auttakaa! mistä tietää kun avioliitto tullut tiensä päähän? oliko se tässä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja puoliso1
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On aivan totta, että tä on oikeastaan vain ap:n ongelma. Jos sitä päättää jäädä niin on turha napista ja kitistä asiasta. Jos tuntuu sille, ettei enää jaksa katsoa, niin kannattaa pakata kamat ja häipyä.
Mutta siis tä rutina on mun mielestä on ihan turhaa.

Kyllä alkoholismi on koko perheen ongelma, eikä vain perheen äidin tai sen ryyppäävän isän (joka ei edes myönnä ongelmaansa, vaikka maksa huutaa kohta hoosiannaa).
 
[QUOTE="vaimo";30585642]Kyllä alkoholismi on koko perheen ongelma, eikä vain perheen äidin tai sen ryyppäävän isän (joka ei edes myönnä ongelmaansa, vaikka maksa huutaa kohta hoosiannaa).[/QUOTE]

Sulla tais nyt mennä kommentin oleellinen osa ohi.

Pointti on se, että jos siihen päättää jäädä, niin turha toisen käytöksestä on vinkua ja odottaa sen muuttuvan. Eiköhän se ole kaikille selvää mikä on homman nimi.
Jos toteaa, ettei voi elää näissä puitteissa, niin sitten pakkaa kamat ja häipyy.

Se on ihan helvetin yksinkertaista.
Ihminen päättää itse omasta elämästään. Se päättää mitä se sietää ja mitä ei. Kaikenmaailman riitelyt ja kinastelut on ihan helvetin turhia tollasessa tilanteessa. Se toinen on sitä mitä se on ja siihen on ihan turha jäädä kärkkymään, että "jos se vaikka muuttuis".
 
  • Tykkää
Reactions: TiiBii ja FreezeCat
Miksi kaikki kinastelee täällä siitä, millä juomismäärillä ketäkin on alkoholisti, sen sijaan et auttaisi aloittajaa etsimään jotain ratkaisua? Eivätkä nuo syyllistämiset ja vässykäksi haukkumiset varmaan auta sen enempää. Suurin osa riskimääriä juovista vain riskeeraa/pilaa sillä terveytensä olematta kuitenkaan alkoholisteja. Riippuvuus tekee alkoholistin. Aloittajan miehen alkoholismia täällä kellään tuskin on riittävät valmiudet sulkemaan pois. Aloittajasta paistava huoli ja epätoivoisuus kertoo kuitenkin paljon.

Elämä on aivan eri planeetalta, jos joku, kenellä ei ole pakottavaa tarvetta juoda alkoholia, juo sitä viikonloppuisin, kuin sellaisella, joilla se pakottava tarve on. Se todella vaikuttaa koko perheen elämään inhottavalla tavalla. Kaikki sympatia aloittajalle. Päihdelinkin keskustelupalsta, jonka joku olikin linkannut, on paljon parempi paikka etsiä tietoa ja tukea. Täällä selvästi kokemusta omaavien kommentit olivat tosi hyviä (auttoivat itseänikin), mutta monet tiedon ja kokemuksen puutteesta kumpuavat mielipiteet aiheuttavat vain pahaa mieltä. Kiitos osoitteesta, kirjoitan myöhemmin sinne.
 
[QUOTE="Huu";30585649]Miksi kaikki kinastelee täällä siitä, millä juomismäärillä ketäkin on alkoholisti, sen sijaan et auttaisi aloittajaa etsimään jotain ratkaisua? Eivätkä nuo syyllistämiset ja vässykäksi haukkumiset varmaan auta sen enempää. Suurin osa riskimääriä juovista vain riskeeraa/pilaa sillä terveytensä olematta kuitenkaan alkoholisteja. Riippuvuus tekee alkoholistin. Aloittajan miehen alkoholismia täällä kellään tuskin on riittävät valmiudet sulkemaan pois. Aloittajasta paistava huoli ja epätoivoisuus kertoo kuitenkin paljon.

