Saat sen mistä luovut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Practical Dummy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Practical Dummy

Vieras
Olisiko jollakulla ihan elävän elämän esimerkki tästä. Joku "mulle kävi näin"-tarina. Miten tämä käytännössä voi toteutua? Minä en ymmärrä.

Aloin tätä lausetta pyörittelemään kun nimittäin olisi kovasti sellainen olo, että pitäisi parisuhteesta ja ydinperheestä luopua kun tämä elämä on käynyt kovin raskaaksi. Perhe on kuitenkin ollut aina tärkeä arvo ja sekin vielä, että olisi edes jonkinlainen elintaso tarjota lapsille ja itsellekin. Aika paljon on tullut kuitenkin opiskeltua ja töitä tehtyä näiden saavutettujen asioiden eteen. Parisuhteenkin eteen olen oman näkemykseni mukaan tehnyt todella paljon myönnytyksiä ja nöyrtymisiä. Yrittänyt tehdä itsestäni parempaa ihmistä. Selkeästikin tuloksetta. Olen aivan poikki ja haluaisin vain jättää tämän kaiken. Tiedän, että sen siirron myötä olisi kuitenkin väistämättä taloudellisesti alkupisteessä (tässä on näitä tiettyjä faktoja) ja en kykenisi tarjoamaan lapsilleni ihan noita normijuttuja mitä nyt nykyajan lapsilla on. Että miten niinkuin mä voisin saada kaiken sen mistä luovun? Mä en tajua. Onko mun arvomaailma jotenkin väärä vai mihin tämä heitto pohjaa? Vai olenko vain tyhmä?
 
Ookkonää lukenu Tommy Hellsteniä?
 
Käytännössä kun lakkaat odottamasta asioita, odottamatonta voi tapahtua. Koko ajan huomaamattaankin asettaa odotuksia, esim miehelle (kunpa se edes joskus... kunpa ei tänään...). Niihin toteutumisiin sitten reagoi (taas se... nyt kyllä näytän että osaan minäkin... mökötän niin se huomaa... annan samalla mitalla ja...).

Kun irrottautuu odotuksista, alkaa nähdä selkeämmin mikä kuvio taustalla on. MIKSI mies tekee kuten tekee. Puhuminenkin siihen auttaa.

Niin kauan kun on ripustautunut odotuksiin, on ripustautunut pettymyksiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Miehen kohdalla mulla tehosi tuo. Kun lakkasin aktiivisemmin jahtaamasta miestä elämääni niin mun mies asteli elämääni semmoisesta ovesta, jota en ois uskonu.
 
Kyseisen fraasin heittäjä oli juuri televisiossa ja päädyin sitä kautta tälle threadille. Fraasi on punaviininousussa keksitty kirjailijan tuskastellessa deadlinen kanssa. Se on hölynpölyä, vaikka fiksulta vaikuttaakin. Nimenomaan sitä ei voi saada, mistä luopuu. Jotain muuta ja uutta voi toki tulla tilalle jostain luovuttaessa.
 
Nämä on näitä "sekunnissa onneen" - mantroja, joissa on takana amerikkalainen menestysideologia, jossa ihminen voi loputtomasti hallita elämäänsä, ja jossa jokin korkeampi voima sitten siunaa tästä elämänhallinnasta nimenomaan materialistisella menestyksellä. Ei näiden teorioiden luojat itse ole koskaan mistään luopuneet, vaan näyttävät päin vastoin pitävän jopa normaalia tiukemmin kiinni omista eduistaan ja ne omat tunteet tulee kaikessa ensin, siis heti rahan jälkeen. Ei näissä mantroissa ole mitään perää, ne on liian helppoja ollakseen totta. Kunhan ovat keksineet myyviä lauseita.
 

Yhteistyössä