Miten ehditte ulkoilla ja laittaa ruokaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Saamaton äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja äitiyhdelle;10543685:
Lounas voi ihan hyvin olla välillä jugurttia ja voileipiä ja vihanneksia.


Monessa muussa maassa lämmintä lounasta ei tunneta. Päiväkotiinkin laitetaan lapsille eväät mukaan (esim. Norja, Tanska) ja lapset mutustavat tyytyväisenä lounaaksi ruisleipää päällysteillä ja vihanneksia sekä hedelmiä lisäksi.

Mm. norjalaiset ovat sitä mieltä, että kouluihin ei saa lämmintä ruokatarjoilua edes laittaa, koska silloin lapset eivät jaksa syödä riittävästi terveellistä ruisleipää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinpäs niin taas;10543556:
Näin teillä. Mun äitee on kertonu muun muassa, kuinka kesällä nukuttiin aitassa olkipatjoilla (samoilla patjoilla koko kesä, eikä siihen mitään lakanoita laitettu...), vaatteita oli kullakin seittemällä sisaruksella tasan yksi vaatekerta, kerran viikossa saunassa peseydyttiin... no, ei ollukkaan iso maalaistalo vaan sodanjälkeen perustettu pientila. Että aikas paljo lähempänä kuitenkin tuota "yllä kuvattua"....


no, en voi tietää, miten muualla ennen vanhaan tai nykyäänkin maalla elettiin ja eletään, mutta kertomani mukaisesti meillä (molemmissa mummoloissa, isot lapsiperheet: toisessa 8 ja toisessa 11 lasta). kaiken pitikin olla tip top, ei siitä muuten mitään olisi ison tilan ja karjan sekä ison lapsilauman kanssa olisi tullutkaan. paskassa ei todellakaan meillä päin eletty eikä eletä edelleenkään.
 
Olispa itelläkin tiskikone arkea helpottamassa! Nyt menee ihan tiskaamiseen aikaa ihan turhaan joka päivä. Ja välillä kun just se astia on likaisena mitä tarvitsisi, on tosi kiva ruveta ennen ruuanlaittoa sitä hinkkaamaan. Tiskit voi hoitaa vain lapsen nukkuessa tai molempien ollessa paikalla. ja yksikin erilainen päivä, jolloin ei ehdi kuurata astioita, niin heti on seuraavalle päivälle TISKIVUORI odottamassa.

Ja tää on vuokrakämppä, jossa ei ole paikkaa tiskikoneelle. Ja muutenkin, kuka nyt toisen omistamaan asuntoon sijoittaisikaan! (Ja asumme Helsingissä, jossa vuokranantajat normaalisti eivät myöskään panosta edes omistamiinsa asuntoihin, koska saavat rotanloukutkin vuokrattua aina jollekin.)

Meillä ainakin tiskit aiheuttavat lisäkaaosta.

Vinkkiä tiskaamiseen.
Minkä ikäinen muksu sulla mahtaa olla..? Jos pystyy jo tuolilla seisomaan, niin ota siihen viereen "tiskaamaan". Meillä tykkäsvät lotrata siinä, annoin jonkun oman harjan ja pari muovikippoa niin hyvin meni. Tai sitten teet sitä tiskiaine-vesi seosta suihkupulloon ja aina ruokailun jälkeen sutaset pari astiaa puhtaaksi. Ei ehkä niin ekologista mutta vois pienentää sitä vuorta... Kuulostaa kurjalta, että päiväuniajat menis kotitöihin, kun olisi mahdollista itsekin levätä ja hengähtää. Jos siis sitä kaipaa :)
Silloin kun olin kotona lasten kanssa, pyrin tekemään lähes kaikki kotityöt muksujen hereilläoloaikana, jotta päikkäriaikaan sai itsekin röhväillä. Vähän kerrallaan kun teki niin kyllä se jotenkin onnistui.
 
Viimeksi muokattu:
Tiskaan mielelläni käsin, koska inhoan astianpesukoneen täyttämistä ja purkamista. Mies käyttää astianpesukonetta, mutta jos minusta riippuisi niin meillä ei olisi kyseistä kapistusta ollenkaan. Se on niin epäkäytännöllinen, käsin pystyy tiskaamaan kaikki helposti, mutta samaa määrää ei saa mahtumaan koneeseen tai sitten pitää joka päivä pyörittää konetta 1-2 kertaa ja se ei olisi kovin taloudellista. Meillä on lapsiakin.