Elämä on aivan eri planeetalta, jos joku, kenellä ei ole pakottavaa tarvetta juoda alkoholia, juo sitä viikonloppuisin, kuin sellaisella, joilla se pakottava tarve on. Se todella vaikuttaa koko perheen elämään inhottavalla tavalla. Kaikki sympatia aloittajalle. Päihdelinkin keskustelupalsta, jonka joku olikin linkannut, on paljon parempi paikka etsiä tietoa ja tukea. Täällä selvästi kokemusta omaavien kommentit olivat tosi hyviä (auttoivat itseänikin), mutta monet tiedon ja kokemuksen puutteesta kumpuavat mielipiteet aiheuttavat vain pahaa mieltä. Kiitos osoitteesta, kirjoitan myöhemmin sinne.[/QUOTE]

Joo-o! Mutta kun se, että haukutaan miestä (ehkä perusteetta) alkoholistiksi, ei myöskään auta asiaa.

Jokainen todella päättää itse onnestaan ja ainakin mä olen yrittänyt saada aapeen tajuamaan ettei hän (emmekä me!) voi muuttaa miestään joten ainoa realistinen vaihtoehto mitä ilmeisemmin on ero. Tai ainakin asumusero.

Hakkuminen (edes sen miehen) ei tuota mitään hyvää, siinä olen samaa mieltä.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Sulla tais nyt mennä kommentin oleellinen osa ohi.

Pointti on se, että jos siihen päättää jäädä, niin turha toisen käytöksestä on vinkua ja odottaa sen muuttuvan. Eiköhän se ole kaikille selvää mikä on homman nimi.
Jos toteaa, ettei voi elää näissä puitteissa, niin sitten pakkaa kamat ja häipyy.

Se on ihan helvetin yksinkertaista.
Ihminen päättää itse omasta elämästään. Se päättää mitä se sietää ja mitä ei. Kaikenmaailman riitelyt ja kinastelut on ihan helvetin turhia tollasessa tilanteessa. Se toinen on sitä mitä se on ja siihen on ihan turha jäädä kärkkymään, että "jos se vaikka muuttuis".

Kun se lähteminenkään ei ole helppoa. Siitä seuraa kasapäin uusia ongelmia. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä. Sitä vain haluaisi uskoa, että toinen tulee järkiinsä ja alkaa arvostamaan perhettään, niin ei tarvitsisi tuhota kaikkea.
 
[QUOTE="Huu";30585649]Miksi kaikki kinastelee täällä siitä, millä juomismäärillä ketäkin on alkoholisti, sen sijaan et auttaisi aloittajaa etsimään jotain ratkaisua? Eivätkä nuo syyllistämiset ja vässykäksi haukkumiset varmaan auta sen enempää. Suurin osa riskimääriä juovista vain riskeeraa/pilaa sillä terveytensä olematta kuitenkaan alkoholisteja. Riippuvuus tekee alkoholistin. Aloittajan miehen alkoholismia täällä kellään tuskin on riittävät valmiudet sulkemaan pois. Aloittajasta paistava huoli ja epätoivoisuus kertoo kuitenkin paljon.

Elämä on aivan eri planeetalta, jos joku, kenellä ei ole pakottavaa tarvetta juoda alkoholia, juo sitä viikonloppuisin, kuin sellaisella, joilla se pakottava tarve on. Se todella vaikuttaa koko perheen elämään inhottavalla tavalla. Kaikki sympatia aloittajalle. Päihdelinkin keskustelupalsta, jonka joku olikin linkannut, on paljon parempi paikka etsiä tietoa ja tukea. Täällä selvästi kokemusta omaavien kommentit olivat tosi hyviä (auttoivat itseänikin), mutta monet tiedon ja kokemuksen puutteesta kumpuavat mielipiteet aiheuttavat vain pahaa mieltä. Kiitos osoitteesta, kirjoitan myöhemmin sinne.[/QUOTE]

Ei mun mielestä kannata ottaa sitä haukkumisena, jos totean jonkun olevan vässykkä. Sitähän se ihminen on, jos se antaa toisen juomisen hallita koko perheen ajankäyttöä ja taloutta.
Joskus jotkut ihmiset tarvitsevat vähän ravistelua löytääkseen itsestään voimia ja ymmärtääkseen asioiden todellisen laidan.

Ja mitä tulee kokemukseen, niin minä itse elin alkoholistin kanssa vuosia (siitäkin syystä vähän epäilen ap:n miehen oletetun alkoholismin todellista laitaa). Jonkinlainen käsitys siis minullakin siitä on, millaista se elämä on.
Siksipä suosittelen lämpimästi unohtamaan tuon vertaistuen ja turhan lässytyksen.
Ap:n kannattaa joko hyväksyä asiat kuten ne nyt ovat ja mikäli se ei tunnu oikealle ratkaisulle, niin kannattaa kerätä kamat ja häipyä.
Se asia on ihan juurikin niin yksinkertaista.
 
