H
hyiettä
Vieras
Anteeksi, en voi sille mitään mutta mieleeni nousee kuva lihavasta tytöstä, joka maiskuttaa kahvipöydässä kaksin käsin herkkuja naamaansa mihinkään muuhun keskittymättä. Yöks.
S
soitanko poliisit?
Vieras
!? Et sanonut, minä itse osasin ilmoittaa, että kokemusta on.
Lapset ovat erilaisia. Ihan jokainen voi kuitenkin oppia syömään ja muihin ei kannata verrata. Mun mielestä monet hyppää ihan ojasta allikkoon, kun huomaavat lapsellaan esim. heikkouden ylensyömiseen. Se on yksi ihan normaali heikkous muiden joukossa ei mikään PANIIKKIPUDOTUS tai valtava kriisi. Lapsi ei ole tehnyt tässä vaiheessa, niin kuin ei lapset yleensäkään, mitään pahaa ja hänen järkensä käy edelleen ihan täysillä.
Ei tarvitse kenenkään hävetä vaan lapsi opetetaan tuntemaan itsensä eikä kasaa jotain järjettömiä sääntöjä. Esim. "juhlapäivänä syöminen on erityisen tarkkaa, älä tartu, älä maista, älä edes haikaile.., muista että kaikki tarkkailevat sinua.."
Mahdolliset sairaudet ovat eri asia, niitä hoidetaan kuitenkin jollain muulla kuin tarttumalla kädestä kiinni, kun toinen hamuaa sipsejä..
Ennen kaikkea pois kaikki syyllistys lapselta. Lapsi on ihan normaali!
[QUOTE="kajsa";29432271]Sitten kotona odotetaan, että on seuraava ruoka. Ja jos ei taas syö ns normaalia ruokaa, on tarjolla syötävää vasta seuraavalla ruualla. Ja 8-v ei kyllä kaapeista saa penkoa mitään herkkuja ilman lupaa! Synttärteillä kutsujen laittaja voi sanoa tyttärellesi, että vielä ei saa tulla kahvipöytään vaan vasta sitten kaikki yhdessä.[/QUOTE]
Juuri näin. Meilläkään se kaappien omatoiminen koluaminen ei onnistu.
Juuri näin. Meilläkään se kaappien omatoiminen koluaminen ei onnistu.
Lisäksi juoman pitää tulla vasta loppupuolella ruokailussa. Meillä annan maitoa lasiin vasta sitten kun ovat jonkin matkaa syöneet.
Voisko opettajan nakittaa ruokailuissa vahtimaan mitä tyttö ottaa ensin linjastosta tai mistä ruuasta aloittaa syömisen, vai onko liian sitovaa opettajalle?
Voisko opettajan nakittaa ruokailuissa vahtimaan mitä tyttö ottaa ensin linjastosta tai mistä ruuasta aloittaa syömisen, vai onko liian sitovaa opettajalle?
S
soitanko poliisit?
Vieras
[QUOTE="A.P";29432291]pitääkö vääntää rautalangasta: tytär on PAHASTI YLIPAINOINEN, meidän ON PAKKO VAHTIA MITÄ SYÖ!!! eihän hoikilla lapsilla nyt maailma kaadu kolmeen kakkupalaan, mutta meillä tilanne on vähän eri ;( ![/QUOTE]
VOI APUA!! Mistähän langasta sen sulle vääntäis!?
Teidän tilanne EI KAADU, vaikka tyttö söisi vaikka mitä ja vaikka miten paljon siellä synttäreillä!!! päinvastoin.. ehkä tyttö tuntisi hetken olonsa normaaliksi. Sehän kai on sunkin tavoite.?
VOI APUA!! Mistähän langasta sen sulle vääntäis!?
Teidän tilanne EI KAADU, vaikka tyttö söisi vaikka mitä ja vaikka miten paljon siellä synttäreillä!!! päinvastoin.. ehkä tyttö tuntisi hetken olonsa normaaliksi. Sehän kai on sunkin tavoite.?
