Se tunne, kun nelikymppisenä tajuat kantavasi mukanasi kasvatuksen tuomaa hedelmää, että minusta ei

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mutta eihän lapsilla tarvitse olla yhtään paha mieli siitä, että he mankuvat ja tai vastustelevat, hehän ovat lapsia ja minun pitää ottaa kaikki ne marinat ja valitukset vastaan ja saan pahoittaa siitä mieleni juuri niin paljon kuin haluan, eikä ketään kiinnosta, koska kaikkihan on vain ja ainoastaan minun omaa syytäni, eikä sillä ole asioiden kanssa MITÄÄN tekemistä, miten minun oma äitini kohteli ja syytti minua kaikesta. Myös lapsilla on se oikeus (oikeasti), eli; olen syyllinen kaikkien muiden pahaan oloon paitsi omaani, koska sitähän ei ole äitini mukaan minulle edes aiheutettu. Eli sitä ei ole. Se on kuulemma vain minun keksintöäni. Ei aito tunne.
ap
 
Mutta eihän lapsilla tarvitse olla yhtään paha mieli siitä, että he mankuvat ja tai vastustelevat, hehän ovat lapsia ja minun pitää ottaa kaikki ne marinat ja valitukset vastaan ja saan pahoittaa siitä mieleni juuri niin paljon kuin haluan, eikä ketään kiinnosta, koska kaikkihan on vain ja ainoastaan minun omaa syytäni, eikä sillä ole asioiden kanssa MITÄÄN tekemistä, miten minun oma äitini kohteli ja syytti minua kaikesta. Myös lapsilla on se oikeus (oikeasti), eli; olen syyllinen kaikkien muiden pahaan oloon paitsi omaani, koska sitähän ei ole äitini mukaan minulle edes aiheutettu. Eli sitä ei ole. Se on kuulemma vain minun keksintöäni. Ei aito tunne.
ap
Älä sido äitiäsi kaikkeen.
Jos sä kiellät lapsiltasi jonkun asian (liian myöhään valvominen, liiallisen kännykän tuijotuksen, tiheään hampurilaisella käymisen tms.) ja ne pettyy sulle, niin sillä ei ole mitään tekemistä äitisi kanssa. Se on vain se yksi, tietty kasvatushetki omien lastesi kanssa.

Aloita puhtaalta pöydältä. Luo omaa itseäsi, koska narsistien lapset eivät usein tiedä keitä he ovat, mitä haluavat, mitä haluavat elämältä jne. Narsisti on imenyt heistä sen oman persoonan.

Mutta sä olet sä. Sä et ole pelkkä äitisi jatke, vaan erillinen ihminen joka voi tehdä omat päätöksensä ja tehdä omien mielenkiinnonkohteiden mukaan (tietty normi rajoissa).

Mä olen joutunut hommaamaan yli puolet lasten kasvatustavoistani muualta kuin kotoa, koska lapsuudenkotini eväillä nuo muksut melkein tuhoutuisivat.
Se tuntuu välillä päälleliimatulta kasvattamiselta ja epäaidolta, mutta ihan aitoa se on. Ja tärkeää on ettei anna menneisyyden lastien vaikuttaa.
 
Älä sido äitiäsi kaikkeen.
Jos sä kiellät lapsiltasi jonkun asian (liian myöhään valvominen, liiallisen kännykän tuijotuksen, tiheään hampurilaisella käymisen tms.) ja ne pettyy sulle, niin sillä ei ole mitään tekemistä äitisi kanssa. Se on vain se yksi, tietty kasvatushetki omien lastesi kanssa.

Aloita puhtaalta pöydältä. Luo omaa itseäsi, koska narsistien lapset eivät usein tiedä keitä he ovat, mitä haluavat, mitä haluavat elämältä jne. Narsisti on imenyt heistä sen oman persoonan.

Mutta sä olet sä. Sä et ole pelkkä äitisi jatke, vaan erillinen ihminen joka voi tehdä omat päätöksensä ja tehdä omien mielenkiinnonkohteiden mukaan (tietty normi rajoissa).