Joo-o! Mutta kun se, että haukutaan miestä (ehkä perusteetta) alkoholistiksi, ei myöskään auta asiaa.

Jokainen todella päättää itse onnestaan ja ainakin mä olen yrittänyt saada aapeen tajuamaan ettei hän (emmekä me!) voi muuttaa miestään joten ainoa realistinen vaihtoehto mitä ilmeisemmin on ero. Tai ainakin asumusero.

Hakkuminen (edes sen miehen) ei tuota mitään hyvää, siinä olen samaa mieltä.

Ei, siis todellakaan ei ole alkoholisti se mies eikä sen alkoholinkäyttö edes ole mikään ongelma. Ap vaan suurentelee koko juttua. Tosiasiassa miehellä on hyvin hallittua ja hillittyä koko alkoholinkäyttö, itse asiassa erittäin vähäistä.
 
Niin tiedän. Mutta kun mua oikeasti pelottaa se, että mitä jos pahenee, mitä jos ei enää pysty näkemään lapsia tai ottamaan heitä luokseen. Lapset kuitenkin rakastavat isäänsä.
Mitä jos tekee itselleen jotain, mitä jos hänelle sattuu jotain, juo terveytensä tms.
jossittelua tämä mutta tuntuu että jos jätän ja lähden ajan itse hänet vielä pahempaan tilanteeseen mistä ei pois pääsyä. Lapset kuitenkin ovat hänelle tärkeitä, uskoisin.

Vaikka kuinka haluaisit, niin - sä et ole vastuussa toisesta aikuisesta. Miehesi tietää varsin hyvin myös itse, mitä on pelissä. Nyt "vain" viikonloppujuominen ja sen odottaminen menee kaiken muun edelle. Hoksaa asian ja tilanteet, sitten kun hoksaa. Jos hoksaa ikinä. Ainahan sitä hyvää toiselle toivoo, varsinkin sille, jonka kanssa on yhteistä taivalta kulkenut kauan ja perheen perustanut. Muttä elää et voi hänen puolestaan. Ei hänkään tee sitä sinun puolestasi.

Ja totta kai lapset rakastavat isäänsä! Mutta ei isä saa käytöksellään viedä heiltä äitiä katkeruuden suohon, mistä ei ihan noin vain heilauttamalla päästä pois, vaan sillä on tiukka ote tekemisiisi kauan aikaa - jos tuohon jäät. Eikä isä saa ainaisella viikonloppuläsnäolottomuudellaan satuttaa lastenne mieltä, sillä totta ihmeessä tuollainen myös koskettaa heitä ja isosti!

Mies tekee omat ratkaisunsa sitten kun on siihen kykenevä. Jos alkoholin ote on tiukka kuten on, niin toki hävittää sille itsensä pitkäksi ajaksi ja terveytensä, ja kyllä - jotain voi sattuakin. Mutta. Sen hän on aikaan saanut itse omilla valinnoillaan. Sinä et ole vastuussa hänestä.

Sun on aika erottaa omat valintasi ja omat haluamisesi ja tahtomisesi. Ota oma elämäsi haltuusi. Vaikka se kipeää tekisikin. Älä kenenkään toisen takia jätä omaa elämääsi elämättä! Rakasta itseäsi isosti ja rakasta lapsianne.

Aina on toki sitten tämä mahdollisuus, että jäät. Mutta sillä jäämisellä sä hyväksyt ja allekirjoitat vahvasti miehesi viikonloppupuuhat. Ja menetät yhteisen ajan alkoholille sekä menetät myös määräämisoikeutesi elämäsi kulkuun kohti sitä suuntaa, mitä olit itsellesi aikoinasi ajatellut.

Mutta sä tiedät mitä pitää tehdä. Vaikka pelottaa ja sattuu ja tuntuu helvetin pahalta. Sä kuitenkin pystyt myös siihen ja - sulla on elämää edessä, mistä nauttia :). Samalla sä annat miehellesi ison mahdollisuuden. Se on hänessään kiinni, huomaako ja ymmärtääkö sitä. Nyt hänellä on kaikki asiat aivan liian hyvin.

