Elämä tuntuu tyhjältä. Ei perhettä, aika loppuu kesken...

[Tyhjyys]

Tulin juuri kotiin kavereiden tupareista, joissa kaikki muut olivat minua 2 - 12 vuotta nuorempia. Olen 32. Asun pienessä vuokrayksiössä, jossa mulla on sänky, hylly ja tuoli.

Tuntuu niin tyhjältä. Muut tuolla tupareissa ja muutenkin pienessä kaveripiirissäni ovat niin erilaisessa elämäntilanteessa. Itse kaipaan miestä ja perhettä elämääni niin että sieluun sattuu. Olkaa onnellisia, te joilla on perhe ja onnellinen koti.

Entinen miesystävänikin oli siellä ja viittasi pari kertaa yhdessä kokemiimme asioihin. Nyt ei ole mitään.

En tiedä, mistä löytäisin kavereita, joiden kanssa puhua aidosti. Ja mistä löytäisin miehen. En jaksa enää käydä myöhään ulkona notkumassa. En kuulu enää sinne.

 

[vierailija]

Sanoppa se. Itse olen 29v. ja ihan samat fiilikset. Ero 2v. sitten. Yksiöni tuntuu ahdistavalta. Tuntuu että en edes tästä saa rakennettua ja sisustettua kotia, mutta kai ne on sitte ne ihmiset ku tekee kodin.
Elämältä lähti pohja eron jälkeen. Nyt leijun vaan ja ahdistun täällä asunnossani.

 

[vierailija]

Minulla ero nyt alkuvuodesta. Ja sitä ennen olin lyhyesti naimisissakin miehen kanssa, joka kävi käsiksi ja sylki päälleni. (AP)

 

[vierailija]

Mulla on myös ollut kodin sisustaminen mielessä. Koitan jotakin pesää tästä rakentaa. Että olisi hyvä olla. Mutta vielä täällä ei ole mitään. Seinät tyhjillään. Joku paperipino nurkassa. Ja yksin nukkumaan taas.

Tekisi mieli sanoa exälle, että eikö voitais vaan palata yhteen ja sopeutua ja olla onnellisia ja ostaa se omistusasunto ja alkaa yrittää lapsia.

En jaksa enää aloittaa alusta. Ehkä mun juna tosiaan meni jo. (AP)

 

[vierailija]

tavallaan ymmärrän ja tavallaan en kun mitä se itsesäälikään asiaan auttaa, ei mitään.-..vai mitä?

Olet oikeassa. Eihän se auta. Mutta sitten tulee näitä päiviä ja öitä, kun on niin kamalan yksin. Etenkin kun näkee kontrastin muihin, joilla on vielä nuoruus puolellaan, palava halu matkustella (itsekin asunut ulkomailla ja matkustellut, mutta enää ei vaan tunnu siltä), opiskelevat unelmiensa alaa (itse oon työttömänä tällä hetkellä)...

Miten korjata tämä itsesääli? Menenkö savityökurssille ja alan käydä päivisin istumassa kahviloissa ja aloitan jonkun uuden edullisen liikuntaharrastuksen... (AP)

 

[Elena777]

Olet oikeassa. Eihän se auta. Mutta sitten tulee näitä päiviä ja öitä, kun on niin kamalan yksin. Etenkin kun näkee kontrastin muihin, joilla on vielä nuoruus puolellaan, palava halu matkustella (itsekin asunut ulkomailla ja matkustellut, mutta enää ei vaan tunnu siltä), opiskelevat unelmiensa alaa (itse oon työttömänä tällä hetkellä)...

Miten korjata tämä itsesääli? Menenkö savityökurssille ja alan käydä päivisin istumassa kahviloissa ja aloitan jonkun uuden edullisen liikuntaharrastuksen... (AP)

ala toteuttamaan unelmiasi, eli jos savityöt ovat unelmasi niin siitä vaan valamaan savikippoja
Tärkeintä on se mitä haluat olla, ei se minkä ajattelet yhteiskunnan haluavan sinun olla.

