Suosittelen, ettei ota miestä, jolla lapsia aiemmasta suhteesta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Aliisa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"Aliisa"

Vieras
Olen pohdinnoissani tullut siihen tulokseen, ettei olisi pitänyt rakastua mieheen, jolla on lapsia jo jonkun kanssa, vaan juosta kauas....Minulla itsellänikin on lapsia jonkun muun kanssa aikaisemmasta liitosta, mutta jotenkin miehet ja naiset ajattelevat tästä asiasta usein hieman eri tavalla. Lähipiirissänikin sellaiset suhteet ovat onnistuneet parhaiten, joissa miehellä ei ole ennestään ollut lapsia, vaikka naisella olisikin. Mies on usein "hyväksynyt" lapset tosi hyvin.

On kipeä tilanne, jos on vaikeuksia saada yhteistä lasta vaikka haluaisi, tai jos mies ei halua kanssasi lasta. Se tuska on kamalaa :(. Kun koko ajan näkee ne miehen ja hänen exänsä lapset siinä. Se on sydäntä riipaisevaa.

Joten kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan, kestääkö sen tuskan, että jos olisi tärkeätä saada miehen kanssa yhteisiä lapsia se ei onnistukaan. Lisäksi joudut sitä usein ehkä hieman omahyväistäkin, hyvin paikkansa tuntevaa exää katselemaan, joka pitää asemaansa niin helvetin tärkeänä siitä syystä, että on sen perillisen sille miehelle onnistunut antamaan.

Itse olen suhteessa, jossa miehellä kaksi lasta, kuten minullakin. En suoraansanottuna jaksaisi miehen lapsia...muistuttavat aina entisestä elämästään toisen naisen kanssa.

Olin raskaana, mutta tuli keskenmeno. Raskausaikana voin aika huonosti, ja olen jo yli nelikymppinenkin, joten en tiedä, jaksaako sitä edes enää koskaan yrittää uutta lasta. Mutta toisaalta en jaksaisi katsella noita miehen lapsiakaan tuossa vuosikausia...muistuttamassa siitä, mitä minä en ikinä voinut saada...
 
Mitä sä et ikinä voinut saada? Onhan sulla kaksi ihanaa lasta. Joo, onhan se varmaan surullista ettei kaikkien kanssa onnistu lisääntyä. Toivottavasti et pura mustasukkaisuuttasi miehen lapsiin, syyttömiä ne siihen on että miehellä on menneisyys kuten meillä kaikilla. Jopa sinullakin. :)
Ja totta helkkarissa se ex on tärkeässä asemassa. Miksi ei saisi olla? Meilläkin on tehty uusien kumppaneiden kanssa selväksi, että ex on tavallaan edelleen yhdenlainen kumppani jonka kanssa tehdään yhteistyötä _lasten vuoksi_ ja on myös omilla urillaan tärkeitä ihmisiä elämässä, mutta se ei ole keneltäkään pois. Mutta tästä tietysti jokainen ajattelee omalla tavallaan omien kykyjensä mukaan suhtautua ihmisiin.
Kuulostaa siltä että podet jonkinsortin huonommuutta tuossa tilanteessa. Suosittelen ammattilaista keskusteluapua ettet jää vellomaan noihin fiiliksiin.
 
Todellakin, mies ja nainen suhtautuvat kumppanin lapsiis eri tavalla. Mies nauttinee niin omien kun kumppanin lasten olemassaolosta ja eksäänkin osataan suhtautua.... eikä niin kun naiset. Näkevät ne kumppanin lapset rasitteena, omana menetettynä mahdollisuutena..
Miltäs susta ap tuntuisi, jos mies ajattelisi sinun lapsistasi samalla tavalla? Ja toinene juttu: miksi se yhteinen lapsi on niin tärkeä juttu, kun kummallakin on jo lapsia ennestään?
 
Mä kehottaisin tutustumaan myöa mahdollisen kumppanin äitiin enne seurustelun aloitusta. Pankkitilin saldo olisi myös hyvä tsekata. Ai niin ja penkoa läpi edelliset suhteet, exät ja erojen syyt.
 
Mun vanha ja viisas täti sanoi aikanaan että älä ota sellaista jolla on jo lapsia, ensin se saattaa tuntua hyvältä mutta ajan kanssa siitä ei tule mitään.
Silloin en ohjeita noteerannut, mutta onneksi tälläistä tilannetta ei tullut eteen.
 
Mikä ihmeen pakkomielle on saada aina lapsia sen miehen kanssa jonka kanssa silloinkin on, eikö rakkaus riitä. Miten se yhdessä sikiäminen parantaisi suhdetta tai tekisi miehestä rakastuneemman, no eihän se teekään.

Kauheaa kun teette lapsia noin itsekkäistä syistä, et sitten miettinyt että voisitko antaa lapselle mahd. hyvän elämän vai olisiko sittenkin parempi keskittyä niihin olemassaoleviin lapsiin ja heidän hyvinvointinsa turvaamiseen.
 
Miten sinä suhtautuisit siihen, jos entisen miehesi (mahdollinen) uusi puoliso ajattelisi teidän lapsistanne samalla tavalla? Joskus tekee hyvää asettua hetkeksi jonkun toisen asemaan.
 
On se kyllä kumma kun naisten on niin vaikea sietää miehen lapsia edes joka toinen viikonloppu, kun miesten taas kuuluu jaksaa niitä naisen lapsia lähes kokoajan.