No eipä se tiskikone niin kovin epätaloudellinen ole! Yhden koneellisen pesuun kuluu vettä ehkä 10-15 litraa. Moniko pystyy samaan käsitiskissä?
 
Viimeksi muokattu:
Monessa muussa maassa lämmintä lounasta ei tunneta. Päiväkotiinkin laitetaan lapsille eväät mukaan (esim. Norja, Tanska) ja lapset mutustavat tyytyväisenä lounaaksi ruisleipää päällysteillä ja vihanneksia sekä hedelmiä lisäksi.

Mm. norjalaiset ovat sitä mieltä, että kouluihin ei saa lämmintä ruokatarjoilua edes laittaa, koska silloin lapset eivät jaksa syödä riittävästi terveellistä ruisleipää.

Mihin muuten perustuu suomalainen suositus kahdesta lämpimästä ateriasta? Neuvolassa on "varmisteltu", että syödään kaksi lämmintä ateriaa, ja aina olen nyökytellyt päätä, juu juu, ettei tule mitään "riskiryhmämerkintöjä" tietokantaan. Tosiasiassa syödään yksi lämmin ateria ja muina ruoka-aikoina jotain muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Hei,

Turha keksiä, että joku lapsi on niin vaativa ettei muka ehdi mitään muuta kun hoitaa lasta. Kukahan sen lapsen on opettanut niin vaativaksi - katso peiliin. Jos olisit alusta alkaen hoitanut lapsenhoidon ohella myös kotityöt niin lapsesta ei ois tullut niin vaativa. Meillä on ainakin ehditty neljän lapsen kanssa kaikki kotityöt hoitamaan ihan ajallaan. Jos organisoi päivänsä ja pitää päivärytmin samana niin kaikki onnistuu. Sama päivärytmi sitäpaitsi antaa lapselle turvallisuuden tunteen.
Miten luulet, että esim. perhepäivähoitajat monen lapsen kanssa pärjäävät? Kyllä ehtii ihan hyvin tehdä kaksi lämmintä ateriaa, jos vaan on halua. Mutta jos siinä vaiheessa kun lapsi on jo syntynyt rupee opettelemaan huushollin hoitoa - niin ei varmaan ehdikään. Meillä tehtiin paljon ruokaa pakkaseen isoja määriä, joten välillä senkun otettiin sieltä. Isä oli usein lasten kanssa iltaisin ulkona ja silloin siivosin sekä myös silloin kun lapset nukkuivat päiväunta.

Ihan kauhistuttaa nää nykyäidit, kun vievät toiset lapset päiväkotiin kun kotona on pieni vauva. Ja miten kovilla ovat isät, jotka töiden jälkeen hoitavat usein vielä huushollin.

Katse vaan peiliin ja itsestä niskasta kiinni. Lasten täytyy myös oppia odottamaan ja osallistumaan kotitöihin. Miten luulet, että opettajalla on aikaa noin 30 oppilaalle koulussa, jos yhtä lasta pystyy hoitamaan hätäisesti yksi aikuinen.

Näistä hemmotelluista lapsista sitten tulee niitä koulukiusaajia, kun ovat olleet kaiken keskipiste eivätkä ole oppineet odottamaan mitään eikä osallistumaan mihinkään. Huh, huh...

Kannattaisi ensin miettiä ennenkuin hankkii lapsia, että pystyykö niitä hoitamaan. Tuntuu, että nykyään vaan lisääntyy tämä uusavuttomuus. En edes kehtaisi muille kertoa, etten ehdi yhden lapsen kanssa ulos tai valmistaa ruokaa puhumattakaan kodinhoidosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saamattomille äideille;10544276:
Hei,