 

[vierailija]

Olet vielä siinä vaiheessa kriisiä, että mieli askartelee kaiken sen parissa, mitä on menettänyt. Tulevaisuudessa ei tunnu olevan mitään odotettavaa, kaikki nähdään menetyksien ja pettymyksen kautta. Elämä on enemmän asioihin reagoimista kuin päämäärätietoista asioiden hallitsemista ja johonkin pyrkimistä.
Tuosta pisteestä lähdetään aina eteenpäin, vaikka juuri nyt tuntuisi ettei mikään omassa elämässä mene kuten tahtoo, ja ihminen on jumissa ja turhautunut eikä oikein saa mistään otetta. Sitä voi ajatella niinkin, että mieli on käyttänyt ne kaikki voimansa siihen eroon ja eron järjestelyyn ja selviämiseen, ja nyt sen pitää antaa hetken nukkua pienet talviunet että se saa voimansa kerättyä ja jaksaa taas tehdä sinusta onnellisen.

Lohduttaistko sua ajatella, että tämä tilanne olisi ollut väistämättä edessä noilla lähtökohdilla, mitä kerroit. Onnittele itseäsi, että sinulla oli voimaa ja rohkeutta lähteä nyt, kun ehdit vielä saada elämässä aivan kaiken, hyvän parisuhteen, perheen ja kodin. Ehdit vielä opiskella ja tehdä töitäkin vuosikymmenet. Ei tämä ole kaiken loppu vaan kaiken alku, vaikka siltä ei vielä juuri nyt tunnu. Olet vapaa ja sinulla on valtavasti mahdollisuuksia, et vain vielä voi niitä nähdä koska et ole valmis siihen. Jos olet armollinen ja lempeä itsellesi ja uskot itseesi, alat pian nähdä asioita toisella lailla. Miettiä millainen olet, mitkä ovat vahvuutesi, mitä haluat elämässäsi tehdä työksesi ja millaisen ihmissuhteen haluat. Maailma on auki nuorelle ihmiselle, ja sinä olet vielä nuori.

 

[Ammu Moolok]

Mene hedelmöityshoitoihin. Sitten saat perheen. Miestä ei kannata enää etsiä, koska kaikki miehet pelkäävät hysteerisesti naisia, jotka haluavat perheen. Tee siis lapset ilman miestä, ja jatka miehen etsimistä sitten kun lapset on tehty.

Tämä on siinäkin mielessä parempi ratkaisu, että vauva-aikana pariskunnilla tulee paljon riitoja siitä, ettei vaimo ehdi palvella miestään yhtä paljon kuin ennen. Siinä kun olet valvonut muutaman kuukauden kaikki yöt lapsen kanssa ja alapää on kuiva kuin sahara, ei paljon innosta vastailla miehen jatkuvaan kinuamiseen, etenkin kun mies ei ole tippaakaan kiinnostunut tekemään elämäänsä ensimmäistäkään muutosta lapsen vuoksi, vaan istuu illat tietokoneella pelaamassa, kuntosalilla treenaamassa tai kavereiden kanssa kaljalla... kuten ennen lapsen syntymääkin. Mies muistaa kyllä kertoa sinulle, että sinun olisi aika ruveta laihduttamaan raskauskiloja pois. Siksi siis kannattaa tehdä lapset ilman miestä, koska elämä on mukavampaa ja stressittömämpää. Saman työmäärän joudut joka tapauksessa tekemään, oli sinulla mies tai ei, koska miehen osallistuminen lastenhoitoon on sitä tasoa, että hän laittaa lapsen sitteriin ja menee koneelle pelaamaan -- ja jos lapsi alkaa itkemään, vinkkaa mies sinulle, että huolehdipas lapsesta, hän ei ehdi, koska peli on kesken.

 

[vierailija]

Ap on nuori, työtön ja sinkku. Juuri sopiva hetki elämässä lähteä pienelle työpätkälle Espanjaan (tai olla siellä työttömänä työnhakijana, työttömyyskorvauksella elää sielläkin), hankkia siellä rakastaja ja viettää päivät auringossa. Ahdistus vähenisi, saisi vähän taukoa omasta elämästään ja palaisi voimaantuneena kotimaahan.

 

[FreezeCat]

Mitäpä jos keskittyisit nyt kunnolla itseesi? Älä peilaa elämääsi ja tilannettasi muihin, et kuitenkaan tiedä mitä heidän elämä on koska pintahan siitä vain näkyy, vaan - menet eteenpäin! Ei elämä mihinkään loppunut vaan siihen tulee nyt uusia jaksoja, tapahtumia ja ihmisiä. Anna niille tilaisuus. Ja mene ihmeessä vaikka tekemään savitöitä tai hanki uusi liikuntaharrastus, jos se suinkin tuottaa iloa sulle! Olet vielä nuori, oikeasti!, ihan mitä vain ehtii tapahtua kun suuntaat ajatuksesi avoimin mielin uuteen päivään . Vuoden päästä voi tilanteesi olla jo hyvinkin toinen!