S
soitanko poliisit?
Vieras
En mä tätäkään tajuu...
Eiköhän ap olis vaan parempi katsoa peiliin, nyt ja järkätä se koti ja oma pääsi kuntoon.
Ei kai syömättömyys voi tässä ongelma olla?
Tuu nyt vielä kertomaan, että oomme saaneet taas kuulla yhdestä kavereiden rahoilla syöjästä?
Vai mummoko/kummitäti/naapuri/postinjakaja/koulutaksikuski/opettaja sen sun lapses ruokailut nyt kaikki hoitaa?
F
fghj
Vieras
S
soitanko poliisit?
Vieras
No ap tietysti, luulin että selvää. ?!
Täytyy näemmä kerrata joku nettikirjoittelijan opas... Minun siis.
S
"Syöppö"
Vieras
No eihän tuossa tilanteessa aita muu kuin laittaa tiukat rajat rakkaudella. Varmaankin lapselle voi selittää että nyt alkaa terveellinen ruokailu kotona. Ei kannata pitää mitään herkkuja siellä kaapeissa. Leipäkin voi olla ruista tai muuta täysjyvää. Ostakaa sellaista mikä on terveellistä eikä maistu kuin silloin kun on oikeasti nälkä.
Tyttö on tosiaan opetettu syömään aivan liikaa ja vääriä ruoka-aineita. Valitettavasti syyttävä sormi tässäkin asiassa sojottaa vahempiin päin. Nyt pitää vaan taistella koska on varmaankin melko viimeinen mahdollisuus tehdä "ajoissa" asialle jotakin.
Meillä on myös vähän pulska lapsi mutta vasta 4-vuotias. Hänklin on ollut kova syömään vauvasta asti, pelkällä rintamaidollakin oli kuin tynnyri. Silloin se oli söpöä mutta nyt on jo parina vuotena sanottu neuvolassa että poika on liian painava. Mitään lyllyviä läskejä hänellä ei ole missään mutta toki on sellainen pehmeä lapsi jossa ei luita juuri näy. Vasta viime syksynä huomasin että poika alkoi sanoa ettei jaksa syödä kaikkea ja olenkin sitten antanut jättää. Välillä poika kyllä rohmuaa kaikenlaista ja haluaa maistaa kaikkea mutta ei sitten syökkään. Liikuntaa olemme yrittäneet lisätä huomattavsati eikä herkkuja juuri syödä. Välipaloja todella harvoin. Tästäkin huolimatta poika on edelleen pulska mutta suunta on oikea silti normaalipainon yläraja on 2 kilon päässä.
Tyttö on tosiaan opetettu syömään aivan liikaa ja vääriä ruoka-aineita. Valitettavasti syyttävä sormi tässäkin asiassa sojottaa vahempiin päin. Nyt pitää vaan taistella koska on varmaankin melko viimeinen mahdollisuus tehdä "ajoissa" asialle jotakin.
Meillä on myös vähän pulska lapsi mutta vasta 4-vuotias. Hänklin on ollut kova syömään vauvasta asti, pelkällä rintamaidollakin oli kuin tynnyri. Silloin se oli söpöä mutta nyt on jo parina vuotena sanottu neuvolassa että poika on liian painava. Mitään lyllyviä läskejä hänellä ei ole missään mutta toki on sellainen pehmeä lapsi jossa ei luita juuri näy. Vasta viime syksynä huomasin että poika alkoi sanoa ettei jaksa syödä kaikkea ja olenkin sitten antanut jättää. Välillä poika kyllä rohmuaa kaikenlaista ja haluaa maistaa kaikkea mutta ei sitten syökkään. Liikuntaa olemme yrittäneet lisätä huomattavsati eikä herkkuja juuri syödä. Välipaloja todella harvoin. Tästäkin huolimatta poika on edelleen pulska mutta suunta on oikea silti normaalipainon yläraja on 2 kilon päässä.
S
soitanko poliisit?
