Ärsyttävimmät kommentit ja ohjeet odottavalle

[=/]

"Synnytyksessä tulee kuule sitten muitakin eritteitä kuin lapsivettä".
"Ei sitten kannata pitää vauvaa koko ajan sylissä, ettei siitä tule ihan sylivauva".
Ja synnytksen jälkeen, tutut ja tuntemattomat: "Onko maito riittänyt?" "Imetäthän sinä" "Sinähän varmaan imetät?" "Varo sitten rintatulehdusta, se on niin tuskallinen."

 

[Taina-81]

Meillä miehen mumma kommentoi näin kun kerrottiin että tulee toinen lapsi: "Oliko vahinko?" Joo, ei ollu. Ihan suunniteltiin toinen lapsi reippaan kahden vuoden ikäerolla. "No ei kai sitten ainakaan enää enempää lapsia tähän pahaan maailmaan?" Jep, kaksi on ollut suunnitelmissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan... Tällä mummalla itsellään on viisi lasta... Näin jälkeen päin jo naurattaa, mutta tuolla hetkellää olisi tehnyt kyllä mieli itkeä, ja mitään onnitteluja ei siis koskaan tullut. Tai kai ne tulee sitten kun vauva syntyy. Laskettuaika on siis ens tiistaina.

Muuten en ole erityisemmin saanut ärsyttäviä kommentteja, paitsi yksi naapurin rouva kommentoi jo kerta kun näkee minut, että sinä se vaan keräät painoa/lihot/olet taas levinnyt. Ei siis tarkoita mahaa vaan monesti vielä erikseen mainitsee kaikki paikat kaksoisleukaa myöten jotka ovat kasvaneet. Ihan joka kerta kommentoi sitä että olen lihonnut reippaasti raskausaikana. NIIIIIIIIIIIIN ÄRSYTTÄVÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Lihoin esikoisen odotusaikana ihan samalla lailla ja kaikki 20kg oli 3kk päästä pois ja minä oma 50kg:nen itseni, mutta se tätä naapurin tätiä taisikin harmittaa... )

 

[Vanilja]

Pakko kirjoittaa omat ärsytyskynnyksen ylittäneet. Nämä kommentit on on tulleet kahden ihan OIKEASTI parhaimman ystäväni (???) suusta, molemmat lapsettomia, sinkkunaisia...

Mun miehelle: - "Miten sä enää haluat tuota, kun siitä on tullut tuollainen?"

- "Sä et ilmeisesti muuta tee, kun syöt, kun olet noin iso" (painoa oli siinä vaiheessa tullut 10 kg, kaikki mahassa omasta mielestäni)

- "Ai sun kuppikokokin on kasvanut? Siis apua, entisestään, ou nou..." ( C:stä D:hen)

toinen kaveri puhelimessa tutulleen:

-"Juu, mä olen täällä ****:n luona. Se on ihan sairaan iso, vois hyvin luulla, että lähtee huomenna synnyttämään.." Minä kuuntelin verenpaine koholla vieressä tuota puhelua, rv 30...

 

[wilma83]

kerrottiin miehen mummolle että meille tulee kolmas lapsi kesällä.ja kommentti oli "voi voi,onko jääny taudit tulematta(menkat siis)?ja taas voi voi,kyllä nyt oot lujilla ku kolmas tulee..sillä itellääm on 8 lasta ja niitä on tullu vissiin vaan sen takia nii paljo ku ennen ei oo mitää kortsuja ollu.suunnilleen joka vuosi lapsi.varmasti hän on lujilla ollutkin lasten kans ku oli lehmät ja kaikki mutta nykyään on vähän eri asia.olihan tää meiän kolmonenki ns.vahinko mutta ilonen sellanen.aiemmat on tekemällä tehty.ei ees onnitellu meitä,voivotteli vaan!

 

[vieras_MARIA]

Mulle kaveri (miespuolinen) muistutti siitä, että "nyt kaikki sun huonot fiilikset vaikuttaa siihen sikiöön, kannattaa olla vain hyvällä tuulella, ja samoin sitten kun se on ihan vauva jo niin jos oot pahalla päällä niin ne heijastuu siihen niin että kun lapsi on teini-ikäinen se kostaa jotenkin. Ja kannattaa miettiä, että meneekö sinne Korkeasaareen lapsen kanssa vai festareille yksin, lapsi muistaa kaikki tuollaiset ja jos oot yhtään laiminlyönyt tai ollut huonolla tuulella lapsen nähden niin siitä tulee vaikea teini".

....

 

[vastarannan kiiski]

Ylipäänsä kaikki "kyllä se sitten on rankkaa" ja "öisinkin pitää sitten herätä" ja vastaavat suorastaan vituttaa. Eiköhän se ole ihan yleisesti tiedossa ettei pikkuvauvan kanssa välttämättä ole niin helppoa. Neuvolassakin lässytetään just noita juttuja, että "omat harrastukset jää, ei jää aikaa itselle", "parisuhde muuttuu, pitää muistaa huomioida toista" jne. Onko joku muka joka ei tiedä näitä? Tuntuu että kaikki nuo valistukset olisi joillekin teinixeille joista olis sikamageeta saada oma vauva ja silleen.

Sitten ärsyttää että pitäisi muka bondata kaikkien muiden naisten kanssa jotka sattuvat olemaan samaan aikaan raskaana. Ei kiitos, mulla on omat kaverini ja äiti joiden kanssa jutella.

