Mikä ammatti on miehelläsi joka ei mitenkään voi jäädä kotiin lasta hoitamaan?

["hmmmmm"]

Mutta voihan se olla että lapsen maailmaan saavuttua se mies tosiaan tykkäisi olla kotona lapsen kanssa, jopa enemmän kuin sinä?

Eihän sitä ennen esikoista voi tietää minkälaista se lapsen saaminen on ja minkälainen suhde vauvaan muodostuu.

Mun mielestä sun kannattaisi pohtia tuota äiteyttä vielä enemmän, tekisi hyvää jos kuuntelisit useamman hieman "vanhemman" (30-40v.. ja joo avasin sateenvarjon ) useamman lapsen äidin näkemyksiä ja kokemuksia.
Kuulisit sitä oikeaa elämää, eikä oppikirjaäiteyttä tai palstaäiteyttä.

Miksi me 25v monen lapsen äidit ei kelvata? Ei se ikä tuo kokemusta lapsista vaan ne lapset.

 

[veira]

Kyllä mun avomies tykkää touhuta lasten ja keksiä kaikenlaista niille, huomaa että todella on lapsirakas. Kummilapsiakin on ja mulla ei ole vielä yhtäkään! Mutta lapsien hoitaminen on rankkaa, pitkäjänteistä työtä ja minusta naisilla on usein luontaisesti hoivausvietti jonka takia hoitoalallakin on suurinosa naisia. Aivan varmasti miehet ovat huippuja kasvattajia siinä missä äiditkin, mutta kokopäiväiseksi kotivanhempaksi äiti sopii paremmin (poikkeuksiakin on!)

Jaa, eli kokemusta ei ole. Sun mielipide perustuu mun mielestä johonkin itsensä korottamiseen miestä paremmaksi, koska nyt satut olemaan nainen. Muuten oikeustieteellisessä, kauppakorkeassa ja lääketieteellisessä on nykyään puolet tai ylikin opiskelijoista naisia. Ei kannata hoitoalalla perustella naisten "paremmuutta" vanhempana. Uravalintaan vaikuttaa moni asia mm. mikä on hyväksyttyä yhteiskunnalta tai kaveripiirissä.

Mä oon eri mieltä sun kanssa siitä, että äiti olisi parempi kotivanhemmaksi kuin isä automaattisesti. Jos molemmat vanhemmat ovat vastuuntuntoisia, terveitä ja rakastavia aikuisia, molemmat ovat varmasti yhtä sopivia kotivanhemmiksi. Ratkaisevaa onkin silloin kumman työtilanne joustaa paremmin tai taloudelliset seikat, jos palkoissa on iso ero.

 

[Happygirl-91]

Mutta voihan se olla että lapsen maailmaan saavuttua se mies tosiaan tykkäisi olla kotona lapsen kanssa, jopa enemmän kuin sinä?

Eihän sitä ennen esikoista voi tietää minkälaista se lapsen saaminen on ja minkälainen suhde vauvaan muodostuu.

Mun mielestä sun kannattaisi pohtia tuota äiteyttä vielä enemmän, tekisi hyvää jos kuuntelisit useamman hieman "vanhemman" (30-40v.. ja joo avasin sateenvarjon ) useamman lapsen äidin näkemyksiä ja kokemuksia.
Kuulisit sitä oikeaa elämää, eikä oppikirjaäiteyttä tai palstaäiteyttä.

Minusta lapsen ekat vuodet ovat kaikkein tärkeimmät. Se ei ole leikin asia miten ne vuodet menee. Silloin muodostetaan kiintymyssuhde, perusturvallisuus ynnä muuta. Että lienee aika luonnollista ettei alkaisi sumplia ja kokeilla eri vaihtoehtoja koska tasa-arvoisuus on cool..? Lapsen tullessa leikki-ikään jonkin aikaa voisikin mies jäädä hoitelee häntä siis jos sellainen päähänpisto hälle tulisi.