Vieras
No onhan toi nyt näemmä monitulkintainen, nyt keksin jo kolmannen tavan, miten olet sen lukenut ja miksi ihmettelet, mutta kysy lisää, jos asia painaa. Mulla alkaa adrenaliinitaso jo laskea..
Näitä on niin paljon nähty ja kuultu ja lisäksi vielä äärimmäisen henkilökohtainen juttu, vaikka kierre onkin nyt katkaistu..
S
soitanko poliisit?
Vieras
Ok. Hengitä välillä.
Pakko mun varmaan, kun on taas napanuoran päässä pikkuinen.
J
Juuup
Vieras
V
vieras sivusta
Vieras
Siis mistä synttäreistä oikein on kyse, kun äiti menee 8-vuotiaan mukaan vahtimaan?
Mikäli syömisen kanssa on oikeasti pahoja ongelmia, niin ei kai auta kuin jäädä pois synttäreiltä. Kaverisynttäreille ei millään kaikki kutsutut aina pääse. Sukulaiskekkereistä 8-vuotias voi jo jäädä pois "omien menojen" vuoksi. Joku liikuntaharrastus olisi ehdoton. Ja onhan tuossa nyt tutkittava perinpohjaisesti mistä moinen ruuanhimo johtuu. Kuulostaa siltä, että on häiriintynyt toiminta keskuksella, joka säätelee kylläisyyden tunnetta.
Mikäli syömisen kanssa on oikeasti pahoja ongelmia, niin ei kai auta kuin jäädä pois synttäreiltä. Kaverisynttäreille ei millään kaikki kutsutut aina pääse. Sukulaiskekkereistä 8-vuotias voi jo jäädä pois "omien menojen" vuoksi. Joku liikuntaharrastus olisi ehdoton. Ja onhan tuossa nyt tutkittava perinpohjaisesti mistä moinen ruuanhimo johtuu. Kuulostaa siltä, että on häiriintynyt toiminta keskuksella, joka säätelee kylläisyyden tunnetta.
N
nnniinn
Vieras
Kuuluu neuvolaan tai kouluterveydenhuollolle EI lastensuojelulle. Tästä oli juuri mediassakin. Painoasiat kuuluu silloin sosiaalitoimelle jos lasta pidetään nälässä.
Ap:ta epäilen provoksi
Ap:ta epäilen provoksi
S
"Suvi"
Vieras
Nyt kyllä vähän haiskaltaa provoilulta tämä touhu, eihän 8-VUOTIAS voi painaa 45kg?? Ja jos ei koulussa edes syö ruokaa, niin kyllä siinä saa muutaman litran maitoa vetää päivässä että kalorit jää niin paljon plussalle että olis tuollanen ylipaino kertyä. Olettaen, ettei saa herkkuja kotona.
Herkkuja 1/vko ja nekin ottaisin pois, jos ei syö "normiruokaa" kunnolla muinakin päivinä. Maitoa ruoan kanssa lasi/ateria, ei enempää. Ja sekin sais varmaan olla rasvatonta. Mites liikunta? Kyllähän tuon ikäisen pitäis jaksaa ulkoilla ja leikkiä yms?
Mulla ei edes ole lapsia, mutta kyllä se vaan on vanhempien homma varmistaa, ettei lasten syöminen ole jo tuossa iässä päin peetä. Vertailuna sen verran, että mulla on pituutta 162, painoa 52 ja ikääkin 26 eli ei tuo tervettä ole.
Mutta totta kai sinne synttäreille pitää päästä. Pala kakkua ja joku keksi ja limpparilla alas, ei kai se maailmaa kaada, jos se syöminen on MUUNA AIKANA kunnossa?!
Herkkuja 1/vko ja nekin ottaisin pois, jos ei syö "normiruokaa" kunnolla muinakin päivinä. Maitoa ruoan kanssa lasi/ateria, ei enempää. Ja sekin sais varmaan olla rasvatonta. Mites liikunta? Kyllähän tuon ikäisen pitäis jaksaa ulkoilla ja leikkiä yms?
