaan kiinni, jos käsket olla hetken hiljaa, sanoo,etten saa koskaan puhua jos pyytää sisälle syömään, väkyttää, etten saa koskaan enää mennä ulos....yms.
Alkanut joskus alle 5v ja pahenee vaan.
Neurologisia ongelmia diagnosoitu tuossa 5,5v....
Perheen kolmella muulla lapsella ollut normaalit uhmaa, mut ei tuollaista.....[/QUOTE]

Millaisia neurologisia ongelmia?

En usko, että tällä on sen isompia ongelmia kuin mitä nyt luulee voivansa olla pomo ja ylireagoi lähes joka asian suhteen, ei omista ns. kultaista keskitietä. Perinyt geenit isänsä suvusta P). Osaa kyllä olla kunnollakin, mutta vanhempien seurassa narisee koko ajan. Noh, kuulunee kai ikään niinku täältä nyt huomaan.

 

[ap.]

Heh, tutulta kuulostaa, vaikka omat on jo isompia. Tiedän ton ärsytyksen kun mikään ei kelpaa ja kaikki on pahasti . Mutta se mihin kiinnitin huomiota on toi kinaaminen, eli lähdit kinaamaan lapsen kassa kuka sanoi mitäkin. En ole ammattikasvattaja, en siinepäinkään, mutta musta kinaaminen on turhaa energian haaskausta. Mä yritän sivuuttaa sen asian josta tulee kina ja selvittää vaan sen ongelman. Mäkin tekisin seuraavalla kerralla niin et kertoisin aikovani kohta imuroida ja silloin pannaan telkku kiinni. Onhan se ärsyttävää jos yrittää katsoa telkkaa ja toinen imuroi vieressä.

Kiitos tämän huomioimisesta. En omasta mielestäni kinannut, vaan yritin selittää/selventää lapselle että hänen on turha valehdella tai yrittää muuttaa totuutta, kun minä tiedän mitä olen sanonut ja hän ei asiaa voi muuttaa. Pakkohan se on lapselle vastaansanoa, jos hän yrittää jankata vastaan.

 

[vicy]

älä mene sen pelleilyyn mukaan eli kun komento on että "oma huone" niin silloin sinne mennään riehui kuinka paljon vaan. Ja älä välitä mitään näistä "te ette välitä musta, pikku sisko saa... jne.jne." ne on vain ja ainoastaan huomion hakua! Kun viet lapsen huoneeseensa niin et enää kuuntele mitään mitä sillä on asiaa ennenkuin sitten kun jäähy on istuttu ja rauhoituttu!
Ei tosta tule mitään että lapsi saa edelleen nenäliinan, vessa tauon (5v kyllä pystyy pidättämään 5min) ym. ym. mitä nyt keksii haluta, vaikka pitäisi olla jäähyllä!

 

["Lilli"]

Ei kuulostanut mun mielestä ollenkaan pahalta! Älä ole huolissasi, 5v. on tuollaisia. Ja sitten jonkin ajan päästä huomaa, että oho, sehän ei oo pitkään aikaan tehny enää totakaan.. Ja sitten on jo uudet kuviot
Tuo on ärsyttävä ja raskas ikä. Mun neuvo olis se, että juttelette ensin miehen kanssa rajat selviksi (jos että jo ole jutellu) että varmasti olette samoilla linjoilla. Sitten kerrotte säännöt lapsille ja pidätte niistä itsekin kiinni. Että ei ala vaatimaan kohtuuttomia, mutta ei myöskään lepsuilemaan. Sitten vaan olette kärsivällisiä ja johdonmukaisia, huonostä käytöksestä seuraa rangaistus jne. Mun mielestä teidän rangaistus oli ihan sopiva ja lapsi ihan kiltti kun noudatti kuitenkin rangaistusta vaikka vastaan väittikin.
Ja se on myös tärkeää, että pidätte huolta omasta jaksamisesta, ettei se pinna napsahda kokonaan. Esim. suurinpiirtein vuorotellen pidätte komentoa, ettei aina toinen ole se joka kieltää jne.

Ja jos lapsi rangaistuksen aikana itkee, ettei häntä kuunnella, ikinä hän ei saa jne. Niin niistä jutellaan sitten rangaistuksen jälkeen, ei sen aikana. Todennäköisesti ei itsekään ajattele niinkuin sanoo, vaan haluaa vain sääliä. Tsemppiä!

 

[ap.]

älä mene sen pelleilyyn mukaan eli kun komento on että "oma huone" niin silloin sinne mennään riehui kuinka paljon vaan. Ja älä välitä mitään näistä "te ette välitä musta, pikku sisko saa... jne.jne." ne on vain ja ainoastaan huomion hakua! Kun viet lapsen huoneeseensa niin et enää kuuntele mitään mitä sillä on asiaa ennenkuin sitten kun jäähy on istuttu ja rauhoituttu!
Ei tosta tule mitään että lapsi saa edelleen nenäliinan, vessa tauon (5v kyllä pystyy pidättämään 5min) ym. ym. mitä nyt keksii haluta, vaikka pitäisi olla jäähyllä!