 

[vier]

[QUOTE="uusavuton";29281912]ei ole minun tehtäväni opettaa mitään aikuiselle ihmiselle. Nuo asiat olisi pitänyt oppia jo lapsuudenkodissa. En sitoutunut parisuhteessa kuitenkaan kenenkään opettajaksi [/QUOTE]

No onpas tosi kiva asenne kaveria kohtaan.

On minunkin mies opettanut mulle mm. renkaanvaihdot, porakoneen käytön, tapetoinnin, maalaamisen ja laminaattien laiton ja ties mitä muuta....

Jiiriäkin se yritti opettaa, muttei onnistunut.

Olispa ollut tosi reilua jos se olisi noihinkin vaan vastannut ettei ole mikään mun opettaja, opettele itse nuo asiat!

Kauheen hyvä team spirit! teidän suhteessa.

 

["viera"]

Minusta lapsen ekat vuodet ovat kaikkein tärkeimmät. Se ei ole leikin asia miten ne vuodet menee. Silloin muodostetaan kiintymyssuhde, perusturvallisuus ynnä muuta. Että lienee aika luonnollista ettei alkaisi sumplia ja kokeilla eri vaihtoehtoja koska tasa-arvoisuus on cool..? Lapsen tullessa leikki-ikään jonkin aikaa voisikin mies jäädä hoitelee häntä siis jos sellainen päähänpisto hälle tulisi.

Lapsen etu on jos mahdollisimman vahva kiintymyssuhde molempiin vanhempiin, yleensä se syvempi kohdistuu tietenkin siihen joka lasta enemmän hoitaa, oli se sitten isä tai äiti.
Jos isä jää kotiin, niin tietenkin lapsella ja isällä on syvempi suhde, ihan vain läsnäolomäärän perusteella.

Suurinta hallaa lapselle teet, jos jotenkin hankaloitat tuota lapsen ja isän välistä suhdetta omimalla lasta.
Eli mitä enemmän annat lapsen olla isän kanssa, sen suuremman palveluksen lapselle teet.

Lapsella on kuitenkin ydinperheessä suhde molempiin vanhempiinsa, joten siitä ei ole mitään haittaa lapsen kehitykselle vaikka isä vuorostaan jäisikin kotiin.

 

[Sh]

Meillä mies oli parempituloinen (tienasi noin 1000€/kk paremmin). Keskituloisia ollaan. Olisi siinä ollut iso ero jos mies olisi jäänyt kotiin. Eri juttu jos oltaisi RIKKAITA mutta kun ihan tavallisia tallaajia. Olen siis sh (jää noin 1600€ käteen kuussa, päivätyö) ja miehelle tonni enemmän, vuorotyö ja teollisuudessa.

Mies ei myöskään halunnut jäädä kotiin, olin nimittäin töissä hänen isäkuukauden jne ja muutenkin olen tehnyt keikkaa hoitovapaalla. Toki mies hoitaa lapset mielellään, leikkii ja touhuaa, mutta ei joka päivä mun työpäivien ajan itsekseen halua heidän kanssaan olla. Ja minä viihdyin kotona! Varmasti on naisia jotka haluavat töihin ja on niitä miehiä... Miksi perheet ei saa itse päättää?

Ja tosiaan, suurimmalle osalle yrittäjistä ihan mahdoton yhtälö!

Toivon ettei tää esitys mene läpi vaikkei minun elämään enää vaikutakaan.

 

[Happygirl-91]

Jaa, eli kokemusta ei ole. Sun mielipide perustuu mun mielestä johonkin itsensä korottamiseen miestä paremmaksi, koska nyt satut olemaan nainen. Muuten oikeustieteellisessä, kauppakorkeassa ja lääketieteellisessä on nykyään puolet tai ylikin opiskelijoista naisia. Ei kannata hoitoalalla perustella naisten "paremmuutta" vanhempana. Uravalintaan vaikuttaa moni asia mm. mikä on hyväksyttyä yhteiskunnalta tai kaveripiirissä.