Turha keksiä, että joku lapsi on niin vaativa ettei muka ehdi mitään muuta kun hoitaa lasta. Kukahan sen lapsen on opettanut niin vaativaksi - katso peiliin. Jos olisit alusta alkaen hoitanut lapsenhoidon ohella myös kotityöt niin lapsesta ei ois tullut niin vaativa. Meillä on ainakin ehditty neljän lapsen kanssa kaikki kotityöt hoitamaan ihan ajallaan. Jos organisoi päivänsä ja pitää päivärytmin samana niin kaikki onnistuu. Sama päivärytmi sitäpaitsi antaa lapselle turvallisuuden tunteen.
Miten luulet, että esim. perhepäivähoitajat monen lapsen kanssa pärjäävät? Kyllä ehtii ihan hyvin tehdä kaksi lämmintä ateriaa, jos vaan on halua. Mutta jos siinä vaiheessa kun lapsi on jo syntynyt rupee opettelemaan huushollin hoitoa - niin ei varmaan ehdikään. Meillä tehtiin paljon ruokaa pakkaseen isoja määriä, joten välillä senkun otettiin sieltä. Isä oli usein lasten kanssa iltaisin ulkona ja silloin siivosin sekä myös silloin kun lapset nukkuivat päiväunta.

Ihan kauhistuttaa nää nykyäidit, kun vievät toiset lapset päiväkotiin kun kotona on pieni vauva. Ja miten kovilla ovat isät, jotka töiden jälkeen hoitavat usein vielä huushollin.

Katse vaan peiliin ja itsestä niskasta kiinni. Lasten täytyy myös oppia odottamaan ja osallistumaan kotitöihin. Miten luulet, että opettajalla on aikaa noin 30 oppilaalle koulussa, jos yhtä lasta pystyy hoitamaan hätäisesti yksi aikuinen.

Näistä hemmotelluista lapsista sitten tulee niitä koulukiusaajia, kun ovat olleet kaiken keskipiste eivätkä ole oppineet odottamaan mitään eikä osallistumaan mihinkään. Huh, huh...

Kannattaisi ensin miettiä ennenkuin hankkii lapsia, että pystyykö niitä hoitamaan. Tuntuu, että nykyään vaan lisääntyy tämä uusavuttomuus. En edes kehtaisi muille kertoa, etten ehdi yhden lapsen kanssa ulos tai valmistaa ruokaa puhumattakaan kodinhoidosta.

Tuliko mieleen että on yksinhuoltajia, on lapsia joille ei pysty luomaan säännöllistä päivärytmiä vaikka tekisi mitä (esim. sairastelujen takia), on perheitä joissa ei ole pakastinta jne.

Sitä paitsi oman poikani kanssa ei ainakaan ole ongelma se etteikö leikkisi yksin. Vaan se ettei ole hetkeäkään paikallaan ja jos jättää hetkeksikin valvomatta, niin edessä on sairaalareissu... Eikä poika ole todellakaan hemmoteltu riiviö, on vaan niin vauhdikas että esim. kieltoja ei todellakaan kuule vaan ne menee kuuroille korville. Jos kuulee, tottelee kyllä kiltisti. Ja kun ei olla lotossakaan voitettu, niin ei meidän perheellä ole varaa vaihtaa asuntoa ja kaikkia huonekaluja lapsiystävällisemmäksi. Mutta kyllä meillä silti syödään ja ulkoillaan ihan hyvin, mutta se on sen verran hankalaa, että kyllä löytyy ymmärrystä perheille joissa se ei meinaa onnistua.
Näitä viestejä lukiessa tuli muutaman kerran mieleen, että arvostetaankohan tehokkuutta vähän liikaakin. Itse ainakin haluan hoitovapaalla leikkiä lapseni kanssa mahdollisimman paljon. Pidän sitä huomattavasti tärkeämpänä asiana kuin vaikkapa kodin siisteyttä tai täydellisiä aterioita. Tehokkuuden korostaminen voi välillä olla myös sitä ettei osata olla tarpeeksi henkisesti läsnä lapselle vaan mieluummin touhutaan jotain muuta. Jos sisällä kokataan ja siivotaan, ulkoillessa lapsi on vaunuissa tai leikkii puistossa muiden lasten kanssa, niin onko iltasatu se eka hetki kun äiti/isä on todella läsnä? Siis hieman liioiteltuna...
 
Niin ap:han taisi kysäistä, että kuinka ehtii ulkoilla 2h lapsen kanssa ja tehdä ruokaa samana päivänä? edelliseen kirjoitukseen vain huomautus, että jos ulkoilet lapsen kanssa 2h niin eikä sekin ole läsnäolemista? Ruoka on yksi perusasioista, joten eiköhän lapsen psyyke kestä sen, kun äippä tekee ruokaa eikä varttiin ole juuri läsnä :). Ihan vain pikkaisen kärjistettynä niin kuin sinunkin viestisi :).