 

[vierailija]

Mene hedelmöityshoitoihin. Sitten saat perheen. Miestä ei kannata enää etsiä, koska kaikki miehet pelkäävät hysteerisesti naisia, jotka haluavat perheen. Tee siis lapset ilman miestä, ja jatka miehen etsimistä sitten kun lapset on tehty.

Tämä on siinäkin mielessä parempi ratkaisu, että vauva-aikana pariskunnilla tulee paljon riitoja siitä, ettei vaimo ehdi palvella miestään yhtä paljon kuin ennen. Siinä kun olet valvonut muutaman kuukauden kaikki yöt lapsen kanssa ja alapää on kuiva kuin sahara, ei paljon innosta vastailla miehen jatkuvaan kinuamiseen, etenkin kun mies ei ole tippaakaan kiinnostunut tekemään elämäänsä ensimmäistäkään muutosta lapsen vuoksi, vaan istuu illat tietokoneella pelaamassa, kuntosalilla treenaamassa tai kavereiden kanssa kaljalla... kuten ennen lapsen syntymääkin. Mies muistaa kyllä kertoa sinulle, että sinun olisi aika ruveta laihduttamaan raskauskiloja pois. Siksi siis kannattaa tehdä lapset ilman miestä, koska elämä on mukavampaa ja stressittömämpää. Saman työmäärän joudut joka tapauksessa tekemään, oli sinulla mies tai ei, koska miehen osallistuminen lastenhoitoon on sitä tasoa, että hän laittaa lapsen sitteriin ja menee koneelle pelaamaan -- ja jos lapsi alkaa itkemään, vinkkaa mies sinulle, että huolehdipas lapsesta, hän ei ehdi, koska peli on kesken.

Joo me miehet ollaan ihan sikoja, ei meihin kannata luottaa. Laiminlyödään lapset kun nuo polvenkorkuiset räkäkoneet eivät meitä kiinnosta. Yleensä vielä lyödään vaimoa turpaan, kun ipanoiden huuto ottaa hermoille ja häiritsee kaljanjuontia koneen ääressä.

 

[Ammu Moolok]

Joo me miehet ollaan ihan sikoja, ei meihin kannata luottaa. Laiminlyödään lapset kun nuo polvenkorkuiset räkäkoneet eivät meitä kiinnosta. Yleensä vielä lyödään vaimoa turpaan, kun ipanoiden huuto ottaa hermoille ja häiritsee kaljanjuontia koneen ääressä.

Yleensä ei kuvaan kuulu kuitenkaan väkivaltaa. Eikä lapsia tarvitse laiminlyödä, koska vaimo kyllä sitten loppujen lopuksi hoitaa lapset, kun miestä ei kiinnosta. Jotkut vaimot nostavat tilanteesta riidan ja tulee ero, toiset vaimot hyväksyvät tilanteen ja pysyvät naimississa.

 

[vierailija]

Joo me miehet ollaan ihan sikoja, ei meihin kannata luottaa. Laiminlyödään lapset kun nuo polvenkorkuiset räkäkoneet eivät meitä kiinnosta. Yleensä vielä lyödään vaimoa turpaan, kun ipanoiden huuto ottaa hermoille ja häiritsee kaljanjuontia koneen ääressä.

Joo, kyllä tuo kommentti johon vastasit oli tosi typerä ja asiaton. Valtaosa suomalaisista miehistä kantaa tosi paljon vastuuta perheessä ja tekee todella paljon arjessa.

Kyllä suurin osa suomalaisista miehistä on todella hyviä ja ihania ihmisiä. Kiltimpiähän ne ovat kuin naiset. Kuten jokainen nainen, jos on rehellinen itselleen, tietää.

 

[Ammu Moolok]

Joo, kyllä tuo kommentti johon vastasit oli tosi typerä ja asiaton. Valtaosa suomalaisista miehistä kantaa tosi paljon vastuuta perheessä ja tekee todella paljon arjessa.

