Miksi lapsen pitäisi oppia ihan kaikki mahdollisimman aikaisin?

["a p"]

Mitä hyötyä siitä on? Tätä alettiin meille tolkuttamaan jo kun lapsi oli 6 kk- kyllä tuon ikäisen pitäisi jo nukkua omassa sängyssä. Siitä ne paineet sitten alkoivat- tuttipullosta juonti, tutin syönti, nokkamukista juonti, itse syönti lusikalla, itse syönti haarukalla, kuivaksi oppiminen, omassa huoneessa nukkuminen, nukuttamatta nukahtaminen jne.

Mitä hyötyä siitä on, jos lapselle aletaan opettaa kaikkea mahdollisimman aikaisin? Itse koin suoranaista ahdistusta monissa jutuissa, koska lapseni oppi monia juttuja keskivertoa myöhemmin. Mutta mistään ei ole ollut kerrassaan mitään haittaa, lapsi on vaan oppinut, kun on ollut valmis, ja tänä päivänä on aivan kuten kuka tahansa ikäisensä, häntä ei vaan pakotettu potalle ja revitty tuttia pois suusta-vuotiaana- silti hän oli 2 v. iässä ilman tuttia ja 3 v. iässä ilman vaippaa, ihan pakottamatta ja helposti, kun on ollut siihen valmis. Vieressä nukkui kolmevuotiaaksi koska halusi- sitten yhtenä iltana sanoi että äiti, minä haluan nyt nukkua omassa sängyssä. Ja nukkui. 3 v. neuvolassa tosta vieressä nukkumisesta tehtiin tietenkin ongelma-kyllä jo tuon ikäisen pitäisi...

Harva lapsi menee tutti suussa ja vaipat housuissa eskariin. Miksi on niin hienoa että lapsi oppii kaiken mahdollisimman aikaisin, miksi on paha asia jos äiti (ja tietty isäkin) toimii noissa lapsentahtisesti? En nyt tässä tietenkään tarkoita sitä että kuusivuotias istuu vaipat housuissa rattaissa tutti suussa...mutta mihin ihmeeseen on kiire? Mitä haittaa minun lapselleni esim. on ollut siitä että söi tuttia 2-vuotiaaksi tai käytti 3-vuotiaaksi vaippoja? Purenta on aivan normaali nyt lähes 5-vuotiaana, ja vessassakin käy ja pyyhkiikin ihan itsenäisesti.

Minä olen sitä mieltä että moni äiti koittaa opettaa lasta em. jutuissa mahdollisimman aikaisin ihan siksi että pääsisi leuhkimaan muille äideille. Mitä muitakaan syitä voisi olla? Siis tietty jos lapsi on valmis. Mutta uskon että kaikkien lapset eivät ole olleet valmiita silloin kun heidät on opetettu esim. vaipattomuuteen tai tutittomuuteen.

Ugh, olen puhunut.

 

[vierass]

Ihan samaa olen ihmetellyt, tuntuu että se on joku kynnyskysymys, ylpeet mammat leuhkii lastensa taidoilla-meidän pirjopetteri vaihtoi itse vaippansa 6 kk iässä! - Joo ei tossa vielä mitään, meidän leenaernesti paistoi 2-vuotiaana lihapullat itse pannulla ja kävi lähikaupasta vielä hakemassa jälkkärijäätelöt! :-D

 

[astrolabe]

Ei ole leuhkimisesta kiinni ainakaan omalta osaltani. Vastasyntynyt oppii just ne unitavat, mitkä hälle opetetaan eli siinä ei edes ole kyse kuin vanhempien toiveista: opetetaanko viereen vai omaan sänkyyn.

Itse iloitsen lapsen edistysaskeleista, mutta en koe, että lasta voi opettaa ennen kuin hän on valmis asian omaksumaan. Hidastella lasten kehitystä sitten voikin, mutta minusta se on julmaa.

 

[astrolabe]

Unihäiriöt lapsella :: Terveyskirjasto tuossa unihäiriöiden itsehoidosta

 

[viisikymppinen isoäiti]

ei meillä ainakaan ole eletty tuolla periaatteella. onhan se aina joku yrittänyt, että sun lapses on jo tuon ikäinen ja ei tee sitä, mumpa lapsi on tehnyt sen jo niin ja niin aikaisin. vastaus multa, että jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.

 

[ei ihan näin]

Vauva oppii just ne unitavat jotka hänellä sisäsyntyisesti on, vanhempien toiveilla ja opetuksilla ei ole sen kanssa juurikaan tekemistä. Meillä on 1 alusta asti hyvin nukkunut lapsi ja toinen max. vartin pätkissä ympäri vuorokauden laitokselta asti nukkunut lapsi. Molemmat syntyneet samalla tavalla ja hoidettu laitokselta asti samalla tavalla, toinen ei vaan nukkunut vaikka mitä teimme.