Mä aluksi luulin tätä viestiketjua tsoukiksi, mutta olipas tämä meinnyt kamalaksi vääntämiseksi. Eikö tuo kotiöiden ja lapsen kanssa kotona oleminen ole ihan simppeliä arjenelämistä eikä siitä kannata tehdä hirveetä rakettitiedettä. Jokainen varmaan löytää ne parhaimmat tavat tehdä asioita ja päivärytmiä elämään. Jos ei ehdi ulkoilla kahta tuntia niin puoletkin siitä ajasta on hyvästä. Ja tarviiko joka päivä mennä ulos jos tuntuu ettei pysty? Ruokaa voi tehdä nopeasti puolivalmisteista: pakasteallas kaupassa on nykyään täynnä helppoa kokattavaa. Meillä on aina pakkasessa kasvissuikaleita, mistä valmistuu viidessä minuutissa maukas sosekeitto. Lisää vain raejuustoa kyytipojaksi. Tai peruna&keittojuures- pussi, mikä kypsyy vartissa ja lisää vain joukkoon jauhelihaa, kanaa, nakkia tai muuta mstä ikinä haluaakaan valmistaa keiton.

Yksi mikä meillä on helpottanut arkea on se, että siivous tehdään aina lauantaiaamuna koko perheen voimin. Tietty pyykki- ja astianpesukonetta käytetään melkein päivittäin, mutta imuroinnit ja pölyjen pyyhintä talkoot ovat aina lauantaiaamuna. Sen jälkeen ei tarvitse taas mitään ihme siivoamista tehdä viikolla. Toki lelut ym korjataan illan päätteeksi pois.

Onhan näitä lapsiperheille vaikka mitä suosituksia imetyksistä lähtien, mutta eihän niitä hampaat irvessä kukaan toteuta.
 
Maalt, viestisi oli ihan asiallinen, mut kommentoinpa silti vähän. Eli tarkoitin että onko vanhempi ulkoillessakaan todella läsnä vai valvooko vaan lasta? Jos lapsi on vaunuissa tai leikki muiden lasten kanssa, niin eihän hän silloin äitinsä/isänsä kanssa "vietä laatuaikaa". Ja itselläni kun on moniallerginen ja pahasti atooppinen lapsi, niin sanoisin että kyllä se ruuanlaitto/lapsenhoito on välillä aikamoista rakettitiedettä... :)
 
Jos lapsi leikkii toisten lasten kanssa ulkona, sehän on vain hyvä asia. Eihän se ole pois isältä ja äidiltä tai siltä laatuajalta, näin ainakin itse ajattelen. Vaunuikäinen taas meillä nukkuin aina ulkona vaunuissa, ja se oli sitä meidän "ulkoilua" sen vauva-ajan. Eihän ne lapset ulkona kummenpaa virikettä tarvii. Mä yhdistän ulkoilun ja työnteon, eli kun lapsi leikkii ulkona hiekkalaatiolla, minä vastaan sähköposteihin :), enkä koe, että se on lapselta mitenkään pois kun leikkii kavereiden kanssa.
 
Jotenkin tosi surullinen olo tulee taas kun lukee tätä viestiketjua. AP kysyi ihan simppelin kysymyksen ja sai niskaansa taas kamalan syyllistäviä, kauhistelevia JA ennenkaikkea omaa erinomaisuutta korostavia viestejä. Miten joku ei pysty kun MINÄ pystyn vaikka on sitä ja tätä. Ja MINÄ tyttö se olen niin viitseliäs ja nokkela ja ahkera ja blaablaablaa.

Nainen on naiselle susi. Niin se vain on. AP, olet saanut paljon hyviä vinkkejä. Tee kerralla pakasteeseen ruokaa paljon, tai ainakin niin että siitä syödään kahtena päivän peräkkäin. Tai anna valmiskamaa, siihen ei tosiaankaan kuole. Tai älä ulkoile kahta tuntia päivässä jos et ehdi. Et ole yhtään sen huonompi äiti kuin nämä oman hännän nostajat tässä ketjussa.
 