Mä oon eri mieltä sun kanssa siitä, että äiti olisi parempi kotivanhemmaksi kuin isä automaattisesti. Jos molemmat vanhemmat ovat vastuuntuntoisia, terveitä ja rakastavia aikuisia, molemmat ovat varmasti yhtä sopivia kotivanhemmiksi. Ratkaisevaa onkin silloin kumman työtilanne joustaa paremmin tai taloudelliset seikat, jos palkoissa on iso ero.

No sanotaanko näin että lapsen ekoina vuosina äiti on ihanteellinen hoitaja. Myöhemmin toki mies voi olla kokopäiväisenä hoitajana yhtä innokas, huolehtiva jne. Noin muuten vain en voi kuvitella montaakaan miespuolista läheistäni leikkimässä päivät pitkät lasten kanssa.. Ei täyttäisi heidän kunnianhimoaan. Mutta, miehet on erilaisia ja varmasti on perheitä joissa se on hyvä ratkaisu lasten kasvettua.

 

[vier]

No sanotaanko näin että lapsen ekoina vuosina äiti on ihanteellinen hoitaja.

Laitapas tästä nyt jotain faktaa kehiin, tutkimusta tai artikkelia, aika vahva väite mutulla?

En ole todellakaan alan asiantuntija, mutta aiheesta kiinnostuneena olen muutamia opinnäytetöitä ja tutkimuksia lukenut, ja näissä ei kyllä ollut ollenkaan sama lopputulema kuin sun mutuilussa.

 

[Happygirl-91]

[QUOTE="viera";29281933]Lapsen etu on jos mahdollisimman vahva kiintymyssuhde molempiin vanhempiin, yleensä se syvempi kohdistuu tietenkin siihen joka lasta enemmän hoitaa, oli se sitten isä tai äiti.
Jos isä jää kotiin, niin tietenkin lapsella ja isällä on syvempi suhde, ihan vain läsnäolomäärän perusteella.

Suurinta hallaa lapselle teet, jos jotenkin hankaloitat tuota lapsen ja isän välistä suhdetta omimalla lasta.
Eli mitä enemmän annat lapsen olla isän kanssa, sen suuremman palveluksen lapselle teet.

Lapsella on kuitenkin ydinperheessä suhde molempiin vanhempiinsa, joten siitä ei ole mitään haittaa lapsen kehitykselle vaikka isä vuorostaan jäisikin kotiin.[/QUOTE]

Lapselle riittää yksi turvallinen kiintymyssuhde EKOINA vuosina, siis ehdottomasti kasvettua on tärkeää ja rikkaus, että niitä on mahdollisimman monta. Varhaislapsuudesta riippuu myöhemmässä elämässä moni asia. Minusta on luonnollisinta myös siksi että äiti jää hoitamaan, koska tämä imettää lasta ihannetapauksessa ja pitää äitiysloman. Vauvalle tärkeintä on jatkuvuus ja pysyvyys, ei tasa-arvo aikuisten välillä.

 

[vier]

[QUOTE="hmmmmm";29281916]Miksi me 25v monen lapsen äidit ei kelvata? Ei se ikä tuo kokemusta lapsista vaan ne lapset. [/QUOTE]

Ikä tuo muutakin kokemusta...
Ainakin karsii hiukan mustavalkoisuutta, avartaa mieltä ja tekee ihmisen vastaanottavaisemmaksi. Luulen.

*okei, mutuilen nyt minä vuorostaan..*

Mut sulla ei oo uskottavuutta kun saat vielä vakuutuksistakin nuorisoalennusta, NIH!