Kyllä suurin osa suomalaisista miehistä on todella hyviä ja ihania ihmisiä. Kiltimpiähän ne ovat kuin naiset. Kuten jokainen nainen, jos on rehellinen itselleen, tietää.

Varmasti ovatkin hyviä ja kilttejä, mutta heidän ymmärrys vain ei eiitä tajuamaan, että se entinen elämäntapa ei voi jatkua, jos millään tavalla aikoo tehdä yhtä paljon hommia kuin se kotona lapsia hoitava puoliso. Tai sitten mies ei vain kykene niin suureen muutokseen.

Olen nähnyt läheltä useamman perheen, joissa mies ei ota vastuuta perheestä ja lapsista, vaan tarpeettomasti hautautuu työhönsä sen sijaan. Ja juoksee harrastuksissaan monta kertaa viikossa, koska muuten ei kuulemma jaksa arkea mitenkään. Eikä kukaan kysy vaimolta, jaksaako vaimo sitä arkea -- pakko on jaksaa, koska muuten ei kukaan huolehdi lapsista. Mies vain toteaa, ettei nyt kertakaikkiaan pysty enempään repeämään. Mies ei tajua, että kun lapset ovat pieniä, pitää oma aika järjestää siten, että lastenhoitoon riittää aikaa. Se tarkoittaa, ettei silloin aloiteta suuria projekteja työn tai harrastusten suhteen, ei ruveta rakentamaan uutta taloa jne.

 

[vierailija]

ala toteuttamaan unelmiasi, eli jos savityöt ovat unelmasi niin siitä vaan valamaan savikippoja
Tärkeintä on se mitä haluat olla, ei se minkä ajattelet yhteiskunnan haluavan sinun olla.

Ehkä mä tosiaan mietin sosiaalisen paineen kautta tosi paljon, mitä pitäisi olla. Tai en tiedä, onko se sitä. On vaan niin epäonnistunut olo. Valmistuin kyllä AMK:sta (toim. huom. jota en koulutuksena arvosta yhtään), mutta alalle josta en pidä ja olen sitten tehnyt alaa sivuavia hommia tässä muutaman vuoden. Nyt taas ihan tyhjän päällä, kun en tiedä mitä töitä pitäisi hakea, kun ei ole työkokemusta siitä ammatista mihin valmistuin.

Vuoden asuin ulkomailla silloisen tulevan väkivaltaisen aviomiehen kanssa.

Opiskelemisesta en taloudellisesti tiedä, kun en saa enää opintotukea näiden opintotukiuudistusten myötä. Haluaisin opiskella maisteriksi, mutta AMK-pohjalta voin hakea suoraan vain yhteen maisteriohjelmaan Suomessa, ja siinä on sellainen pääaine, joka ei mua kiinnosta.

Mulla on lähtenyt yli puolet hiuksistakin kahden vuoden aikana. En voi pitää niitä auki, koska kaljut näkyvät, enkä kiinni, koska kaljut näkyvät niin ikään ja ponnari on kapean sormen paksuinen. Sosiaalisissa tilanteissa hävettää kamalasti. (AP)

 

[vierailija]

Mulla on myös ollut kodin sisustaminen mielessä. Koitan jotakin pesää tästä rakentaa. Että olisi hyvä olla. Mutta vielä täällä ei ole mitään. Seinät tyhjillään. Joku paperipino nurkassa. Ja yksin nukkumaan taas.

Tekisi mieli sanoa exälle, että eikö voitais vaan palata yhteen ja sopeutua ja olla onnellisia ja ostaa se omistusasunto ja alkaa yrittää lapsia.

En jaksa enää aloittaa alusta. Ehkä mun juna tosiaan meni jo. (AP)

En suosittele. Valitse ensi kerralla kumppanisi paremmin. Suomi on täynnä yksinäisiä ujoja miehiä, jotka haluaisivat saada perheen. Ilmeisesti sinulle kelpaa kuitenkin vain (ulkomaalainen?) jännämies, joka käy käsiksi ja sylkee päälle.