Jos lapsi leikkii toisten lasten kanssa ulkona, sehän on vain hyvä asia. Eihän se ole pois isältä ja äidiltä tai siltä laatuajalta, näin ainakin itse ajattelen. Vaunuikäinen taas meillä nukkuin aina ulkona vaunuissa, ja se oli sitä meidän "ulkoilua" sen vauva-ajan. Eihän ne lapset ulkona kummenpaa virikettä tarvii. Mä yhdistän ulkoilun ja työnteon, eli kun lapsi leikkii ulkona hiekkalaatiolla, minä vastaan sähköposteihin :), enkä koe, että se on lapselta mitenkään pois kun leikkii kavereiden kanssa.

Juu, ei tietenkään. Hyvä kun on kavereita. :) Poittini oli se, että jos vanhempi koko sisällä oloajan puunaa kotia ja laittaa ruokaa, niin koska hän leikkii lapsensa kanssa? Ja siis en sano että sinä et leikkisi, tuli vaan joistakin viesteistä sellainen olo että kaikki kotihommat saa loistavasti tehtyä kunhan vaan on tehokas ja organisoi hyvin, "aikatauluttaa" kaiken...
 
Muut maat: Mistähän täällä Norjassa saa ruisleipää??? Täällä ei mitään muuta ole kuin niitä vakuumiin pakattuja sokerisia yökötyksiä. Norjassa ei kyllä juurikaan kukaan niitäkään syö. Sanaa ruisleipä ei edes käytetä. Mun mielestä tää leivän popsiminen lounaaksi on ihan kauheeta ja selittää varmasti osittain sen, että Norja sijoituu Pisa-tutkimuksessa (koulutuksen tasossa) ihan häntäpäähän. Mun miehen lapsi tulee joka päivä koulusta kotiin nälkäisenä. Eipä sitä leipääkään oikeestikaan määräänsä enempää pysty tunkemaan suuhunsa, vaikka kuinka olis nälkä. Varsinkin kun kaikki se leipä, joka on kaupoissa tarjolla on just sitä samaa pullaa. Onneksi täälläkin ollaan menossa enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että työpaikoilla on ruokalat ja mahdollisuus ostaa lämmin ruoka jos haluaa. Myös kouluihin on alkanut tulla kantiinoita, josta voi ostaa jogurttia, hedelmiä ym. (omalla rahalla). Silti osa vielä kuljettaa niitä sodan aikasia voipaperiin käärittyjä leipiä, jotka vielä kaiken lisäksi säilytetään jääkapin sijaan monessa paikassa laukuissa. Esim. kouluissa ei kaikissa jääkaappia ole. Laukussa 4 tuntia maannut eväsleipä... nam. Oon asunut täällä monta vuotta ja elän normaalia perhe- ja työelämää eli kokemusta on. Tanskalaisista sitten en tiedä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja oksettavaa meininkiä;10544461:
Jotenkin tosi surullinen olo tulee taas kun lukee tätä viestiketjua. AP kysyi ihan simppelin kysymyksen ja sai niskaansa taas kamalan syyllistäviä, kauhistelevia JA ennenkaikkea omaa erinomaisuutta korostavia viestejä. Miten joku ei pysty kun MINÄ pystyn vaikka on sitä ja tätä. Ja MINÄ tyttö se olen niin viitseliäs ja nokkela ja ahkera ja blaablaablaa.

Nainen on naiselle susi. Niin se vain on. AP, olet saanut paljon hyviä vinkkejä. Tee kerralla pakasteeseen ruokaa paljon, tai ainakin niin että siitä syödään kahtena päivän peräkkäin. Tai anna valmiskamaa, siihen ei tosiaankaan kuole. Tai älä ulkoile kahta tuntia päivässä jos et ehdi. Et ole yhtään sen huonompi äiti kuin nämä oman hännän nostajat tässä ketjussa.


Hyvä!
Samaa mieltä!

Surullista, mutta ehkä nämä "oman hännän nostajat" eivät missään muualla voi kokea itseään niin erinomaisiksi ja täydellisiksi kuin täällä netissä anonyymina.

Ottakaamme huomioon, että tännehän voi kirjoittaa ihan mitä tahansa soopaa. Mäkin voisin sanoa että "kuulkaas mulla sentään on viisi lasta eikä yhtäkään kodinkonetta, silti pesen joka päivä pyykkivuoren, tarjoilen kaksi lämmintä ateriaa plus kolme välipalaa sekä leikitän lapsia ja askartelen heidän kanssaan. Eikä meillä kuulkaa telkkaria ole. Että katsokaa te muut luuserit vaan peiliin ja ottakaa musta mallia!!!"
 
