Muuten hyvä, mutta asia on päinvastoin. Juuri kukaan ei tarkalleen ottaen voi määritellä mitä älykkyys on, sillä sen määrittelemiselle on olemassa eri tulkintoja. Sadan metrin juokseminen aikaa vastaan on sitä vastoin äärettömän helppoa laskea ja määrittää. Siinä on kaksi vektoria; aika ja matka. Älykkyyden suhteen asia on huomattavasti moniulotteisempi.
Älykkyyttä ei pidä sekoittaa viisauden ja tiedon kanssa, joskin niillä tosielämässä on havaittavaa korrelaatiota ja todennäköisesti kausaliteettiakin. Älykkyys on ”
kykyä ymmärtää”. Se ei ole siis sitä että osaa Sokrateen teesit ulkoa, vaan se miten niitä kykenee ymmärtämään filosofisessa kontekstissa ja miten ne itse tulkitsee. Usein älykkyyttä on totuttu mittaamaan kolmella dimensiolla, joita ovat verbaalinen-, matemaattinen- ja spatiaalinen päättelykyky. Tämä ei silti ole lähelläkään aukotonta tulkintaa. Esimerkiksi viime aikoina älykkyyteen on haluttu yhdistää myös mm. luovuus ja sosiaalinen älykkyys.
Usein tämän tyyppiset: ”miehet pelkäävät älykkäitä naisia” –otsikot ovat populistisia uutisia, joissa ei halutakaan lähteä pintaa syvemmälle. Onko kyseisessä tutkimuksessa naiset mitattu AO-testillä vai jollain muulla psykometrisellä henkilöarvioinnilla? Jos miehen mielipide älykkäästä naisesta on muuttunut ensimmäisten treffien jälkeen (kuten artikkeli kertoo), niin mitä treffeillä on tapahtunut ja miten kyseinen älykkyys on tuotu miehen tietoon? Se että nainen esim. kertoo olevansa aivokirurgi ja nobelisti, ei kerro välttämättä älykkyydestä, vaan kirjaoppineisuudesta ja työssään ansioitumisesta. Miten koetilanteessa on poissuljettu esimerkiksi juuri se, että mies ei ”pelännyt” naisen korkeaa yhteiskunnallista statusta, vaan nimenomaan juuri älykkyyttä? Ja jos on näytetty toteen, että mies on pelännyt naisen älykkyyttä, niin onko älykkyydestä johtuvat jatkotekijät tutkittu. Kuten viime viestissäni kysyinkin, niin onko mies pelännyt nimenomaan älykkyyttä, vai esim. älykkyydestä aiheutuvaa itsevarmuutta? Minkä mies voi hyvinkin tulkita maskuliiniseksi piirteeksi, sillä kyseinen ominaisuus on ainakin meillä länsimaissa ollut perinteisesti miehinen.
Mutta artikkeli oli poppia. Turha ehkä lähteä tähän näin syvällisesti.