 

[vierailija]

Olet vielä siinä vaiheessa kriisiä, että mieli askartelee kaiken sen parissa, mitä on menettänyt. Tulevaisuudessa ei tunnu olevan mitään odotettavaa, kaikki nähdään menetyksien ja pettymyksen kautta. Elämä on enemmän asioihin reagoimista kuin päämäärätietoista asioiden hallitsemista ja johonkin pyrkimistä.
Tuosta pisteestä lähdetään aina eteenpäin, vaikka juuri nyt tuntuisi ettei mikään omassa elämässä mene kuten tahtoo, ja ihminen on jumissa ja turhautunut eikä oikein saa mistään otetta. Sitä voi ajatella niinkin, että mieli on käyttänyt ne kaikki voimansa siihen eroon ja eron järjestelyyn ja selviämiseen, ja nyt sen pitää antaa hetken nukkua pienet talviunet että se saa voimansa kerättyä ja jaksaa taas tehdä sinusta onnellisen.

Lohduttaistko sua ajatella, että tämä tilanne olisi ollut väistämättä edessä noilla lähtökohdilla, mitä kerroit. Onnittele itseäsi, että sinulla oli voimaa ja rohkeutta lähteä nyt, kun ehdit vielä saada elämässä aivan kaiken, hyvän parisuhteen, perheen ja kodin. Ehdit vielä opiskella ja tehdä töitäkin vuosikymmenet. Ei tämä ole kaiken loppu vaan kaiken alku, vaikka siltä ei vielä juuri nyt tunnu. Olet vapaa ja sinulla on valtavasti mahdollisuuksia, et vain vielä voi niitä nähdä koska et ole valmis siihen. Jos olet armollinen ja lempeä itsellesi ja uskot itseesi, alat pian nähdä asioita toisella lailla. Miettiä millainen olet, mitkä ovat vahvuutesi, mitä haluat elämässäsi tehdä työksesi ja millaisen ihmissuhteen haluat. Maailma on auki nuorelle ihmiselle, ja sinä olet vielä nuori.

Tämä oli aika ihanasti kirjoitettu. Voisi melkein tallentaa ja palata aina välillä tähän, kun tarvitsee sellaista ystävän ääntä.

Vaikka ei musta kyllä enää nuorelta tunnu, kun olen yleensä vanhin kaikissa kaveritapaamisissa ja nämä monesti 20-25-vuotiaat selittävät juttujaan, joihin en enää samastu. En oikeen osaa sitä tunnetta sanoin selittää. Joku irrallaan olemisen tunne, oman nuoruuden katoamisen tunne, jotain sellaista.

 

[vierailija]

Ap on nuori, työtön ja sinkku. Juuri sopiva hetki elämässä lähteä pienelle työpätkälle Espanjaan (tai olla siellä työttömänä työnhakijana, työttömyyskorvauksella elää sielläkin), hankkia siellä rakastaja ja viettää päivät auringossa. Ahdistus vähenisi, saisi vähän taukoa omasta elämästään ja palaisi voimaantuneena kotimaahan.

Tiedätkö, mietin viime viikolla, että olisin tehnyt jotain tällaista. Valvoin yhden yön, kun selasin äkkilähtöjä. Toki pidempi pätkä on ongelmallinen siitä, että pitäisi asuntoon saada siksi aikaa joku alivuokralaiseksi (pimeästi pitäisi tämä tehdä, koska tiedän, ettei yksityinen vuokranantajani tähän suostu). Lisäksi pitäisi olla hakemassa työkkärin mahdollisesti tarjoamiin työpaikkoihin. (AP)

 

[vierailija]

Mitäpä jos keskittyisit nyt kunnolla itseesi? Älä peilaa elämääsi ja tilannettasi muihin, et kuitenkaan tiedä mitä heidän elämä on koska pintahan siitä vain näkyy, vaan - menet eteenpäin! Ei elämä mihinkään loppunut vaan siihen tulee nyt uusia jaksoja, tapahtumia ja ihmisiä. Anna niille tilaisuus. Ja mene ihmeessä vaikka tekemään savitöitä tai hanki uusi liikuntaharrastus, jos se suinkin tuottaa iloa sulle! Olet vielä nuori, oikeasti!, ihan mitä vain ehtii tapahtua kun suuntaat ajatuksesi avoimin mielin uuteen päivään . Vuoden päästä voi tilanteesi olla jo hyvinkin toinen!