Muut maat: Mistähän täällä Norjassa saa ruisleipää??? Täällä ei mitään muuta ole kuin niitä vakuumiin pakattuja sokerisia yökötyksiä. Norjassa ei kyllä juurikaan kukaan niitäkään syö. Sanaa ruisleipä ei edes käytetä. Mun mielestä tää leivän popsiminen lounaaksi on ihan kauheeta ja selittää varmasti osittain sen, että Norja sijoituu Pisa-tutkimuksessa (koulutuksen tasossa) ihan häntäpäähän. Mun miehen lapsi tulee joka päivä koulusta kotiin nälkäisenä. Eipä sitä leipääkään oikeestikaan määräänsä enempää pysty tunkemaan suuhunsa, vaikka kuinka olis nälkä. Varsinkin kun kaikki se leipä, joka on kaupoissa tarjolla on just sitä samaa pullaa. Onneksi täälläkin ollaan menossa enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että työpaikoilla on ruokalat ja mahdollisuus ostaa lämmin ruoka jos haluaa. Myös kouluihin on alkanut tulla kantiinoita, josta voi ostaa jogurttia, hedelmiä ym. (omalla rahalla). Silti osa vielä kuljettaa niitä sodan aikasia voipaperiin käärittyjä leipiä, jotka vielä kaiken lisäksi säilytetään jääkapin sijaan monessa paikassa laukuissa. Esim. kouluissa ei kaikissa jääkaappia ole. Laukussa 4 tuntia maannut eväsleipä... nam. Oon asunut täällä monta vuotta ja elän normaalia perhe- ja työelämää eli kokemusta on. Tanskalaisista sitten en tiedä...

No tanskalaiset yrittivät saada koululle lämpimän ruokailun ja norjalaiset olivat suuna päänä kailottamassa, että 9 palaa ruisleipää pitää syödä eikä sitä jaksa, jos syö lounaaksi lämpimän aterian! Että ei mitään kanttiinitoimintaa!
 
Viimeksi muokattu:
No tanskalaiset yrittivät saada koululle lämpimän ruokailun ja norjalaiset olivat suuna päänä kailottamassa, että 9 palaa ruisleipää pitää syödä eikä sitä jaksa, jos syö lounaaksi lämpimän aterian! Että ei mitään kanttiinitoimintaa!


Piti vielä lisätä, että Norjassa en ole asunut, mutta kylläkin vieraillut joka vuosi ja aina on ollut ruisleipää tarjolla. Ja jos katsot netistä, niin se on pullollaan norjalaisia ruisleivän ohjeita.
 
Viimeksi muokattu:
Omasta lapsuudestani: vanhemmilla oli pieni maatila, jonka äitini hoiti (karjan siis, isä oli työssä kodin ulkopuolella). Veli oli jo koulussa, minä 3-7-v (sitä ennen karjaa ei ollut ja äiti oli siis ns. kotirouva). Hyvin ehti äitini hoitaa navettatyöt (aamulla minä nukuin silloin, veli ei ollut vielä lähtenyt kouluun), sen jälkeen teki aamiaisen, itse tehty lounas ja päivällinen syötiin myös päivittäin. Ehtipä siivotakin ja koti oli aina siisti. Leipoi ja lauloi, minä tietysti siinä mukana touhusin. Ehtipä äiti päivittäin minun kanssani ulkoillakin, retkeiltiin usein ja askarreltiinkin. Minun äitini on kyllä tosi tehokas, itse en ehkä niin tehokas ole. Mutta kyllä voi ehtiä hoitaa sekä kodin että lapset ja molemmat hyvin.


Hyvä!
Samaa mieltä!

Surullista, mutta ehkä nämä "oman hännän nostajat" eivät missään muualla voi kokea itseään niin erinomaisiksi ja täydellisiksi kuin täällä netissä anonyymina.

Ottakaamme huomioon, että tännehän voi kirjoittaa ihan mitä tahansa soopaa. Mäkin voisin sanoa että "kuulkaas mulla sentään on viisi lasta eikä yhtäkään kodinkonetta, silti pesen joka päivä pyykkivuoren, tarjoilen kaksi lämmintä ateriaa plus kolme välipalaa sekä leikitän lapsia ja askartelen heidän kanssaan. Eikä meillä kuulkaa telkkaria ole. Että katsokaa te muut luuserit vaan peiliin ja ottakaa musta mallia!!!"
 