 

["mielipide"]

mun mielestä, se on lapsen aliarvioimista kun se pystyy ja osaa jo tehdä kaikkea ja ei sit annneta tehdä jotain, niin silloin vähätellään llapsen ihmisenä oloa.

 

[PeskyPixie]

Jaa-a. Mun mielestä on vielä ihmeellisempää, että joku ottaa paineita siitä mitä muut sanovat lapsen oppimisesta. Mua ainakaan ei ole paljon kiinnostanut mitä muut sanoo siitä mitä MUN lapset oppii tai on oppimatta. Jokainen perhehän itse päättää mitkä asioita heille on tärkeitä oppia aikaisin. Meillä lapset oppi vaipattomaksi aikaisin. En tiedä miksi, mutta niin siinä vaan kävi. Oppivat molemmat myös syömään ja pukemaan itse aikaisin. Vieressä nukuttiin sen sijaan säännöllisesti ihan sinne melkein 6v synttäreihin asti, se on myöhään mutta ihan sama mulle, eipä se mikään rasitus ollut. Toinen alkoi syömään aikaisin tuttipulloa ja kiinteitä, toinen ei koskaan tuttipulloa ja myöhään kiinteitä. Neuvolassa vähän painostettiin antamaan kiinteitä mutta mä en halunnut joten puijasin niitä. Kehuivat että niin hyvin kasvaa perunalla Sama jatkuu edelleen, minä itse ratkaisen (no, lapsien kanssa tietenkin ) mihin he ovat valmiita ja mihin eivät. Molemmat oppivat viime kesänä pyöräilemään ilman apupyöriä, 7-vuotias ajallisesti ehkä vähän myöhään, 6-vuotias taas aika sopivaan aikaan. Koululainen on valmis olemaan iltapäivisin yksin kotona mutta ei aamupäivisin. Se sopii minulle. Nykyinen eskarilainen ei aio ensi syksynä olla missään aamupäivä- tai iltapäiväkerhoissa ja sekin sopii mulle ihan hyvin. Eipä kiinnosta mitä muut siitä sanoo. Niin tehdään kuin meille sopii.

 

[mkhnbhbh]

Siksi kun nykyään vain yli ihmisillä on toivoa pysyä nyky maailman oravanpyörässä,juuri tästä syystä lapset eivät saa olla lapsia vaan mm kielikylpy on toivottavaa aloittaa jo laitoksella ja lukemaan opettelu aloitetaan jo viimeistään yksi vuotiaana =D

 

["a p"]

Vauva oppii just ne unitavat jotka hänellä sisäsyntyisesti on, vanhempien toiveilla ja opetuksilla ei ole sen kanssa juurikaan tekemistä. Meillä on 1 alusta asti hyvin nukkunut lapsi ja toinen max. vartin pätkissä ympäri vuorokauden laitokselta asti nukkunut lapsi. Molemmat syntyneet samalla tavalla ja hoidettu laitokselta asti samalla tavalla, toinen ei vaan nukkunut vaikka mitä teimme.

Meillä lapsi heräili 11 kk ikään saakka yli toistakymmentä kertaa yössä itkemään, näimme parhaaksi pitää vauva vieressä niin itse sai helpommin unta kun oli vauvan rauhoitellut, muuten olisi ollut vielä rankempaa.

Kävimme 3 eri lääkärillä kyselemässä voisiko olla allergioita, kaikki sanoivat että ei voi olla. Sitten menimme yksityiselle, joka epäili suolioireista ruoka-aineallergiaa. Altistuksissa ne sitten löytyivätkin.

Opetimme vauvan nukkumaan omassa sängyssään ihan parin päivän päästä siitä kun allergiat oli todettu. Perhepedissä nukuttamisesta vuoden ikään saakka ei ole myöhemmin ollut nähtävissä minkäänlaista haittaa.

 

["a p"]

