H
huoli
Vieras
Ensinnäkin, näin katoamisilmoituksen porilaisesta lenkkeilijäteinitytöstä varmaan aika pian kun se oli ilmestynyt ja olen seurannut tapausta tiiviisti, koska huoli heräsi heti ilmoituksesta. Tuli vahva tunne, että tämä ei ainakaan ole karkaaminen ja hyvin pian vakuutuin että tyttö ei tule hengissä löytymään 
Mutta siis uneni, jonka näin joko torstaina tai perjantaina ja jonka kerroin kotonakin. En mitenkään väitä että se liittyisi tähän tapaukseen mitenkään, koska tiedän että unet ovat vain unia ja mulla ei ole taipumus nähdä enneunia tai vastaavia. Kuitenkaan en unen jälkeen osannut ajatella edes koko katoamista kunnes vasta sitten kun tyttö löydettiin palaneista raunioista. Muutoin uneni on ollut kyllä mielessä elävänä jostain syystä.
Eli uneen: Olin miehen kanssa autolla ajamassa entisessä kotikaupungissamme suhteellisen keskustassa. Näin kaukaa palavan talon liekit, se oli joku puutalo ja muistan ne liekit selvästi. Talo oli aivan tulessa ja ilmeisesti oli jo hämärämpää koska ne loisti niin selvästi. Kaivoin unessa äkkiä kännykkäni esiin ja olin näppäilemässä numeroa 112. Kaupungin ja palavan talon välissä oli joitakin kilometrejä ja joko järvi tai joki välissä. Lähdimme kiirehtimään paikanpäälle lujaa.
Sitten olimme lähellä satamaa kun näin ison laivan uppoavan pohjaan. Muistan selkeästi kuinka siinä "piipussa" oli mustaa ja punaista ja sinne vajosi. Olin kauhuissani että mitä tämä meinaa!
Yhtäkkiä oli kauhea kaaos kaikkialla, näin ruumiita tai lähinnä niiden osia, päitä ainakin kaksi. Sitten uni hämärtyi mutta sellainen kaaoksen tunne oli että joka puolella tapahtui jotain, ihmiset olivat paniikissa ja ilmeisesti mekin lähdimme pakenemaan pois mutta en ole varma siitä.
Ajattelin unessa että "nyt pahuus on alkanut" tai "nyt pahuus on saanut vallan". Kuitenkin niin että jotain pahaa oli alkanut eikä sitä voinut pysäyttää.
Muuta en muista.
No, kerroin unen kotona, koska se tuntui niin kauhealta. En ajatellut kuitenkaan sen kummempia mutta se jäi kummittelemaan mieleeni. Varsinkin se selvä palava talo, ruumiit, kaaos ja pahuus.
Seuraavana yönä näin myös unen, joka ei ollut niin selkeä tai ei jäänyt muistiin selkeänä. Mutta siinä olimme siis muuttaneet jonnekin, jossa omakotitalot jotka eivät näyttäneet kovin suomalaisilta olivat aika vieri vieressä. Meillä oli paljon remontoitavaa. Sitten. Taas paloi joku talo hiukan kauempana. Lähdimme ottamaan selvää mutta emme koskaan löytäneet sitä kunnolla.
Hiukan ihmettelin näitä unia ja varsinkin ensimmäinen jäi selvästi muistiin tärkeimmiltä kohdiltaan. Ihmettelin mistä nämä tulipalounet nyt tulevat koska en ollut lukenut mitään tulipaloista tai muutenkaan ajatellut sellaisia.
Samaan aikaan seurasin porilaisen tytön katoamisen etenemistä ja kun uutinen kahdesta palaneesta rakennuksesta tuli, järkytyin aika lailla. Ja muistin uneni taas.
Kun vielä selvisi (tai eihän sitä virallisesti ole ilmoitettu) että tekijänä on mahdollisesti irakilaistaustainen tai muu vastaava, tajusin ne uneni irtonaiset päät enkä yhtään ihmetellyt tekijän taustaa. (Aiemmin en ollut edes ajatellut että tekijä olisi kukaan muu kuin joku täysi suomalainen.)
Tiedän ettei tätä pidä ottaa vakavasti eikä tämän tarvitse merkitä mitään mutta mulle tuli niin vahva tunne että tämä merkitsee jotain että mun oli pakko jakaa tämä. Ei tällä mitään menetäkään.
Ne sanat "Pahuus on nyt alkanut tai saanut vallan" ja se kaaos, uppoava laiva, palavat talot ja ruumiin kappaleet, niistä jäi kummallinen olo. Aivan kuin se olisi ollut selitys tai varoitus jollekin. Minulleko yksistään, en tiedä.