Kiitos! <3 Tiedän, että perheellisten voi olla vaikea käsittää, miksi lapseton sinkku ei vaan iloitse elämästä ja lähde sinne Espanjaan ja ota aikaa itselleen ja keskity itseensä... Mutta sehän siinä juuri on, että on niin kova kaipuu päästä elämässä eteenpäin, jollekin uudelle tasolle, millä ei enää tarvitse miettiä vain itseään vaan jotain itseään suurempaa. Luoda ja rakentaa uutta elämää. Olen jo matkustellut paljon ja kahdesti elämässä asettunut aloilleni (yksi pitkä suhde, jossa olimme kihloissa ja yksi avioliitto) ja aina vaan täytyy uudelleen aloittaa tyhjästä. (AP)

 

[Ammu Moolok]

En suosittele. Valitse ensi kerralla kumppanisi paremmin. Suomi on täynnä yksinäisiä ujoja miehiä, jotka haluaisivat saada perheen. Ilmeisesti sinulle kelpaa kuitenkin vain (ulkomaalainen?) jännämies, joka käy käsiksi ja sylkee päälle.

Yksinäiset ujot suomalaismiehet eivät kelpuuta tavallista suomalaista naista, vaan naisen pitää olla kaunis, koska muuten ei heppi seiso. Vertauskohtana he käyttävät netin pornovideoiden näyttelijöitä, koska niitä he ovat tottuneet katselemaan.

 

[vierailija]

En suosittele. Valitse ensi kerralla kumppanisi paremmin. Suomi on täynnä yksinäisiä ujoja miehiä, jotka haluaisivat saada perheen. Ilmeisesti sinulle kelpaa kuitenkin vain (ulkomaalainen?) jännämies, joka käy käsiksi ja sylkee päälle.

Blaa blaa.

Selvennyksenä vielä, tämä mies jonka kanssa olin lyhyesti naimisissa, oli siis tämä väkivaltainen. Sen jälkeen mulla oli n. 1,5 vuoden seurustelusuhde uuden miehen kanssa, joka siis ei ollut väkivaltainen. Tähän viimeisimpään siis viittasin viestissäni, jossa kaipailin exää takaisin. Tämä väkivaltainen ex ei voisi vähempää kiinnostaa. (AP)

 

[vierailija]

Yksinäiset ujot suomalaismiehet eivät kelpuuta tavallista suomalaista naista, vaan naisen pitää olla kaunis, koska muuten ei heppi seiso. Vertauskohtana he käyttävät netin pornovideoiden näyttelijöitä, koska niitä he ovat tottuneet katselemaan.

Sulta tulee kunnon reality checkiä perhe-elämään! En tiedä oliko tarkoitus, mutta tämä viimeinen viesti vähän nauratti tragikoomisuudessaan (AP)

 

[vierailija]

En usko, että tilanne muuttuu miksikään, jos p.skaan elämään tulee mies. Helposti siitä miehestäkin tulee p.skassa elämässä p.ska. Todennäköisesti ongelmat vaan kasvavat miehen myötä.

Ensin pitäisi löytää oma elämänilo ja oman itsen arvostus. Jos ei pidä itseään arvossa, niin ei se tuleva mieskään pidä sinua arvossa. Jos on esimerkiksi käynyt amk:n, niin sen eteen tekemäänsä työtä ja saavutettua tutkintoa pitää arvostaa. Negatiivinen ajattelu vaikuttaa koko elämään, myös siihen miehen löytämiseen ja suhteen tasapainoon. Suosiitten, että kaikki tyhjässä yksiössä tyytymättömänä olevat yritätte löytää oman arvonne ja itsetuntonne. Pyrkikää muuttamaan asennetta tietoiseksi toiseksi. Silloin uudella elämällä on paremmat mahdollisuudet astua kuvioihin.

 

[vierailija]

Onhan niitä ujoja, kilttejä ja lapsirakkaita miehiä omissa yksiöissään nököttämässä vaikka kuinka. Mutta niiden löytäminen on aikamoisen hankalaa, kun eivät pidä melua itsestään.

 

[vierailija]

Sä tarviit lapsia mut et sä mitään äijää siihen tarvii. Usko mua!!! Lapsia sä saat ilman äijiä ja pidät huolen ettei mitään äijiä sun elämään tuu koskaan kuulumaan. Ne ei pilaa vaan sun elmää mut tuhoaa sun lasten elämän ja yrittää tappaa ne aika varmasti. Sittren kuljet veitsi valmiina koko ajan niinkun mun kaveri. Koko ajan kelaat että sun lapset tai sut yritetään tappaa ja oot kkoo ajan ihan valmiina.