Voimia :hug:. Ja viisaita päätöksiä sekä rohkeutta. Ja rakkautta.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
[QUOTE="vaimo";30585660]Kun se lähteminenkään ei ole helppoa. Siitä seuraa kasapäin uusia ongelmia. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä. Sitä vain haluaisi uskoa, että toinen tulee järkiinsä ja alkaa arvostamaan perhettään, niin ei tarvitsisi tuhota kaikkea.[/QUOTE]

Jep. Kaikkein fiksuintahan on odottaa, että joku toinen tulee järkiinsä ja alkaa arvostamaan perhettään?
Ajanhaaskausta.
 
[QUOTE="vaimo";30585660]Kun se lähteminenkään ei ole helppoa. Siitä seuraa kasapäin uusia ongelmia. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä. Sitä vain haluaisi uskoa, että toinen tulee järkiinsä ja alkaa arvostamaan perhettään, niin ei tarvitsisi tuhota kaikkea.[/QUOTE]

Niin, siis tä elämä on aika usein sitä, että tarvii valita kahdesta paskasta vaihtoehdosta se, joka on ehkä mahdollisesti pitkällä aikavälillä vähemmän paskempi.
 
Niin, siis tä elämä on aika usein sitä, että tarvii valita kahdesta paskasta vaihtoehdosta se, joka on ehkä mahdollisesti pitkällä aikavälillä vähemmän paskempi.

Sitähän tässä juuri ap ja minäkin puntaroimme.

Tällä hetkellä minä olen valmis vielä katsomaan tätä nykyistä paskaa jonkin aikaa, koska se toinen vaihtoehto tuntuisi lasten kannalta vielä huonommalta. Pitää kysyä parin vuoden päästä heidän mielipidettään uudelleen asiasta. Tosin minun se päätös on tehtävä, eikä sysättävä sitä lasten harteille.
 
[QUOTE="vaimo";30585680]Sitähän tässä juuri ap ja minäkin puntaroimme.

Tällä hetkellä minä olen valmis vielä katsomaan tätä nykyistä paskaa jonkin aikaa, koska se toinen vaihtoehto tuntuisi lasten kannalta vielä huonommalta. Pitää kysyä parin vuoden päästä heidän mielipidettään uudelleen asiasta. Tosin minun se päätös on tehtävä, eikä sysättävä sitä lasten harteille.[/QUOTE]

Jos alkoholinkäyttö häiritsee sinua, eikä toisella ole aikomustakaan lopettaa sitä, eroa heti!

Ei oo mitään järkeä kituuttaa ja kärsiä ja katkeroitua ja sit jäpättää lapsille vielä eläkeiässäkin siitä, miten huono puoliso oli kun vaan joi ja joi...

*kokemuksella*
 
Viimeksi muokattu:
Jos alkoholinkäyttö häiritsee sinua, eikä toisella ole aikomustakaan lopettaa sitä, eroa heti!

Ei oo mitään järkeä kituuttaa ja kärsiä ja katkeroitua ja sit jäpättää lapsille vielä eläkeiässäkin siitä, miten huono puoliso oli kun vaan joi ja joi...

*kokemuksella*

Taloudellisista syistä ja lasten harrastusten takia ei kannata erota nyt. Ihan sama tässä on vielä pari vuotta katsella.

Muuten olen jo mielessäni alkanut tekemään miehestä pesäeroa. Emme enää liiku missään yhdessä perheenä, joten teen sitten joko lasten kanssa tai yksikseni sellaisia asioita, joista pidän. Yksinhuoltajana ne eivät onnistuisi, joten ei tämä tilanne siinä mielessä niin paha ole. En enää edes yritä keskustella mieheni kanssa, koska hän tykkkää olla mielummin tuppisuuna. Olen siis hankkinut keskusteluseuraa itselleni muualta. Seksiäkään meillä ei enää ole. Pienituloisia ollaan molemmat, joten ero olisi molemmille (mukaanlukien lapset) täydellinen taloudellinen romahdus.
 
Ymmärrän harmituksesi, jos rahat on vähissä...
Mutta oikeasti. Harkitsetko sä nyt ihan tosissas eroamista siksi, että sun mies juo 12 bisseä viikossa?
Ja siis tuon 12 oluen takia viikossa, te ette tee KOSKAAN mitään mitä sinä haluaisit? Eikä se ajattele KOSKAAN sua ja on ihan valtavan itsekäs?