Mulla ei edes ole lapsia, mutta kyllä se vaan on vanhempien homma varmistaa, ettei lasten syöminen ole jo tuossa iässä päin peetä. Vertailuna sen verran, että mulla on pituutta 162, painoa 52 ja ikääkin 26 eli ei tuo tervettä ole.
Mutta totta kai sinne synttäreille pitää päästä. Pala kakkua ja joku keksi ja limpparilla alas, ei kai se maailmaa kaada, jos se syöminen on MUUNA AIKANA kunnossa?!
N
Niiniiniin
Vieras
Meillä on lähipiirissä vastaava tapaus. On hirveää katsella, kun synttäreillä hänen kaverinsa saavat syödä mitä haluavat, mutta hänen äitinsä on vieressä vahtimassa, mitä hän saa syödä. Faktahan on se, että millään synttärisyömisillä ei liho, vaan se työ tehdään arjessa. Jos lapsi ei syö normaalia, terveellistä ruokaa ruoka-aikaan, niin sitten hän saa luvan odottaa seuraavaan ruokailuun eikä todellakaan koluta kaappeja. Ja olen huomannut tuttavamme lapsen kohdalla, että juhlissa hänen syömisiään rajoitetaan, mutta mehua tai maitoa saa sitten juoda mukitolkulla (on siis vasta 3 v., mutta on jo selvästi keksinyt käyttää hyväksi sitä, että vanhemmat eivät tajua ylenpalttisesta juomisesta tulevan myös kaloreita). Jos syömisiä rajoitetaan joka tilanteessa, niin syömisestä kehittyy ongelma. Ja sitten kun lapsi pääsee itse päättämään syömisistään, niin siinä tilanteessa hän varmasti syö liikaa, kun kerta pääsee syömään niin, ettei kukaan rajoita. Annoskoot pienehköiksi arkena, ruokajuomana vesi tai lasi maitoa ja juhlissa saa syödä niin kuin muutkin lapset.
H
"Hömelö"
Vieras
Idioottimaisia vastauksia monella...
Mitäs jos lapsen kanssa juttelis asiasta ja kertois, mitä haittapuolia ylipainosta on? Siis lähinnä terveydellisiä, ei niin että sä oot ruma kun oot tommonen plösö. Ei se välttämättä mene jakeluun, mutta yrittää kannattaa kuitenkin.
Mä kans ilmottaisin lapselle jo etukäteen, että juhliin mennään sillä ehdolla, että kakkua otetaan yksi pala, keksejä kaksi, muutama karkki ja yksi lasi limpparia. Sen jälkeen juodaan vettä jos janottaa. Tuon ikäselle ei varmaan vielä oikein hahmotu mitä tarkottaa, että otat sitte kohtuudella, vaan kannattanee tarkemmin etukäteen sopia määristä. Jos homma menee hyvin, saa lapsi näin alkuun vaikka jonku pienen palkinnon (vaikka leffareissu tms.). Jos tilanne karkaa käsistä, tulee joku sanktio (viikkorahan menetys, seuraavat synttärit jätetään välistä tms.). Kotona määräisin kiellon mennä hakemaan mitään ruokaa itse kaapista ilman lupaa ja vanhempana sitten kontrolloisin niitä määriä ja lisäisin sitä vihannes- ja hedelmäosastoa. Periaatteessa syöminen syömisen vuoksi eikä nälkäänsä ei oo hyvä juttu niinku joku aikasemmin sanokin, mutta jos lapsi kärttää jatkuvasti lisää ruokaa niin porkkanaa ja kurkkua antaisin vaikka niin paljon kun jaksaa syödä. Ruokailu vain ruoka-aikoina, ei muulloin. Taas jos homma toimii, saa jonkun palkinnon, ja jos ei toimi, niin palkinto jää tietysti saamatta.