Ei

 

[veira]

Lapselle riittää yksi turvallinen kiintymyssuhde EKOINA vuosina, siis ehdottomasti kasvettua on tärkeää ja rikkaus, että niitä on mahdollisimman monta. Varhaislapsuudesta riippuu myöhemmässä elämässä moni asia. Minusta on luonnollisinta myös siksi että äiti jää hoitamaan, koska tämä imettää lasta ihannetapauksessa ja pitää äitiysloman. Vauvalle tärkeintä on jatkuvuus ja pysyvyys, ei tasa-arvo aikuisten välillä.

Ihan muutaman viikon sisäsllä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan länsimaiden onnellisimmat lapset löytyivät Hollannista. Hollannissa äityisloma taitaa olla 3-4kk:n pituinen. Eipä Suomen pitkät äityislomat ja hoitovapaat ainakaan tämän tutkimuksen olleet autuaaksi tekeviä.

Se, että molemmat vanhemmat osallistuvat vauvan ja lapsen hoitoon, on juuri lapsen etu. Se, että isäkin on aktiivisesti mukana ja kenties on hoitovapaalla, äidin ollessa töissä, tuo turvaa lapselle. Musta on ihan hyvä äidin pitää jo imetyksen kannalta äityisvapaa, mutta uskon, että lapsesta tulee täysipainoinen ja terve aikuinen, vaikka isä olisi kotivanhempana pienen vauvan kanssa. Vaikka lapsi on kiinni vanhemmissaan ensimmäisinä elinvuosinaan, aika varhaisesta vaiheesta lapset hakee huomiota muilta aikuisilta, kuten isovanhemmilta tai kotiin tulleilta tuttavilta, vaikka rakastavat vanhemmat ovat vieressä. Ehjän kiintymyssuhteen rakentuminen ei tarkoita sitä, että äiti yksinomaan rakentaa sitä tai äidin pitäisi olla kotona 3 vuotta. Isä on tuttu lapselle jo kohdusta asti, ei vieras tai huono hoitaja.

 

[astrolabe]

Meillä ei ole palkkaeroa peruspalkoissa juurikaan, miehellä ei oikein ylityömahista lisäansioihin. Miehen katsotaan luistavan elatusvelvollisuudestaan etälapsia kohtaan, jos jää kotihoidontuelle, joten ei voi jäädä. Miehen työ projektiluontoista, sopparissa tiukat rajaukset siitä missä tilanteessa projektista voi häippästä ennen aikojaan.

 

[errääs työtön]

Mies yrittäjä, palkka bruttona karkeesti tonni päivässä, minä työtön tällä hetkellä. Juu, ei jää mies kotiin.

Katsos kun tilanteita on niin erilaisia. Minusta ihmisillä pitää olla vapaus valita.

 

[cvc]

Minä sairaanhoitaja, mies it alalla iso kiho. minun palkka 2800e/kk, miehen 6400e/kk

 

[LaFemmeValkyria]

Mies on kirurgi ja minä lähihoitaja. Tuloni ovat kolmannes miehen tuloista. Mutta vaikka tienaisimme samanverran ei mies halua jäädä kotiin, kun taas minä haluan. Olisi aika kurjaa kaikille jos kotona olisi isä joka kaipaisi kokoajan töihin ja töissä äiti joka halajaisi jatkuvasti kotiin.. Pitäisi kunnioittaa vanhempien omaa päätöstä ja perheiden tilanteita yksilöllisesti.

 

["nip"]

Kumpikin jäi ja kumpikaan ei jäänyt kotiin. Lapset hoidettiin kotihoidontuen turvin kotona. Rahallisesti kotihoidontuki ratkaisi sen laitetaanko lapset hoitoon vai järjestelläänkö asiat niin että kotonahoitaminen on mahdollista.