Viimeksi muokattu:
Omasta lapsuudestani: vanhemmilla oli pieni maatila, jonka äitini hoiti (karjan siis, isä oli työssä kodin ulkopuolella). Veli oli jo koulussa, minä 3-7-v (sitä ennen karjaa ei ollut ja äiti oli siis ns. kotirouva). Hyvin ehti äitini hoitaa navettatyöt (aamulla minä nukuin silloin, veli ei ollut vielä lähtenyt kouluun), sen jälkeen teki aamiaisen, itse tehty lounas ja päivällinen syötiin myös päivittäin. Ehtipä siivotakin ja koti oli aina siisti. Leipoi ja lauloi, minä tietysti siinä mukana touhusin. Ehtipä äiti päivittäin minun kanssani ulkoillakin, retkeiltiin usein ja askarreltiinkin. Minun äitini on kyllä tosi tehokas, itse en ehkä niin tehokas ole. Mutta kyllä voi ehtiä hoitaa sekä kodin että lapset ja molemmat hyvin.

Liittyen tähän ja moneen muuhun viestiin: juu ehtii hoitaa kodin, lapset, ruuat, pyykit, jne - mutta entäs ne kaikki muut asiat? Ettekö te äidit tee mitään muuta kuin "hyödyllisiä" asioita? Vai onko teidät sitten niin opetettu NAUTTIMAAN vessan pesusta, että se riittää elämän sisällöksi?

Kiva että joku kritisoi tehokkuuden eetosta. Itseäni usein nämä "superäidit" naurattavat - ei oikeasti kukaan niitä "saavutuksia" arvosta. Ei ole yhtään kadehdittavaa paahtaa kotitöitä päiväkaudet, vaikka kuinka saisikin sillä saralla aikaan. Mutta kiltit tytöt ovat kilttejä aikuisinakin - ei vaadita itselle mitään, tehdään vaan "hyödyllisiä hommia". On se arvostettavaa saada kovan työihmisen maine?
 
Viimeksi muokattu:
Liittyen tähän ja moneen muuhun viestiin: juu ehtii hoitaa kodin, lapset, ruuat, pyykit, jne - mutta entäs ne kaikki muut asiat? Ettekö te äidit tee mitään muuta kuin "hyödyllisiä" asioita? Vai onko teidät sitten niin opetettu NAUTTIMAAN vessan pesusta, että se riittää elämän sisällöksi?

Kiva että joku kritisoi tehokkuuden eetosta. Itseäni usein nämä "superäidit" naurattavat - ei oikeasti kukaan niitä "saavutuksia" arvosta. Ei ole yhtään kadehdittavaa paahtaa kotitöitä päiväkaudet, vaikka kuinka saisikin sillä saralla aikaan. Mutta kiltit tytöt ovat kilttejä aikuisinakin - ei vaadita itselle mitään, tehdään vaan "hyödyllisiä hommia". On se arvostettavaa saada kovan työihmisen maine?


Ehkä se salaisuus piileekin siinä, että nämä ehtivät äidit eivät pese sitä vessaa joka päivä. Ehkä he osaavat jaksottaa työt.
Toinen juttu sitten on mikä kellekin siisteys merkitsee, jollekin se on huushollin puunaamista joka päivä katosta lattiaan ja toiselle se on roskien lakaisemista keskilattialta maton alle.

Tosin itse rakastan siivoamista, käteni syyhyävät kun jonkun huusholli on sekainen, että pääsispä hieman järjestelemään.
 
Viimeksi muokattu:
Liittyen tähän ja moneen muuhun viestiin: juu ehtii hoitaa kodin, lapset, ruuat, pyykit, jne - mutta entäs ne kaikki muut asiat? Ettekö te äidit tee mitään muuta kuin "hyödyllisiä" asioita? Vai onko teidät sitten niin opetettu NAUTTIMAAN vessan pesusta, että se riittää elämän sisällöksi?

Kiva että joku kritisoi tehokkuuden eetosta. Itseäni usein nämä "superäidit" naurattavat - ei oikeasti kukaan niitä "saavutuksia" arvosta. Ei ole yhtään kadehdittavaa paahtaa kotitöitä päiväkaudet, vaikka kuinka saisikin sillä saralla aikaan. Mutta kiltit tytöt ovat kilttejä aikuisinakin - ei vaadita itselle mitään, tehdään vaan "hyödyllisiä hommia". On se arvostettavaa saada kovan työihmisen maine?