Ja sitte siihen liikuntapuoleen kannattaa panostaa. Yrittää järjestää lapselle niitä mahollisuuksia liikkua ja yrittää etsiä semmosta puuhaa mistä lapsikin tykkää. Miten olis kotiin joku pieni trampoliini tai vastaava jos semmonen kiinnostaa? Tai olisko mahollista hommata Nintendo Wii tms. ja siihen joku liikuntapeli / tanssimattopeli? Kiinnostaako lasta minkäänlainen liikunta jos jonkun muun harrastuksen keksis sen jalkapallon tilalle? Vaikka jonkun yksilölajin. Tai kokeilkaa yhessä kotona zumbaa tai vastaavaa jos se olis lapsen mielestä hauskaa.
Helpommin tuo on silti sanottu kuin tehty, varsinkin jos yrittää olla lyttäämättä lapsen itsetuntoo niin että hän kokee olevansa vääränlainen. Toisilla on kovempi ruokahalu ja vähäisempi kiinnostus
Mitäs jos lapsen kanssa juttelis asiasta ja kertois, mitä haittapuolia ylipainosta on? Siis lähinnä terveydellisiä, ei niin että sä oot ruma kun oot tommonen plösö. Ei se välttämättä mene jakeluun, mutta yrittää kannattaa kuitenkin.
Mä kans ilmottaisin lapselle jo etukäteen, että juhliin mennään sillä ehdolla, että kakkua otetaan yksi pala, keksejä kaksi, muutama karkki ja yksi lasi limpparia. Sen jälkeen juodaan vettä jos janottaa. Tuon ikäselle ei varmaan vielä oikein hahmotu mitä tarkottaa, että otat sitte kohtuudella, vaan kannattanee tarkemmin etukäteen sopia määristä. Jos homma menee hyvin, saa lapsi näin alkuun vaikka jonku pienen palkinnon (vaikka leffareissu tms.). Jos tilanne karkaa käsistä, tulee joku sanktio (viikkorahan menetys, seuraavat synttärit jätetään välistä tms.). Kotona määräisin kiellon mennä hakemaan mitään ruokaa itse kaapista ilman lupaa ja vanhempana sitten kontrolloisin niitä määriä ja lisäisin sitä vihannes- ja hedelmäosastoa. Periaatteessa syöminen syömisen vuoksi eikä nälkäänsä ei oo hyvä juttu niinku joku aikasemmin sanokin, mutta jos lapsi kärttää jatkuvasti lisää ruokaa niin porkkanaa ja kurkkua antaisin vaikka niin paljon kun jaksaa syödä. Ruokailu vain ruoka-aikoina, ei muulloin. Taas jos homma toimii, saa jonkun palkinnon, ja jos ei toimi, niin palkinto jää tietysti saamatta.
Ja sitte siihen liikuntapuoleen kannattaa panostaa. Yrittää järjestää lapselle niitä mahollisuuksia liikkua ja yrittää etsiä semmosta puuhaa mistä lapsikin tykkää. Miten olis kotiin joku pieni trampoliini tai vastaava jos semmonen kiinnostaa? Tai olisko mahollista hommata Nintendo Wii tms. ja siihen joku liikuntapeli / tanssimattopeli? Kiinnostaako lasta minkäänlainen liikunta jos jonkun muun harrastuksen keksis sen jalkapallon tilalle? Vaikka jonkun yksilölajin. Tai kokeilkaa yhessä kotona zumbaa tai vastaavaa jos se olis lapsen mielestä hauskaa.
Helpommin tuo on silti sanottu kuin tehty, varsinkin jos yrittää olla lyttäämättä lapsen itsetuntoo niin että hän kokee olevansa vääränlainen. Toisilla on kovempi ruokahalu ja vähäisempi kiinnostus
H
"Hömelö"
Vieras
[QUOTE="Hömelö";29432726]Idioottimaisia vastauksia monella...
Mitäs jos lapsen kanssa juttelis asiasta ja kertois, mitä haittapuolia ylipainosta on? Siis lähinnä terveydellisiä, ei niin että sä oot ruma kun oot tommonen plösö. Ei se välttämättä mene jakeluun, mutta yrittää kannattaa kuitenkin.