 

[viisikymppinen isoäiti]

maanviljeliä

 

[Madicken04]

Joo, edelleen varmasti pystyy ja haluaa hoitaa lapsia tosi hyvin enkä malta odottaa että nään mieheni leikkivän ja luovan isäsuhdetta lapsiin. Minusta vaan kotiäitiys tai koti isyys vaatii tietynlaista hoivaviettiä ja en kyllä puolison urahaaveita veisi pois tai saisin kuulla siitä lopun elämääni :/ Kamalaa jos täytyy omat unelmat tukahduttaa. Mun unelma on kotiäitiys kunnes lapsi on 3v, hänen lääkärin ammatti jossa haluaa menestyä.

Ehkä yllättävää, mutta sitä on naislääkäreitäkin jotka ovat edenneet urallaan vaikka ovat välissä hoitaneet lapsia kotona. Ei tässäkään edellytetä että mies jäisi heti sen vastasyntyneen vauvan kanssa kotiin kolmeksi vuodeksi äidin palatessa laitokselta suoraan töihin, vaan niin että tuota kotihoitoa jaetaan vanhempien kesken.

Ei, meillekään ei olisi ollut järkevää miehen jäädä kotiin pienen vauvan kanssa, kaikkia lapsia on imetetty pitkään jne. Silti, taas kun kuopuskin on 1v olisi hänelle ihan sama kumpi häntä kotona hoitaisi. Jopa oikeastaan parempikin jos se olisi isä mutta nyt muut syyt ajavat siihen että minä jatkan kotiäitinä.

Varmasti äitejä on erilaisia enkä pidä itseäni edes mitenkään hommaan sopimattomana tms. Tykkään tästä ja olen hyvä äiti. Siltikään en omaa lähellekään sitä gloriaa miten sinä tunnut äitiyteen suhtautuvan. Ei, en onnesta pakahtuen tuijottele lapsia 24/7 osaten aina tehdä kaiken täydellisesti ja ainakin paljon paremmin kuin mies. Teen lasten kanssa kaikenlaista ja vaikka yleisesti viihdyn kotiäitinä niin ei se leikkipuistossa seisoskelu tai perhekerhoilu aina minustakaan tunnu elämän täyttymykseltä, en saa onnentunnetta jokaisesta kakkavaipasta jota pääsen vaihtamaan jne. Kyllä mies pystyisi hoitamaan nuo asiat ihan yhtälailla ja vapaa-ajallaan niitä toki tekeekin. Kun on kysymys jo taaperoikäisestä lapsesta, isällä alkaa lapsen silmissä olemaan ihan uudenlaista hohtoa äitiin verrattuna. Vaikka äiti olisi kuinka lukenut kaikki kasvatusoppaat ja tietäisi tarkkaan kuinka pitää toimia, olisi pitkäpinnainen ja rakastava niin kyllä moni taapero mielummin riekkuu siellä leikkipuistossa tai perhekerhossa sen isän kanssa jolla on uusia ja jännempiä leikkejä mitä äidillä.

Tai sitten ympärilläni on pääosin omituisia lapsia ja omituisia isiä (sekä äitejä) kun kukaan heistä ei tunnu ymmärtävän lapsen parasta...

 

["Huh"]

Meillä nimenomaan ei ole kummallakaan mitkään hirmu isot tulot, siksi jokainen satanen on tärkeä. Meillä mies tienaa bruttona himpun vajaa 3000€, minä vähän vajaa 2000€.
Just ja just pärjätään nyt kun minä khh tuella, mutta jos pitäisi sillä minun kahdella tonnilla pärjätä, niin ei onnistuis. Meillä kuitenkin muitakin lapsia kuin vauva.

Olen niin tuskastunut tähän järjenköyhään hallitukseen!!! Toivottavasti se vielä kaatuisi ja ikinä en kokoomusta äänestä!!!!!

 

["xXx"]

Meillä ei ole ammatista ja halusta kiinni, esikoisen aikaan mies oli puoli vuotta hoitovapaalla. Toinen lapsi yrityksen alla, miehellä alkoi juuri työnantajan velvoittama ja maksama muutaman vuoden lisäkoulutus josta ei voi jäädä kesken pois. Käy siis koulua työn ohessa seuraavat kolme vuotta. Katsotaan saako jossain hyvässä välissä pidettyä edes isäkuukautta, isyysloman tottakai pitää. Mikäli tilanne tulee että hoitovapaa puolitetaan, tulee meillä lapsi menemään sitten hoitoon aiemmin.