Tämä 5v ei pidätä vaan laskee housuun. En tiedä onko sekin uhmaa, että esittää olevansa pidätyskyvytön, kun usein tulee noita tilanteita missä pissihätä iskee vaikka olisi just käynyt vessassa ja sit hätä onkin niin kova että housuun tulee. Yleensä kuitenkin pidättää tuntikausia ja yön ylikin.

Kyllä mä nenäliinan lapselle annan, pakkohan se on nenä pyyhkiä. En antaisi lähteä alakerrasta hakemaan mutta omassa huoneessa niitä on pöydällä, ottakoot sieltä mutta eipä vaan kelpaa. Tekosyy siis sekin.

 

["Vieras"]

Uhmaahan tuo on. Vaatii kovasti vanhemmilta että jaksaa venyttää pinnaa, ja olla todellakin johdonmukainen. Lisäksi on tärkeä, että sitä omaa lastaan ei pelkää, eikä pelkää vanhemmuutta. Joku saattaa pelätä että entä jos se lapsi raivostuu jos komennan tai laitan jäähylle, tai lapsi pelkää että hänestä ei välitetä. Rajat ovat rakkautta ja vanhempien pitää pitää niistä rajoista kiinni.
Kuitenkin on hyvä kuunnella ja arvostaa lastakin.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";29171240]Uhmaahan tuo on. Vaatii kovasti vanhemmilta että jaksaa venyttää pinnaa, ja olla todellakin johdonmukainen. Lisäksi on tärkeä, että sitä omaa lastaan ei pelkää, eikä pelkää vanhemmuutta. Joku saattaa pelätä että entä jos se lapsi raivostuu jos komennan tai laitan jäähylle, tai lapsi pelkää että hänestä ei välitetä. Rajat ovat rakkautta ja vanhempien pitää pitää niistä rajoista kiinni.
Kuitenkin on hyvä kuunnella ja arvostaa lastakin.[/QUOTE]

Kyllä, lapsen näkökannaltakin voi asiaa tarkastella: pitäisikö itse siitä, että kun on katsomassa suoraa uutislähetystä televisiosta niin joku alkaisi juuri sillä hetkellä imuroimaan, vaikka olisikin hetki sitten ilmoittanut, että "alan kohta imuroimaan". Lapsi oli juuri katsomassa lastenohjelmia niin onhan se lapsen mielestä tylsää, että aletaan samalla imuroimaan niin ettei kuule ääntä. Lapsikin oppii ottamaan muut huomioon toiminnassaan, kun hänetkin otetaan huomioon. Aina ei tietenkään voi ottaa lapsen näkökulmaa huomioon, esim. päiväkotiin lähdetään vaikka aamun piirretyt olisivat kesken.

Lasta voisi myös opettaa kanavoimaan harmituksensa fiksummin. Eli ei anneta pelkkää rangaistusta vaan myös neuvotaan lasta, että miten seuraavalla kerralla kannattaa toimia, kun oikein harmittaa.

 

["kaffe"]

ennakointi tietty tärkeimpänä: yritä välttää näitä vähän joustamalla jutuistasi (siis sillä tavalla, että laps ei joustoasi huomaa.) mutta jos vaikka aavistat, että imurointi ohjelman aikana aiheuttaa tämän, niin imuroi vasta ohjelman jälkeen jne. tietenkin tekemättä tästä numeroa, eli ei mitään "äiti imuroi vasta kohta kun muuten jaakkoinkeri alkaa taas huutamaan" -juttuja, kun silloinhan lapselle kyllä hyvin valkenee kenellä valta on ja millä se on saatu.

mutta useinhan nuo vaan hakee niitä konflikteja ja ne kyllä jostain aina löydetään, eli millään ei voi pelata niin, etteikö jotain valitettavaa löytyisi

neuvoni niihin on, että älä mene siihen hommaan mukaan. Tuossa esimerkissäsi olet ensin lähtenyt todistelemaan sanomisiasi (sanoiko äiti niin vai näin ja muutkin perheenjäsenet siihen mukaan.), vastasitteko sitten myös näihin pikkusisar saa..., hänestä ei tykätä, kukaan ei välitä, ei ymmärrä miksi piti mennä omaan huoneeseen,
Sitten vielä menitte mukaan keskusteluihin: on pissihätä ja nenästä vuotaa räkä ym.

minusta nuo on ihan vaan huomiohakuisuutta, ja niillä sitä huomiota taitaa nyt vahingossa myös saada. jos pitää huoneessa miettiä yksinään 5min, niin sitten pitää huoneessa miettiä yksinään se 5min, vaikka keksisi minkä jutunjuuren, niin älkää menkö siihen mukaan. Walk away. olkaa muualla, jatkakaa omia juttujanne.

 

[Viestiä]

Se että miksi ihmeessä alat 5 vuotiaan kans väitteleen turhanpäiväisestä asiasta? Oisit antanu olla. Turhan suuren asian teit. Jos tv stä tulee joku hyvä niin oisit voinut myös ajatella miltä itestä tuntuis jos joku alkaisi imuroimaan etkä kuulisi.

 

[Meilläkin]

Yleensä mun 5 vuotias on kuin sulaa vahaa kun kesken hänen raivoamistaan otan hänet syliin ha halin. Sitä 5 vuotias tarvii. Ei kannata lähteä leikkiin mukaan ja näyttää omaa raivoaan vaikka joskus hermostuttaa vaan käyttäytyä itte päinvastaisesti.