Mä kans ilmottaisin lapselle jo etukäteen, että juhliin mennään sillä ehdolla, että kakkua otetaan yksi pala, keksejä kaksi, muutama karkki ja yksi lasi limpparia. Sen jälkeen juodaan vettä jos janottaa. Tuon ikäselle ei varmaan vielä oikein hahmotu mitä tarkottaa, että otat sitte kohtuudella, vaan kannattanee tarkemmin etukäteen sopia määristä. Jos homma menee hyvin, saa lapsi näin alkuun vaikka jonku pienen palkinnon (vaikka leffareissu tms.). Jos tilanne karkaa käsistä, tulee joku sanktio (viikkorahan menetys, seuraavat synttärit jätetään välistä tms.). Kotona määräisin kiellon mennä hakemaan mitään ruokaa itse kaapista ilman lupaa ja vanhempana sitten kontrolloisin niitä määriä ja lisäisin sitä vihannes- ja hedelmäosastoa. Periaatteessa syöminen syömisen vuoksi eikä nälkäänsä ei oo hyvä juttu niinku joku aikasemmin sanokin, mutta jos lapsi kärttää jatkuvasti lisää ruokaa niin porkkanaa ja kurkkua antaisin vaikka niin paljon kun jaksaa syödä. Ruokailu vain ruoka-aikoina, ei muulloin. Taas jos homma toimii, saa jonkun palkinnon, ja jos ei toimi, niin palkinto jää tietysti saamatta.
Ja sitte siihen liikuntapuoleen kannattaa panostaa. Yrittää järjestää lapselle niitä mahollisuuksia liikkua ja yrittää etsiä semmosta puuhaa mistä lapsikin tykkää. Miten olis kotiin joku pieni trampoliini tai vastaava jos semmonen kiinnostaa? Tai olisko mahollista hommata Nintendo Wii tms. ja siihen joku liikuntapeli / tanssimattopeli? Kiinnostaako lasta minkäänlainen liikunta jos jonkun muun harrastuksen keksis sen jalkapallon tilalle? Vaikka jonkun yksilölajin. Tai kokeilkaa yhessä kotona zumbaa tai vastaavaa jos se olis lapsen mielestä hauskaa.
Helpommin tuo on silti sanottu kuin tehty, varsinkin jos yrittää olla lyttäämättä lapsen itsetuntoo niin että hän kokee olevansa vääränlainen. Toisilla on kovempi ruokahalu ja vähäisempi kiinnostus[/QUOTE]
vähäisempi kiinnostus liikkumiseen.
Mitäs jos lapsen kanssa juttelis asiasta ja kertois, mitä haittapuolia ylipainosta on? Siis lähinnä terveydellisiä, ei niin että sä oot ruma kun oot tommonen plösö. Ei se välttämättä mene jakeluun, mutta yrittää kannattaa kuitenkin.
Mä kans ilmottaisin lapselle jo etukäteen, että juhliin mennään sillä ehdolla, että kakkua otetaan yksi pala, keksejä kaksi, muutama karkki ja yksi lasi limpparia. Sen jälkeen juodaan vettä jos janottaa. Tuon ikäselle ei varmaan vielä oikein hahmotu mitä tarkottaa, että otat sitte kohtuudella, vaan kannattanee tarkemmin etukäteen sopia määristä. Jos homma menee hyvin, saa lapsi näin alkuun vaikka jonku pienen palkinnon (vaikka leffareissu tms.). Jos tilanne karkaa käsistä, tulee joku sanktio (viikkorahan menetys, seuraavat synttärit jätetään välistä tms.). Kotona määräisin kiellon mennä hakemaan mitään ruokaa itse kaapista ilman lupaa ja vanhempana sitten kontrolloisin niitä määriä ja lisäisin sitä vihannes- ja hedelmäosastoa. Periaatteessa syöminen syömisen vuoksi eikä nälkäänsä ei oo hyvä juttu niinku joku aikasemmin sanokin, mutta jos lapsi kärttää jatkuvasti lisää ruokaa niin porkkanaa ja kurkkua antaisin vaikka niin paljon kun jaksaa syödä. Ruokailu vain ruoka-aikoina, ei muulloin. Taas jos homma toimii, saa jonkun palkinnon, ja jos ei toimi, niin palkinto jää tietysti saamatta.