Jaa-a. Mun mielestä on vielä ihmeellisempää, että joku ottaa paineita siitä mitä muut sanovat lapsen oppimisesta. Mua ainakaan ei ole paljon kiinnostanut mitä muut sanoo siitä mitä MUN lapset oppii tai on oppimatta. Jokainen perhehän itse päättää mitkä asioita heille on tärkeitä oppia aikaisin. Meillä lapset oppi vaipattomaksi aikaisin. En tiedä miksi, mutta niin siinä vaan kävi. Oppivat molemmat myös syömään ja pukemaan itse aikaisin. Vieressä nukuttiin sen sijaan säännöllisesti ihan sinne melkein 6v synttäreihin asti, se on myöhään mutta ihan sama mulle, eipä se mikään rasitus ollut. Toinen alkoi syömään aikaisin tuttipulloa ja kiinteitä, toinen ei koskaan tuttipulloa ja myöhään kiinteitä. Neuvolassa vähän painostettiin antamaan kiinteitä mutta mä en halunnut joten puijasin niitä. Kehuivat että niin hyvin kasvaa perunalla Sama jatkuu edelleen, minä itse ratkaisen (no, lapsien kanssa tietenkin ) mihin he ovat valmiita ja mihin eivät. Molemmat oppivat viime kesänä pyöräilemään ilman apupyöriä, 7-vuotias ajallisesti ehkä vähän myöhään, 6-vuotias taas aika sopivaan aikaan. Koululainen on valmis olemaan iltapäivisin yksin kotona mutta ei aamupäivisin. Se sopii minulle. Nykyinen eskarilainen ei aio ensi syksynä olla missään aamupäivä- tai iltapäiväkerhoissa ja sekin sopii mulle ihan hyvin. Eipä kiinnosta mitä muut siitä sanoo. Niin tehdään kuin meille sopii.

Me olemme myöskin tehneet kuten meille sopii, emmekä ole muiden sanomisista ottaneet paineita, ne ovat ainoastaan ihmetyttäneet ja ärsyttäneet.

 

[niiin peesaan]

Täysin samaa mieltä.
Mitä väliä sillä kenellekään on.
Ja lapset oikeasti huomaavat tuon vertailun ja tajuavat että heiltä odotetaan että ovat edellä muita ja kiusaaminen pahenee sitä myötä kun aina ei voi olla paras ja edellä kaikkia kaikessa.

Minua ei oikeasti häiritse jos jonkun lapsi on rattaissa tutti suussa tai vaikka aikuinen olisi rattaissa tutti suussa koska keneltä se on pois?
ainoa asia joka kuuluu osata on toisten kunnioittaminen että toisia kunnioitetaan ja otetaan huomion ja kenenkään ylil ei kävellä ja kenestäkään ei puhuta pahaa ja tehdään kuten halutaan itselle tehtävän.

Muuten on aivan yksi paskanhailee tälle ihmiskunnalle osaako lukea 3-vuotiaana vai oppiiko koulussa.

 

["äiti88"]

Itse iloitsen oman lapsen oppimista taidoista. Se kertoo minulle, että lapsi kehittyy. Monessa asiassa kyllä voi miettiä mikä on omalle perheelle paras tapa; esim. nää yösyötöt, perhepedit yms. En pitäisi omassa sängyssä nukkumista sinänsä "taitona". Se on vain tapa.

Ja mitä tulee lapseen, joka menee eskariin vaipoissa ja tutti suussa. Valitettavasti olen sellaisenkin tavannut. Oppi kyllä alle kuukaudessa sekä vaipattomuuteen että tutittomuuteen, tuossa kun oli kyse vain siitä että äiti halusi pitää lapsensa "vauvana".

 

[12]

Ainoa asia joka pitää osata on se että toisten tavaroihin ei sähelletä ja toisten koskemattomuus , toisten huomioon ottaminen aina, epäitsekkyyden opettaminen jne
oma kehitys on ihmiskunnalle ei niin mitään väliä.

 

["a p"]

[QUOTE="mielipide";29247020]mun mielestä, se on lapsen aliarvioimista kun se pystyy ja osaa jo tehdä kaikkea ja ei sit annneta tehdä jotain, niin silloin vähätellään llapsen ihmisenä oloa.[/QUOTE]
Ilman muuta lapsen kypsyys tehdä jotain pitää aina selvittää. Me kysyimme lapselta säännöllisesti joko laitettaisiin tutti tai vaippa pois, lapsi sanoi ei, kunnes oli itse siihen valmis. Sitten heitti itse tutin roskiin, ja myöhemmin sanoi itse ettei halua enää vaippaa. Kertaakaan ei sen jälkeen pyytänyt tuttia eikä ole koskaan pissannut housuun tai sänkyyn. Eli tässä kuuntelimme lapsen kypsyyttä ko. asioihin.

 

["a p"]

Ainoa asia joka pitää osata on se että toisten tavaroihin ei sähelletä ja toisten koskemattomuus , toisten huomioon ottaminen aina, epäitsekkyyden opettaminen jne
oma kehitys on ihmiskunnalle ei niin mitään väliä.

Olen kanssasi samaa mieltä. Näitä olemme lapselle opettaneet pienestä pitäen, ja hänestä onkin kasvanut hyvätapainen ja empaattinen lapsi. Silti tuntui että tuota ei monikaan pitänyt kovin suuressa arvossa, oli tärkeämpää taivastella kun metrin pitkä kolmivuotias oli vaipoissa.