Saatte haukkua mutta kerroinpa nyt kuitenkin. Toivon vain ettei mikään laiva nyt uppoa...
Mutta siis uneni, jonka näin joko torstaina tai perjantaina ja jonka kerroin kotonakin. En mitenkään väitä että se liittyisi tähän tapaukseen mitenkään, koska tiedän että unet ovat vain unia ja mulla ei ole taipumus nähdä enneunia tai vastaavia. Kuitenkaan en unen jälkeen osannut ajatella edes koko katoamista kunnes vasta sitten kun tyttö löydettiin palaneista raunioista. Muutoin uneni on ollut kyllä mielessä elävänä jostain syystä.
Eli uneen: Olin miehen kanssa autolla ajamassa entisessä kotikaupungissamme suhteellisen keskustassa. Näin kaukaa palavan talon liekit, se oli joku puutalo ja muistan ne liekit selvästi. Talo oli aivan tulessa ja ilmeisesti oli jo hämärämpää koska ne loisti niin selvästi. Kaivoin unessa äkkiä kännykkäni esiin ja olin näppäilemässä numeroa 112. Kaupungin ja palavan talon välissä oli joitakin kilometrejä ja joko järvi tai joki välissä. Lähdimme kiirehtimään paikanpäälle lujaa.
Sitten olimme lähellä satamaa kun näin ison laivan uppoavan pohjaan. Muistan selkeästi kuinka siinä "piipussa" oli mustaa ja punaista ja sinne vajosi. Olin kauhuissani että mitä tämä meinaa!
Yhtäkkiä oli kauhea kaaos kaikkialla, näin ruumiita tai lähinnä niiden osia, päitä ainakin kaksi. Sitten uni hämärtyi mutta sellainen kaaoksen tunne oli että joka puolella tapahtui jotain, ihmiset olivat paniikissa ja ilmeisesti mekin lähdimme pakenemaan pois mutta en ole varma siitä.
Ajattelin unessa että "nyt pahuus on alkanut" tai "nyt pahuus on saanut vallan". Kuitenkin niin että jotain pahaa oli alkanut eikä sitä voinut pysäyttää.
Muuta en muista.
No, kerroin unen kotona, koska se tuntui niin kauhealta. En ajatellut kuitenkaan sen kummempia mutta se jäi kummittelemaan mieleeni. Varsinkin se selvä palava talo, ruumiit, kaaos ja pahuus.
Seuraavana yönä näin myös unen, joka ei ollut niin selkeä tai ei jäänyt muistiin selkeänä. Mutta siinä olimme siis muuttaneet jonnekin, jossa omakotitalot jotka eivät näyttäneet kovin suomalaisilta olivat aika vieri vieressä. Meillä oli paljon remontoitavaa. Sitten. Taas paloi joku talo hiukan kauempana. Lähdimme ottamaan selvää mutta emme koskaan löytäneet sitä kunnolla.
Hiukan ihmettelin näitä unia ja varsinkin ensimmäinen jäi selvästi muistiin tärkeimmiltä kohdiltaan. Ihmettelin mistä nämä tulipalounet nyt tulevat koska en ollut lukenut mitään tulipaloista tai muutenkaan ajatellut sellaisia.
Samaan aikaan seurasin porilaisen tytön katoamisen etenemistä ja kun uutinen kahdesta palaneesta rakennuksesta tuli, järkytyin aika lailla. Ja muistin uneni taas.
Kun vielä selvisi (tai eihän sitä virallisesti ole ilmoitettu) että tekijänä on mahdollisesti irakilaistaustainen tai muu vastaava, tajusin ne uneni irtonaiset päät enkä yhtään ihmetellyt tekijän taustaa. (Aiemmin en ollut edes ajatellut että tekijä olisi kukaan muu kuin joku täysi suomalainen.)
Tiedän ettei tätä pidä ottaa vakavasti eikä tämän tarvitse merkitä mitään mutta mulle tuli niin vahva tunne että tämä merkitsee jotain että mun oli pakko jakaa tämä. Ei tällä mitään menetäkään.
Ne sanat "Pahuus on nyt alkanut tai saanut vallan" ja se kaaos, uppoava laiva, palavat talot ja ruumiin kappaleet, niistä jäi kummallinen olo. Aivan kuin se olisi ollut selitys tai varoitus jollekin. Minulleko yksistään, en tiedä.
Saatte haukkua mutta kerroinpa nyt kuitenkin. Toivon vain ettei mikään laiva nyt uppoa...