Ja sitte siihen liikuntapuoleen kannattaa panostaa. Yrittää järjestää lapselle niitä mahollisuuksia liikkua ja yrittää etsiä semmosta puuhaa mistä lapsikin tykkää. Miten olis kotiin joku pieni trampoliini tai vastaava jos semmonen kiinnostaa? Tai olisko mahollista hommata Nintendo Wii tms. ja siihen joku liikuntapeli / tanssimattopeli? Kiinnostaako lasta minkäänlainen liikunta jos jonkun muun harrastuksen keksis sen jalkapallon tilalle? Vaikka jonkun yksilölajin. Tai kokeilkaa yhessä kotona zumbaa tai vastaavaa jos se olis lapsen mielestä hauskaa.
Helpommin tuo on silti sanottu kuin tehty, varsinkin jos yrittää olla lyttäämättä lapsen itsetuntoo niin että hän kokee olevansa vääränlainen. Toisilla on kovempi ruokahalu ja vähäisempi kiinnostus[/QUOTE]
vähäisempi kiinnostus liikkumiseen.
S
soitanko poliisit?
Vieras
Ruoanhimoa on kaikilla. Ainakin kaikilla lapsilla. Himoa synnyttävät tietyt aivan normaalit ruoka-aineet. Näitä voi tietenkin alkaa vältellä, mutta paljon parempi on, että himon kanssa opitaan elämään eikä ruokita sitä päivästä toiseen. Nälän kanssa himolla ei ole mitään tekemistä, mutta nälkään syöminen on paras tapa vaientaa himon ääni. Eli nälkään ravintoa ja kun vain nälkää ruokitaan säännöllisesti, ei himoa, niin keho ja mieli oppii reagoimaan siihen nälkään eikä siihen himoon. Tämä ei tarkoita, etteikö synttäreillä voisi juhlasyödä aivan hyvin.
Meillä on useampi lapsi, joista yhdellä on se "huono ruokahalu" eli jossain vaiheessa me vanhemmat olemme ruokkineet ja opettaneet ruokkimaan jotain muuta kuin sitä "oikeaa" nälkää. Ruokahalu on kuitenkin alkanut korjaantumaan, kun olemme sitä alkaneet korjaamaan. Paino on taas alkanut tasaantua, ilman mitään erikoisrajoituksia tai kenenkään sairaaksi leimaamista. Kaikkien meidän on täytynyt opetella syömään eikä lapsen tarvitse tämän takia tuntea itseään mitenkään erikoiseksi. Ja suurimmalla osalla ruoka vaikuttaa elimistössä ihan samalla tavalla.
V
vviras
Vieras
Minä olin lihava lapsi, söin ja söin ja söin. Aikuisena selvisi, että minulla ADHD ja lapsena minulla oli sen liitännäisenä BED. Toki oli vikaa vanhemmissakin ja heidän tarjoamassaan ruuassa, mutta minähän söin vaikka kaurahiutaleita, jos oli semmoinen olo.
V
"vieras."
Vieras
Ihan kuin minä 8-vuotiaana. No tosin painoin tokaluokan terveystarkastuksessa "vain" 40 kg, mutta kuitenkin samaa luokkaa. Itse aloin lihomaan ekaluokalla, mutta suurempi nousu tapahtui tokaluokalla, kun olin iltapäivät yksin. Ennen kouluikää olin ihan normaalipainoinen, silloin vanhemmat kontrolloi syömistä enkä minä tavallista ruokaa pyrkinytkään ahmimaan. Paitsi mummolassa, kun siellä kehuttiin sitä enemmän mitä enemmän söi.