Mun mielestä sä olet tehnyt kärpäsestä härkäsen. Olis aivan VITUN tyhmää erota rakastamastaan ihmisestä tuollaisen takia. Lopeta se nipottaminen ja anna sun miehen juoda ihan rauhassa seuraavat 12 kuukautta. Se voi olla, että kun sä lakkaat marisemasta niin sitäkin kiinnostaa vähemmän juoda.

Miksi olisi aivan VITUN tyhmää erota? Selvästikään AP ei ole tyytyväinen.
 
Miksi olisi aivan VITUN tyhmää erota? Selvästikään AP ei ole tyytyväinen.

No jos kyse olisi ollut 12 bissestä viikosta, kuten alussa ymmärsin, niin eikö sun mielestä olisi tyhmää erota ja hajottaa perhe sen takia? Eritoten, kun jo alusta asti on ollut tiedossa, että mies käyttää olutta?
Jos tosiaan kyse olisi ollut vain 12 oluesta viikossa ja ero siitä syystä, niin kyllä, mun mielestä olisi ollut tyhmää erota ja ongelma olisi ollut lähinnä siinä osapuolessa, joka sen olisi kokenut ongelmaksi.

Ja kuka meistä naisista täällä nyt aina tyytyväinen olisi? Mun mielestä te miehet olette usein hankalia ja ihan tyhmiä ilman dokaamistakin ;)
 
No jos kyse olisi ollut 12 bissestä viikosta, kuten alussa ymmärsin, niin eikö sun mielestä olisi tyhmää erota ja hajottaa perhe sen takia? Eritoten, kun jo alusta asti on ollut tiedossa, että mies käyttää olutta?
Jos tosiaan kyse olisi ollut vain 12 oluesta viikossa ja ero siitä syystä, niin kyllä, mun mielestä olisi ollut tyhmää erota ja ongelma olisi ollut lähinnä siinä osapuolessa, joka sen olisi kokenut ongelmaksi.

Ja kuka meistä naisista täällä nyt aina tyytyväinen olisi? Mun mielestä te miehet olette usein hankalia ja ihan tyhmiä ilman dokaamistakin ;)

Onko oikeasti ihan ok juoda JOKA perjantai 12? Tarviiko joka perjantai juoda känniin ittesä?
 
No jos kyse olisi ollut 12 bissestä viikosta, kuten alussa ymmärsin, niin eikö sun mielestä olisi tyhmää erota ja hajottaa perhe sen takia? Eritoten, kun jo alusta asti on ollut tiedossa, että mies käyttää olutta?
Jos tosiaan kyse olisi ollut vain 12 oluesta viikossa ja ero siitä syystä, niin kyllä, mun mielestä olisi ollut tyhmää erota ja ongelma olisi ollut lähinnä siinä osapuolessa, joka sen olisi kokenut ongelmaksi.

Ja kuka meistä naisista täällä nyt aina tyytyväinen olisi? Mun mielestä te miehet olette usein hankalia ja ihan tyhmiä ilman dokaamistakin ;)

Eikö tyytymättömyys ole ihan järkevä syy erota vaikka se kumpuaisikin näennäisen vähäpätöisestä syystä? Ja koska miehet ovat hankalia ja tyhmiä niin silloin yksin oleminen tai vaihtoehtoisesti vain halutessaan seuran hankkiminen voisi olla toimivampi järjestely. Eikä pelkästään AP:lle vaan ihan laajemminkin.
 
Olen kerran seurustellut miehen kanssa joka joi molemmat päivät viiikonloppuna pään täytee sammumiseen asti. Sain muutettua häntä, ettei hän juonut kuin ehkä kerran kuukaudessa jos sitäkään. Mutta minua häiritsi edelleen se, että piti juoda se pää täyteen. Se ällötti minua liikaa ja pelkäsin, että jos meille tulee lapsia ja hän joskus sitten taas retkahtaa juomaan kunnolla. Noh nyt on erosta 5 vuotta aikaa ja tiedän että hän on ero päivästä lähtien juonut molemmat päivät vkl ja todennu: " viina on parasta mitä on olemassa ja sitä en lopeta enää yhdenkää naisen takia ". Onneksi pääsin eroon :) Nyt olen koht 5 vuotta seurustellut miehen kanssa joka ei voi juoda kaljaa ollenkaa ja siideriäkin ottaa vain muutaman pullon kuukaudessa :)
 
en tarkoita siis ettei mies saisi juoda koskaan tai että ei saisi muutamaa ottaa, mutta ärsyttää tuo että joka perjantai kännit. Ei minua haittaisi jos voisi sievästi ottaa joskus.
 
