Poikaystävä vetää maton jalkojen alta

[vierailija]

Olen seurustellut nyt poikaystäväni kanssa n.3 vuotta. Tänä aikana emme ole tehneet esim. yhtään yhteistä ulkomaanmatkaa, koska poikaystäväni on lähtenyt aina mielummin kavereidensa tai perheensä kanssa reissuun (ikää 24v.). Tänä vuonna hän kuitenkin kysyi joka kesäiselle Espanjan matkalle mukaan, kuitenkin ilmoitti ettei suostu lähtemään vain minun kanssa kaksisteen, ellei ole pakko. Väkisinkin tulee sellainen olo, että miksi minä vain en kelpaa.
Toinen vähän mieltäni pahoittava tilanne on syntynyt yhteenmuuttamisesta. Poikaystävälläni on oma asunto, missä kuitenkaan hän ei vielä asu, vaan asuu kotonaan. Nyt kuitenkin muuttaa keväällä omaan asuntoonsa. Koko ajan on ollut puhetta siitä kuinka muuttaisimme sitten yhteen, kun hän muuttaa pois kotoa...kuitenkin nyt hän on nyt järkkäämässä kaverinsa kanssa poikamiesboxia. Tuntuu koko ajan siltä, että matto vedetään pois jalkojen alta, herätellään turhia toiveita. Muutenkin tuntuu, että poikaystäväni ei arvosta mitään mitä teen eikä välitä. Samalla kuitenkin suuttuu, jos otan asian puheeksi ja kerron millaisen kuvan hänen käytöksestään saa. Onko poikaystäväni siis vain "kakara" vai jotain muuta?

 

[vierailija]

Poikaystäväs on täys kakara. Ei taida olla valmis sitoutumaan sinuun tai välttämättä keneenkään muuhunkaan. Jos vasta nyt muuttaa mamman luota omiin nurkkiinsa, niin täytyyhän pojan päästä jossain vaiheessa kokeilemaan villiä elämää. Mamman ikeestä kun pääsee, niin eihän siihen heti haluta muuta hameväkeä kurittamaan.

 

[vierailija]

Älä nyt vain lasta tuollaisen kakaran kanssa tee. Kestää ainakin 10 vuotta, että tuota aikuistuu ja olisi valmis tasavertaiseen parisuhteeseen.

 

[vierailija]

Häntä kiinnostaa nyt bilettäminen, pelaaminen ja kaverit.
Ei kannata jäädä roikkumaan.

 

[vierailija]

Ihan lapsi. Vaihda vanhempaan.

 

[vierailija]

Häntä kiinnostaa nyt bilettäminen, pelaaminen ja kaverit.
Ei kannata jäädä roikkumaan.

Hää on liian nuori vielä tosiaan, kun kasvaa väh viis vuotta niin tulee puoliso elämään. Tai sitten ei. Jotkut jää tolle asteelle....

 

[vierailija]

Hää on liian nuori vielä tosiaan, kun kasvaa väh viis vuotta niin tulee puoliso elämään. Tai sitten ei. Jotkut jää tolle asteelle....

Entäs, jos suhteessa on kuitenkin "mahdollisuus". Yhteisiä harrastuksia tms? Kannattaisiko odottaa yhdessä, että toinen kasvaa? Toisaalta siinä voi tietenkin käydä niin, että kuten miehille yleistä, kyllästutään ja löydetään joku "parempi". Nainen on vähän kuin auto miehille, eli pitää vaihtaa aina uudempaan.

 

[vierailija]

Entäs, jos suhteessa on kuitenkin "mahdollisuus". Yhteisiä harrastuksia tms? Kannattaisiko odottaa yhdessä, että toinen kasvaa? Toisaalta siinä voi tietenkin käydä niin, että kuten miehille yleistä, kyllästutään ja löydetään joku "parempi". Nainen on vähän kuin auto miehille, eli pitää vaihtaa aina uudempaan.

Mutta tätähän se on koko elämä, riskin ottamista toisen kanssa. Mutta sitten se tärkein - pitää myös tietää mitä ITSE haluaa. Pitää itse tietää haluaako toisen, onko valmis kestämään pakit, onko valmis kestämään toisen epäkypsyyden jne. Ja kaikki ne on ihan ok, jos itse tietää haluavansa lähteä tällaiseen mukaan. Mutta jos ei oikein ole varma, niin sit tehdä kuin miehet - vaihtaa parempaan!

Mutta jos näihin autovertailuihin lähdetään, nii eihän miehet aina suinkaan vaihda uudempaan.
Miehet kyllä hyvin pitkään harkitsevat auton ominaisuuksia, onko tehot ja hevosvoimat kunnossa, paljon kuluttaa, tuleeko huolto uudessa vai vanhassa kalliimmaksi/edullisemmaksi, saako vanhaan varaosat halvemmalla, ja joitain asioita osaa vanhasta jo itsekin korjata....