Tämä minullekin tuli mieleeni ketjua lukiessa. Sen lisäksi kuten joku edellä mainitsi, että nainen on naiselle susi.

Oikeasti, kyllä minäkin pystyn ja kykenen mutta kun en aina halua. Usein paljon tärkeämpää on se, että otetaan relasti. Luetaan vaikka vähän aikaa hyvää kirjaa tai ihan nettisurffaillaan. Ollaan vaan. Eikä se tosiaan tarkoita sitä, että meillä olisi aina paskaista ja lapsi söisi pelkkää leipää. Joskus on hetkellisesti sotkuisempaa mutta jos tuntuu, että nyt otan aikaa itselleni niin sitten otan. Ei ne hommat mihinkään katoa, ne voi tehdä vähän myöhemminkin. Ja jos tuntuu, että nyt en ehdi/jaksa tehdä lapselle ateriaa niin annan purkista suoraan. Ja kappas, sehän kasvaa ihan normaalisti. Teen sitten vaikka iltapäivällä parin päivän ateriat. Täällä kirjoittelee oikein kunnon suorittajat. Luterilaista työmoraalia tiukasti noudattavat supermammat. Mutta toisaalta ei minulla ole mitään sitä vastaan. Kukin tekee tyylillään. Turha kuitenkaan tulla toisia moralisoimaan. Meillä kaikilla kun on oma tapamme elää.
 
Viimeksi muokattu:
Muistakaahan, että Suomi on ns. edellä kävijä, mitä tulee näihin kouluruokailuihin. Nythän onkin ollut pinnalla juuri se, että sen laadun ylläpitäminen on niukkenevien resurssien myötä vaikeaa. verrattuna moneen muuhun maahan, täytynee kuitenkin olla tyytyväinen. P.s Sillä ei ole mitään merkitystä, onko ruoka lämmintä vai kylmää. Kyse on ainoastaan monipuolisesta koostamisesta, joka vaan on monesti helpompaa ns. kunnon ruoan muodossa. Esim. täysjyväriisiä, lohta, höyrytettyä parskakaalia, tuoresalaattia ja lasi maitoa, sekä ruisleipää margariinilla. Löytyy hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit, kalsium, hyvät rashapot jne.. Jos tätä vertaa esim. jogurttiin ja palaan leipää, niin kallistuisin kyllä ensimmäiseen.
 
Se on muuten täysin tosi, mikä on kenellekin siistiä. Toisille se tosiaan on pintapuolista ja toisille taas kiillottamista katosta lattiaan. Suurin osa kuitenkin taitaa lutvia siinä välissä. Meillä kun molemmat on töissä ja vielä epäsäännölliset työajat, on jotenkin ollut helpottavaa juuri se, että lauantai aamu on pyhitetty sille perusteelliselle siivoukselle. Näin saa hyvällä omallatunnolla sitten rötviä ne arkiviikkojen illat. Kun lapsi on saatu nukkumaan, niin vain siistitään nopeesti paikat ja sen jälkeen sitten katsomaan jotain leffaa tai lukemaan ja rentoutumaan. Myös sunnuntai on pyhitetty vain olemiselle. Emme hirveästi edes kyläile missään, koska arki on aika hektistä kahden yrittäjän perheessä. Olemme siis molemmat aikas kotihiiriä.
Ainoastaan parhaat ystäväni tapaan harrastamisen parissa. Jokainen on sen verran kiireinen, että emme hirveästi kaffettele vaan kuulumiset vaihdetaan kerran viikossa tapahtuvan yhteislenkin aikana :).
Osittan kyllä mulle on myös rentouttavaa tuo siivous. Välillä teemmekin niin, että lapset ovat isänsä kanssa lauantaiaamun jossain reissun päällä (kesällä rannalla, talvella ulkoilemassa muuten vaan) ja minä saan rauhassa siivota!
Sitäpaitsi silloin kun olin äippälomalla, oma lapseni oli todella helppo ja aikaa tosiaan kodinhoitamiseen olisi jäänyt rutkasti. Nyt kun enää aikaa ei ole niin paljon, sitä kyllä tinkii eniten siitä siivoamisesta.
 

Uusimmat

Yhteistyössä