 

[12]

Koskaan ei kuule vanhempien sanovan, ettämeidän lapsi ei koskaan etuile, ei yritä olla aina eka ruokajonossa, ja rynni sinne toisten ohi koulussa japäiväkodissa, vaan jää usein viimeiseksi ja antaa kiireisempien mennä ensin, meidän lapsi kunnioittaa muita ihmsiä ja heidän omaisuuttaan...

Vanhemmat kyllä kehuvat että oppi 2 vuotiaana lukemaan ja luistelemaan ja pyöräilemään ja on vilkas (hajottaa kaupassa paikat ja se on hyvä asia kun tulee huomatuksi ja pärjää) ja on "sosiaalinen" (=muut jäävät jalkoihin, osaa pitaa puolensa ja ei tule itse kiusatuksi,ottaa tilan haltuunsa ei sillä väliä kiusaako muita)

 

[Vätti Räsynyt]

Mä, kun olin raskaana niin työterveyslääkäri sanoi minulle, että "älä sitten missään nimessä ala vertailemaan lastasi muihin, jokainen on yksilö ja jokainen kehittyy omaa tahtia".
Ei musta ole hyväksi väkisin nopeuttaa jotain minkä luonto hoitaa sitten omaan aikaan.

 

[äetee]

Mun mielestä lapset saa olla liian vähän aikaa lapsia. On kiire oppia kaikkea ja kiire kilpailla, harrastaa ja saada virikkeitä. Kuitenkin tutittomuus ja päivävaipattomuus viimeistään siellä 2-3v välillä ovat minusta ihan luonnolliseen kehitykseen kuuluvia asioita. Niissä tulee tukea lasta. Lapsi ei voi syödä tuttia niin kauan kuin haluaa siitä itse luopua. Näistä asioista päättää vanhemmat, koska lapsi ei kykene päättämään mikä hänelle on parasta.

 

[astrolabe]

Koskaan ei kuule vanhempien sanovan, ettämeidän lapsi ei koskaan etuile, ei yritä olla aina eka ruokajonossa, ja rynni sinne toisten ohi koulussa japäiväkodissa, vaan jää usein viimeiseksi ja antaa kiireisempien mennä ensin, meidän lapsi kunnioittaa muita ihmsiä ja heidän omaisuuttaan...

Vanhemmat kyllä kehuvat että oppi 2 vuotiaana lukemaan ja luistelemaan ja pyöräilemään ja on vilkas (hajottaa kaupassa paikat ja se on hyvä asia kun tulee huomatuksi ja pärjää) ja on "sosiaalinen" (=muut jäävät jalkoihin, osaa pitaa puolensa ja ei tule itse kiusatuksi,ottaa tilan haltuunsa ei sillä väliä kiusaako muita)

Se on yksi niitä aiheita, joissa kyllä otan kehut vastaan, että lapsiani ei tarvitse hävetä julkisilla paikoilla.

 

[12]

Mutta ajat on nyt muuttuneet, kyllä ennen nuo asiat olivat arvossa että toisia kunnoitettiin, ei vanhemmat joutaneet vertailla taaperoidensa lukukykyä ja vaiipanvaihtoa, päivänselvää että kaikki oppivat kuiviksi sitten kun aika on kypsä.

 

["a p"]

Unihäiriöt lapsella :: Terveyskirjasto tuossa unihäiriöiden itsehoidosta

Minulle th selitti unihäiriöiden hoidosta, ehdotti unikouluakin ja kerran sitä kokeilin, huonoin tuloksin. Äidinvaisto sanoi että pienellä on joku muu hätä kuin unihäiriö. Ja niinpä heräily loppui samantien kun allergiaepäily asetettiin.

 

["a p"]

Mun mielestä lapset saa olla liian vähän aikaa lapsia. On kiire oppia kaikkea ja kiire kilpailla, harrastaa ja saada virikkeitä. Kuitenkin tutittomuus ja päivävaipattomuus viimeistään siellä 2-3v välillä ovat minusta ihan luonnolliseen kehitykseen kuuluvia asioita. Niissä tulee tukea lasta. Lapsi ei voi syödä tuttia niin kauan kuin haluaa siitä itse luopua. Näistä asioista päättää vanhemmat, koska lapsi ei kykene päättämään mikä hänelle on parasta.

Joo no en minäkään nyt ajattele että olisi Ok jos viisivuotias on päivävaipoissa ja syö tuttia. :-D Mutta se painostus ja ihmettely jota saimme kokea neuvolan, päiväkodin ja lähipiirin taholta, kun lapsi oppi kolmevuotiaana päiväkuivaksi...ei vaan oppinut aiemmin. Eikä siitä tosiaan ole ollut mitään haittaa jälkikäteen, että oppi noin myöhään. Haitaksi koin ainoastaan muiden ihmisten asenteen.