Mä olen joutunut hommaamaan yli puolet lasten kasvatustavoistani muualta kuin kotoa, koska lapsuudenkotini eväillä nuo muksut melkein tuhoutuisivat.
Se tuntuu välillä päälleliimatulta kasvattamiselta ja epäaidolta, mutta ihan aitoa se on. Ja tärkeää on ettei anna menneisyyden lastien vaikuttaa.
Sinäkään et tajua, että kiusaaminen on aiheuttanut haavoja, kuvittelet, että riittää, kun pääsee kiusaajastaan eroon. Eihän se riitä, kun tämä on tuhonnut kaiken, mitä olisit tarvinnut.
ap
 
Lue sellainen kirja kuin Joseph Murphy Alitajuntasi voima, saa kirjastoista.
Toinen kirja Louise Hay Muuta ajatuksesi muutat elämäsi, senkin saa kirjastoista.
Louise L Hay onkin tuttu, mutta ei hän minua ole nostanut suosta. Minun on aivan turha hokea itselleni, että olen hyvä ihminen, koska itseni mielestä olenkin, mutta muut ovat sanoneet minusta kaikkea paskaa ja se satuttaa, miten muut voivat olla sellaisia paskoja eivätkä ymmärrä, että satuttavat.
ap
 
Sinäkään et tajua, että kiusaaminen on aiheuttanut haavoja, kuvittelet, että riittää, kun pääsee kiusaajastaan eroon. Eihän se riitä, kun tämä on tuhonnut kaiken, mitä olisit tarvinnut.
ap
Kyllä mä tiedän että varmasti sulla on haavoja, ja sun valmiudet ei ole ehkä yhtä vahvat yhteiskunnassa (äitinä, ystävänä, työntekijänä) kuin muilla.

Mutta ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa itseäsi ja omaa persoonaasi. Tarvitset hyväksyntää, muiden aikuisten seuraa jne.itsesi löytämiseen. Muiden ihmisten seurassa voit peilata omaa minääsi. Huomaat että kun sulla alkaa tulla hyvä olo, niin alat iloita myös omasta äitiydestäsi.

Enkä usko että äitisi olisi tuhonnut ihan kaiken.
Jos sä päätät että hän on tuhonnut kaiken, niin sitten on, etkä pääse näistä asioista koskaan irti. Jos sä päätät että toivoa on, niin toivoa silloin on.

Aina on toivoa. (y)
 
Kyllä mä tiedän että varmasti sulla on haavoja, ja sun valmiudet ei ole ehkä yhtä vahvat yhteiskunnassa (äitinä, ystävänä, työntekijänä) kuin muilla.

Mutta ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa itseäsi ja omaa persoonaasi. Tarvitset hyväksyntää, muiden aikuisten seuraa jne.itsesi löytämiseen. Muiden ihmisten seurassa voit peilata omaa minääsi. Huomaat että kun sulla alkaa tulla hyvä olo, niin alat iloita myös omasta äitiydestäsi.

Enkä usko että äitisi olisi tuhonnut ihan kaiken.
Jos sä päätät että hän on tuhonnut kaiken, niin sitten on, etkä pääse näistä asioista koskaan irti. Jos sä päätät että toivoa on, niin toivoa silloin on.

Aina on toivoa. (y)
No, kiitos :) Ei ole tuhonnut kaikkea tästä eteenpäin, mutta menneessä on haitannut elämääni vihaksi pistämiseen saakka. Ilman rahaa (terapioihin ja itsetunnolle) ja minuun uskovia sukulaisia en saisi elämästäni koskaan omannäköistäni ja sellaista, kuin haluan. Ehkei jokainen saakaan, mutta minä haluan siitä sellaista ja äitini on estänyt sen ja se on väärin.
Muista ihmisistäkään ei ole ollut apua, mitäpä he minun huonommuudentunteistani piittaisivat. Enpä ole niitä sitäpaitsi kellekään esitellytkään pilkattaviksi.
ap
 