Kun miehen lapset ovat käymässä he eivät saisi rasittaa uutta vaimoa mitenkään eikä vaimo tietenkään joudu käyttämään rahojaan miehen lapsiin, hän jopa vartio tiukasti ettei mies osta näille mitään ylimääräistä kun kerran elatusmaksut jo maksetaan. Miehen taas kuuluu pitää naisen lapsia suurinpiirtein ominaan arjessa ja osallistua näiden hankintoihinkin. Nainen luonnollisesti käyttää omat rahansa lapsiinsa niin kuin haluaa, auta armias jos uusi mies menisi siihen puuttumaan.

On luonnollista että miehen lapset muistuttavat naista siitä ex:stä ja ärsyttävät siksi. Jos uusi mies taas sanoisi että naisen lapset ärsyttävät muistuttaessaan isänsä olemassaolosta hän olisi sairaalloisen mustasukkainen k***pää.
 
Kyllä mä ihan tarkoituksella etsin miehen, jolla on lapset jo tehtyinä. Ihan siksi kun itsellänikin on enkä halunnut joutua tilanteeseen, jossa miehelle iskisi pakonomainen vauvakuume.
 
meillä miehellä 2 lasta ja minulla myös 2lasta ja yksi yhteinen.mies halusi välttämättä yhteisen lapsen.nyt on alkanut sorsia minun lapsia ja hänen lapset vain saa hoivata ja koskea vauvaan.olen tehnyt päätöksen ja muutan toiselle puolen suomea ja liosaapahan ukko ikävöidä lastansa ja me elää rauhassa.
 
Ennen lasten hankkimista suosittelen kyllä ihan kaikissa tilanteissa ajattelemaan sitä suhdetta alkuhuumaa pidemmälle. Onko siinä mahdollisesti asioita tms. joita ei ajan myötä kuitenkaan voi tai halua sietää... ja ihan riippumatta siitä onko niitä lapsia jommalla kummalla tai kummallakaan aikaisemmin.
 
Minä en kuulu eksäni elämään enää millään tavalla paitsi hänen lastensa äitinä enkä ikinä arvostelisi hänen tekemiään valintoja. Ne asiat ei kuulu mulle millään lailla. Tiedän että hänellä on uusi nainen ja sen jälkeen kun muuttivat yhteen niin on lapsista huolehdittu paremmin ja menevät mielellään isänsä kotiin. Ja eksä maksaa nykyään mukisematta elarit. Ja kyllä mä ihan oikeesti haluan että hänellä on asiat kunnossa ja on onnellinen. Niin kuin minäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eksä;29767390:
Minä en kuulu eksäni elämään enää millään tavalla paitsi hänen lastensa äitinä enkä ikinä arvostelisi hänen tekemiään valintoja. Ne asiat ei kuulu mulle millään lailla. Tiedän että hänellä on uusi nainen ja sen jälkeen kun muuttivat yhteen niin on lapsista huolehdittu paremmin ja menevät mielellään isänsä kotiin. Ja eksä maksaa nykyään mukisematta elarit. Ja kyllä mä ihan oikeesti haluan että hänellä on asiat kunnossa ja on onnellinen. Niin kuin minäkin.

Olet harvinainen järkinainen! Arvostan.
 
Mun vanha ja viisas täti sanoi aikanaan että älä ota sellaista jolla on jo lapsia, ensin se saattaa tuntua hyvältä mutta ajan kanssa siitä ei tule mitään.
Silloin en ohjeita noteerannut, mutta onneksi tälläistä tilannetta ei tullut eteen.

Samoin sanoi mulle kymmenen vuotta vanhempi rakas ystäväni, jonka miehellä myös ennestään lapsia. Pidin tästä ajatuksesta sit kiinni ja kannatti odottaa sitä hyvää lapsetonta miestä!
 
Onkin todella järkevää antaa tällainen neuvo, ja samalla surra itse kun ei saa samanlaisen miehen kanssa yhteistä lasta.
Eikö se ole se suurin moka että alkaa tollaseen kuvioon tekemään vielä yhteisiä lapsia, kun molemmilla on jo aiemmista suhteista niitä. Hullun hommaa.
 
Meillä sujuu uusperhe elämä ihan kivasti. Miehen eksä ei pyöri jaloissa eikä sanele meidän aikatauluja eikä toimintatapoja. On ihan fiksu nainen ja niin ovat lapsensakin.
 
Eihän heidän ole suotavaa aloittaa uutta elämää! Kuten ei miehenkään jolla on lapsia.


Eikö elämää ole ilman avo- tai avioliittoa?
Jos välttämättä (muka) haluaa heti uuden miehen kun vanhasta päästy, niin miksei seurustelu/tapailu riitä?
Tämä mua on aina ihmetyttänyt. Mikä ihmeen tarve on hankkia väenväkisin joku ukko huusholliin, paljon mukavampi on elää lapsen/lasten kanssa keskenään.

Kyllä ihmiset on tyhmiä.
 
En itsekkään halua koskaan ryhtyä mihinkään äitipuolen hommiin. Jos miehen lapset olisi niin isoja että asuvat jo omillaan, asia on ok, mutta pieniä huollettavia en omien lisäksi halua.

Minusta vaan hyvä jos itse tiedostaa mihin on valmis ja mihin ei.
 

Yhteistyössä