[QUOTE="Huu";30585649]Miksi kaikki kinastelee täällä siitä, millä juomismäärillä ketäkin on alkoholisti, sen sijaan et auttaisi aloittajaa etsimään jotain ratkaisua? Eivätkä nuo syyllistämiset ja vässykäksi haukkumiset varmaan auta sen enempää. Suurin osa riskimääriä juovista vain riskeeraa/pilaa sillä terveytensä olematta kuitenkaan alkoholisteja. Riippuvuus tekee alkoholistin. Aloittajan miehen alkoholismia täällä kellään tuskin on riittävät valmiudet sulkemaan pois. Aloittajasta paistava huoli ja epätoivoisuus kertoo kuitenkin paljon.

Elämä on aivan eri planeetalta, jos joku, kenellä ei ole pakottavaa tarvetta juoda alkoholia, juo sitä viikonloppuisin, kuin sellaisella, joilla se pakottava tarve on. Se todella vaikuttaa koko perheen elämään inhottavalla tavalla. Kaikki sympatia aloittajalle. Päihdelinkin keskustelupalsta, jonka joku olikin linkannut, on paljon parempi paikka etsiä tietoa ja tukea. Täällä selvästi kokemusta omaavien kommentit olivat tosi hyviä (auttoivat itseänikin), mutta monet tiedon ja kokemuksen puutteesta kumpuavat mielipiteet aiheuttavat vain pahaa mieltä. Kiitos osoitteesta, kirjoitan myöhemmin sinne.[/QUOTE]

kiitos. Jään odottelemaan postia :)
 
Tapauksesi ei ole ainutkertainen ja voin kokemuksesta sanoa että elämä ei miehen sairaasta asenteesta ja alkoholin himosta tule paranemaan. Olen oman työni/aikuiskouluttaja kautta "konsultoinut" usean eron naisille, joiden onglema on miehen alkoholin liiallinen käyttö. Päätöksen tekeminen on korkea kynnys ylitettäväksi. Pelko ja epävarmuus tulevasta on luonnollisesti päällimäinen tunne jos miettii eroa, mutta elämä on liian lyhyt hukattavaksi. Miehelle olisi syytä antaa aikalisä pohtia elämänsä suuntaa eron myötä. Joidenkin tapausten myötä puolisoiden välit ovat eron myötä parantuneet, vaikka yhteen ei ole palattukaan.
Miehesi teko ja viikonloppuryyppääminen on raukkamainen teko sinulle ja lapsillenne. Minulle se kertoo miehenä pakotiestä viikonlopun arjesta, joka peitetään raskaan työn (muka) vaatimalla 12 oluella. Onglemat ovat jotakin muuta, mitä ei mies tuo esille? Viinan kanssa touhuaminen johtaa hänet helposti alkoholistiystävien seuraan ja kohtaloon.
Kuinka turvattu on miehen työ ja perheenne talous? Näinä YT-aikojen Suomessa pelko työpaikan menetyksestä ja talouden epävarmuudesta vie monet pullon ääreen. Käy keskustelua muiden kohtalotovereiden kanssa. Onko sinulla sosiaaliseen vuorovaikutukseen ketään lähipiirissä? Vielä tänään nyky Suomessa taloudellista tukea saa esim. erotilanteessa hieman toki vaihdellen paikkakunnittain. Voimaa sinulle, et ole yksin!
 
Eikö tyytymättömyys ole ihan järkevä syy erota vaikka se kumpuaisikin näennäisen vähäpätöisestä syystä? Ja koska miehet ovat hankalia ja tyhmiä niin silloin yksin oleminen tai vaihtoehtoisesti vain halutessaan seuran hankkiminen voisi olla toimivampi järjestely. Eikä pelkästään AP:lle vaan ihan laajemminkin.

Jos on tyytymätön, kannattaa erota. Se, että siinä käyttää tekosyynä 12 pulloa bisseä viikossa, on mielestäni vähän ärsyttävää.
(Tämä siis kumpuaa alussa olevasta käsityksestäni, että mies joi 12 bisseä viikossa)
 

Yhteistyössä