Muilla ihmisillä on ilmeisesti niin huono itsetunto, että havaitessaan huonommiudentunteista kärsivän alkavat heti lyödä tätä vain lisää. Miten minä saisin toisilta ihmisiltä jotain positiivista palautetta? Minähän olen kaikkien mielestä vain aivan täysin paska taikka täysin yhdentekevä ihminen.
ap
 
Muista ihmisistäkään ei ole ollut apua, mitäpä he minun huonommuudentunteistani piittaisivat. Enpä ole niitä sitäpaitsi kellekään esitellytkään pilkattaviksi.
ap
Niino, varmasti kannattaa seuloa tarkkaan kelle kertoo menneisyydestään.

Vaikka: ei hallitseva äiti ole sun häpeäsi ja vikasi, joten voisin kuvitella että saat monilta ihan sympatiaakin. Mutta ehkä ihmiset sietävät vaikeiden asioiden kertomista asteittain, pieninä paloina, ja sopivassa tilanteessa. Itse ainakin olen oppinut että pitää annostella sitä vaikeista asioista kertomista ettei toinen ahdistuisi liikaa.

Mutta mä uskon että sä olet oikealla tiellä, avautumassa ja varmasti vielä saat puhjeta kukkaan. :) Saat huomata että maailma ja ihmiset siinä on loppujen lopuksi ihania.
 
Muut ihmiset ovat vain helvetin tyhmiä paskoja itsekin ja vihaan heitä. Eipä he minua halua auttaa eivätkä välitä siitä, mitä äitini teki minulle paskan vertaa. Miksi minä kuvittelisin muilta ihmisiltä jotain saavani?
ap
 
Niino, varmasti kannattaa seuloa tarkkaan kelle kertoo menneisyydestään.

Vaikka: ei hallitseva äiti ole sun häpeäsi ja vikasi, joten voisin kuvitella että saat monilta ihan sympatiaakin. Mutta ehkä ihmiset sietävät vaikeiden asioiden kertomista asteittain, pieninä paloina, ja sopivassa tilanteessa. Itse ainakin olen oppinut että pitää annostella sitä vaikeista asioista kertomista ettei toinen ahdistuisi liikaa.

Mutta mä uskon että sä olet oikealla tiellä, avautumassa ja varmasti vielä saat puhjeta kukkaan. :) Saat huomata että maailma ja ihmiset siinä on loppujen lopuksi ihania.
Mun "ongelmani" ei ole se, kelle mä kerron menneisyydestäni, vaan pahantahtoiset ja paskat ihmiset, joille minun huonommuudentunteeni on oikeutus satuttaa minua, eikä heitä kiinnosta, kun sanon, että jokin loukkaa. Ihmiset ovat paskoja ja niin täynnä itseään ja surkeita itsetunnoltaan, etten kestä.
ap
 
Minä en ole kertonut mitään menneisyydestäni kellekään niistä paskoista, jotka ovat satuttaneet minua, eikä niin olisi käynyt, ellei äitini olisi tuhonnut arvon tunnettani eli aiheuttanut minulle tunteen, että minä en ole mitään ja vain toisilla on arvoa. Vähänkö ne minua satuttaneet ja loukanneet ihmiset ovat siitä välittäneet omassa "minä suojelen omaa egoani olemalla paska sinua kohtaan" -kiimassaan.
ap
 
Kukaan niistä, jotka ovat satuttaneet minua ei ois merkinnyt minulle satutettuaan mitään, ellei äitini olisi suhtautunut minuun siten, että minä en ole mitään ja minusta ei ole mihinkään. Nih.
ap
 
Minä en ole kertonut mitään menneisyydestäni kellekään niistä paskoista, jotka ovat satuttaneet minua, eikä niin olisi käynyt, ellei äitini olisi tuhonnut arvon tunnettani eli aiheuttanut minulle tunteen, että minä en ole mitään ja vain toisilla on arvoa. Vähänkö ne minua satuttaneet ja loukanneet ihmiset ovat siitä välittäneet omassa "minä suojelen omaa egoani olemalla paska sinua kohtaan" -kiimassaan.
ap
Olen utelias, mut keitä ne paskat ihmiset ovat olleet? Oletko joutunut koulu-tai työpaikkakiusaamisen kohteeksi?
 