 

["Saila"]

Täällähän tuntuu olevan asenne, että lapsi viedään ennemmin päiväkotiin kuin että isä jää hoitamaan kotiin? Mihin se "lapsen paras" jäi? Vai oliko se sittenkin vain äidin "mutku mä haluuuuun!"? Onko se kotihoito oikeasti 300 eurosta kiinni? Sellaisen rahan ne teidän parempipalkkaiset miehet säästäisi jo lyhyessä ajassa.
En vastusta äitien kotiin jäämistä enkä sitä että perheet ei itse saisi päättää, vasn sitä että inutaan verorahoista tukea kotihoitoon.

Ei kun se on siitä kiinni, että ISÄ EI HALUU. Mies ei halua jäädä kotiin lapsia hoitamaan, eikä minulla todellakaan ole varaa ilman ylimääräistä tukea jäädä kotiin, joten lapset joutuvat sitten menemään varsin pieninä päiväkotiin. Miehelläni ei ole iso palkka, joten hän ei pysty (eikä edes halua) elättää yksin koko perhettä.

 

["Saila"]

[QUOTE="Huh";29282191]Meillä nimenomaan ei ole kummallakaan mitkään hirmu isot tulot, siksi jokainen satanen on tärkeä. Meillä mies tienaa bruttona himpun vajaa 3000€, minä vähän vajaa 2000€.
Just ja just pärjätään nyt kun minä khh tuella, mutta jos pitäisi sillä minun kahdella tonnilla pärjätä, niin ei onnistuis. Meillä kuitenkin muitakin lapsia kuin vauva.

Olen niin tuskastunut tähän järjenköyhään hallitukseen!!! Toivottavasti se vielä kaatuisi ja ikinä en kokoomusta äänestä!!!!![/QUOTE]

Ei kannata muitakaan hallituspuolueita äänestää.

 

[Ken guru]

Meillä ei ole palkkaeroa peruspalkoissa juurikaan, miehellä ei oikein ylityömahista lisäansioihin. Miehen katsotaan luistavan elatusvelvollisuudestaan etälapsia kohtaan, jos jää kotihoidontuelle, joten ei voi jäädä. Miehen työ projektiluontoista, sopparissa tiukat rajaukset siitä missä tilanteessa projektista voi häippästä ennen aikojaan.

?
Ei kotihoidontuelle jääminen taida olla riittävä peruste että elarit saa jättää maksamatta, tai edes alentaa niitä. Eihän sinne kotiin ole kenenkään pakko jäädä.

 

[astrolabe]

?
Ei kotihoidontuelle jääminen taida olla riittävä peruste että elarit saa jättää maksamatta, tai edes alentaa niitä. Eihän sinne kotiin ole kenenkään pakko jäädä.

Niin, aivan. Jos henkilö joutuu VANKILAAN omista tekosistaan, ei joudu maksamaan elareita, mutta jos elatusvelvollinen vanhempi jää kotihoidontuelle, vapautusta ei tule. Eli tämä torppaa Datan mahiksen jäädä kotiin.

 

[Ken guru]

[QUOTE="Saila";29282206]Ei kun se on siitä kiinni, että ISÄ EI HALUU. Mies ei halua jäädä kotiin lapsia hoitamaan, eikä minulla todellakaan ole varaa ilman ylimääräistä tukea jäädä kotiin, joten lapset joutuvat sitten menemään varsin pieninä päiväkotiin. Miehelläni ei ole iso palkka, joten hän ei pysty (eikä edes halua) elättää yksin koko perhettä.[/QUOTE]

Ikävää.