Mitään suurempia vinkkejä minulla ei silti ole antaa, ymmärrän todella hyvin että tuossa iässä lapsen syömisten kontrollointi alkaa olla mahdotonta, enkä ole ollenkaan vakuuttunut että siitä olisi edes hyötyä. Minä en jäänyt pysyvästi lihavaksi, vaan laihdutin itse teini-iän kynnyksellä, kun ylipaino alkoi häiritä. Sitä ennen kaikki terkkareiden saarnat ja painokontrollit meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, en kärsinyt ylipainosta. Mitä nyt huomasin vanhempieni minua häpeävän ja se taisi etäännyttää välejä.
Minä siis tosiaan söin vaikka paketin paahtoleipää, leivoin itse, vien pullot ja ostin kaupasta karkkia, tyhjensin säästöpossua, kyllä sitä keinot keksi. Söin jopa voita suoraan paketista! Eihän kaappeja voi täysin tyhjinä pitää, eikä lasta rangaista ylipainosta poistamalla viikkorahan ja viemällä vielä muiltakin saadut taskurahat. Tai kai voi, mutta uskon tuollaisesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä lapsen henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen.
Onneksi lapseni ei vaikuta olevan niin herkkujen perään kuin minä lapsena, joten toivon että hän pysyy normaalipainossa. Jos kuitenkin olisi tilanne sama kuin minun ollessani lapsi, niin en tekisi ylipainosta liian suurta numeroa sillä hinnalla, että lapsi kärsisi ja etääntyisi vanhemmistaan. Kyllä painonhallinnan pitää pikkulapsiajan jälkeen lähteä omasta tahdosta, pakkokeinot eivät kanna pitkälle. Tottakai käytöstavat pitää silti opettaa, eli vieraana pitää huolehtia siitä, ettei syö tarjoiluja enempää kuin osuutensa, jotta muillekin riittää. Siltä pohjalta koittaisin saada lapsen käytöksen kuntoon synttäreillä jne, oli hänen painonsa mikä tahansa.
Mitään suurempia vinkkejä minulla ei silti ole antaa, ymmärrän todella hyvin että tuossa iässä lapsen syömisten kontrollointi alkaa olla mahdotonta, enkä ole ollenkaan vakuuttunut että siitä olisi edes hyötyä. Minä en jäänyt pysyvästi lihavaksi, vaan laihdutin itse teini-iän kynnyksellä, kun ylipaino alkoi häiritä. Sitä ennen kaikki terkkareiden saarnat ja painokontrollit meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, en kärsinyt ylipainosta. Mitä nyt huomasin vanhempieni minua häpeävän ja se taisi etäännyttää välejä.
Minä siis tosiaan söin vaikka paketin paahtoleipää, leivoin itse, vien pullot ja ostin kaupasta karkkia, tyhjensin säästöpossua, kyllä sitä keinot keksi. Söin jopa voita suoraan paketista! Eihän kaappeja voi täysin tyhjinä pitää, eikä lasta rangaista ylipainosta poistamalla viikkorahan ja viemällä vielä muiltakin saadut taskurahat. Tai kai voi, mutta uskon tuollaisesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä lapsen henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen.
Onneksi lapseni ei vaikuta olevan niin herkkujen perään kuin minä lapsena, joten toivon että hän pysyy normaalipainossa. Jos kuitenkin olisi tilanne sama kuin minun ollessani lapsi, niin en tekisi ylipainosta liian suurta numeroa sillä hinnalla, että lapsi kärsisi ja etääntyisi vanhemmistaan. Kyllä painonhallinnan pitää pikkulapsiajan jälkeen lähteä omasta tahdosta, pakkokeinot eivät kanna pitkälle. Tottakai käytöstavat pitää silti opettaa, eli vieraana pitää huolehtia siitä, ettei syö tarjoiluja enempää kuin osuutensa, jotta muillekin riittää. Siltä pohjalta koittaisin saada lapsen käytöksen kuntoon synttäreillä jne, oli hänen painonsa mikä tahansa.
T
Tjaah
Vieras
Olisiko tytöllä joku sairaus? Viekää ihmeessä lapsiraukka tarkastukseen...Kaikkea hyvää teille ja tsemppiä!