Yksi, jonka pahiten muistan, oli eräs ystäväni, nyt jo entinen ystäväni toki ja siitä on kauan. Masennukseni alkoi hänestä, vaikka siemenet oli kylvetty äidin toimesta.
ap
Hän suuttui eräästä asiasta ja se sai minut tuntemaan, että minusta ei ole enää mihinkään. En kuitenkaan tajunnut tuntevani niin pahasti, koska ainoa vaihtoehtohan silloin olisi ollut tappaa itseni ja kuolla, ja se olisi ollut todella hirveää tehdä siksi, että oma äiti on ollut paha itseä kohtaan, kun itse on syytön. Mutta jokin minussa sitä "ystävää" loukkasi ja sitä en anna hänelle ikinä anteeksi. Se, jos toisessa jokin loukkaa pitää osata käsitellä itsekseen ja kypsästi, eikä syytää toisen päälle, koska muut eivät ole täydellisiä ja suuttuminen on loukkaavaa.
ap
 
Hän suuttui eräästä asiasta ja se sai minut tuntemaan, että minusta ei ole enää mihinkään. En kuitenkaan tajunnut tuntevani niin pahasti, koska ainoa vaihtoehtohan silloin olisi ollut tappaa itseni ja kuolla, ja se olisi ollut todella hirveää tehdä siksi, että oma äiti on ollut paha itseä kohtaan, kun itse on syytön. Mutta jokin minussa sitä "ystävää" loukkasi ja sitä en anna hänelle ikinä anteeksi. Se, jos toisessa jokin loukkaa pitää osata käsitellä itsekseen ja kypsästi, eikä syytää toisen päälle, koska muut eivät ole täydellisiä ja suuttuminen on loukkaavaa.
ap
Että mitenköhän hän kehtasikin syyttää minua omasta pahasta mielestään? Olisiko hän ottanut kontolleen sen, jos minä olisinkin tappanut itseni siitä järkyttyneenä? En ollut halunnut hänelle mitään pahaa, niin se sairas vittupää syyttää minua siitä, että itselleen tuli paha mieli jostain mitä mä tein! Ihan sairas tyyppi.
ap
 
Ei kyennyt selvittämään sitä asiaa ihan kertomalla, mikä häntä satutti, vaan aloitti vain ilkeän syyttelyn. Romahdin siitä aivan totaalisesti. Mutta se ei yksin olisi vielä täysin masentanut minua, vaan pahin oli vielä tulossa. Kun kerroin äidilleni hänestä, äitini sanoi, että "ehkä hänellä ei vain ole ystäviä, koita sinä nyt vain olla hänelle ystävä". Ja ei puhettakaan, että minä olisin saanut kokea hänen loukanneen itseäni. Äidiltä ei tullut mitään tukea siihen, eplkkää minun syyttelyäni siitä, että saan "ystävältä" paskaa niskaani. En meinannut päästä koko ihmisestä millään eroon, vaan jatkoin tuon jälkeen "ystävyyttä" kolme vuotta.
ap
 
Se oli siis (äitini mielestä) jollain kierolla tavalla minun syyni, että se epävakaa paskiainen kuvitteli minun halunneen pahaa itselleen ja syytti minua jostain, missä olin mokannut hiukan. En tapaa jatkaa suhteita sellaisten nollien kanssa, mutta siihen aikaan vielä uskoin olevani ihan järkyttävän hirveä ystävä ja ansainneeni pelkkää pahaa muilta.
ap
 

Yhteistyössä