 

[Mammaliini]

Mulla paras kommetti oli, kun kerron olevani raskaana, että:"nyt sitten pyydä ruokavalio neuvolasta heti alkuun, että et liho niin kuin ensimmäisestä " sitten sen jälkeen tuli...:"onneksi olkoon!".

hehheh...mitenkähän nämä läskit ovat kenenkään muun ongelma, kuin minun? Ajattelin vain mielessäni, että tämä on viimeinen raskauteni ja nautin siitä joka solullani! Sanoivat muut mitä sanoivat!

 

[ap.]

Aina ihmetyttää se, että kyllä niillä äideillä on toooosi rankkaa. Itse tein viisi vuotta yötyötä (12h) ja opiskelin samalla sen viisi vuotta aina iltaisin. Siihen vielä koiran hoito eli mulla päivärytmi oli seuraavanlainen.
Aamulla seiskalta kotiin valvotun yön jälkeen
Tunnin lenkki koiran kanssa
Nukkumista (jos uni tuli) 08.30- 13.30
Koiran kanssa tunnin lenkki
kouluun klo: 15.30-20.00
Kotiin ja koiran kanssa tunnin lenkki
Töihin klo: 22.00-07.00
Oli nukkunut tai ei valvottava oli. Tätä siis jatkui viisi vuotta kunnes valmistuin. Ja jos satuin valittamaan että unirytmi on sekaisin tai että sain nukuttua vain pari tuntia ennen koulua, sai aina kuulla että ootas kun sulla on lapsia, sitten sulla vasta rankkaa onkin.... Nyt sitten esikoista tässä odottelen ja ihmettelen, että jos tuosta rääkistä mitä mulla viisi vuotta oli, tämä on vielä raskaampaa, niin eihän siitä voi selvitä hengissä ...

 

[minä^¨]

¨Meidän poika täytti tänään vuoden.Olen koko vuoden aikana valvonut yöllä pojan takia ehkä 2-3 kertaa kun poika on ollu kipeä.Siis jos ei oteta huomioon sitä että n.4kk oli yösyötöt.Mutta aina syötyään poika nukahti samantien.
Lapsia on erilaisia mutta meidän esikoisen kohdalla on ns. päässyt ainakin valvomisen suhteen helpolla.

 

[Irvailun kohteena]

Heti aamusta sain ihanan kommentin "et oo vielä Rapalan mainokseen päässy...vaappu" *naurua päälle*

Jos sanoja ei olisi ollut toimitusjohtaja olisin lyönyt...

 

[Sanni]

Ärsyttävimmät/typerimmät ohjeet: Mulle on parikin tyyppiä sanonu et kissojen kanssa ei saa olla MISSÄÄN tekemisissä, vaik oikeestihan tarvii vaan olla varovainen niitten ulosteitten kanssa. Sit on sanottu etten saa syödä sipsejä enkä suklaata enkä lukea Vauva-lehtiä.

Ärsyttävimpiä kommentteja:

Tosi moni on päivitelly, et "onkohan ne laskenu sun raskausviikot väärin kun sun maha on jo noin iso?" ja "Miten sulla voi olla jo noin iso maha?" ja "Mahtaa olla iso lapsi tulossa kun maha on noin iso" Vaikka painoarvioiden mukaan vauva on siis aivan normaalin kokoinen.

Sitten "Pullistatko sä mahaas ku se näyttää noin isolta täs kuvas? Mun kavereilla alko maha ainakin kasvaa vasta paljon myöhemmin..."

Sit monet on kaikkien ihan ihme juttujen perusteella päätelly tuleeko meille tyttö vai poika ja valtaosa on kaiken lisäksi sanonut hyvin varmana, että meille tulee tyttö ja siihen oon sit todennu, et ultran mukaan se on kyllä poika...

Sit varmaan ikävin kommentti oli sellanen, ku olin just käyny 4D-ultrassa ja saanu tietää sukupuolen ja olin ilonen siitä ultrasta ja kerroin siitä muille, niin yks toteaa nyrpeänä, ettei se käyny missään ultrissa, koska se hyväksyy lapset sellasena kun ne tulee. Tuli sellanen fiilis et sen mielestä mä en siis muka hyväksy vauvaani sellasena ku se tulee, jos käyn ultrassa. Mutta todellakin hyväksyn! Halusin sen sukupuolenkin tietää ihan vaan siks et lapsi on sillon ikään ku helpompi hahmottaa, eikä ois ollu maailmanloppu vaikkei sitä sukupuolta ois ultrassa nähnykkää. Mulla vaan ei oo mitään tarvetta pitää sitä asiaa yllätyksenä, haluan oppia tuntemaan lapseni mahd. hyvin jo raskausaikana, koska ajattelen et hän on mun vauva jo nyt kun asuu mun masussa eikä vasta sitten kun tulee ulos.

 

[Carrie]

Ite oon kans saanu mitä typerimpiä kommentteja raskausaikoinani. Meillä on nyt neljäs lapsi tulossa ja olen jo jotenkin tottunut ihmisten möläytyksiin enkä ota enää niin vakavasti.

No, tämä on ehkä pahin kommentti ku miehen kaverille kerrottiin raskaudesta, kaveri sanoi miehelleni: no, kannattaa tämä nyt ajaa loppuun ja sit vaihtaa nuorempaan! (tarkoitti siis minua), ja tää oli sit muka hyvä vitsi! ehe ehe... Ja olen siis 28v ihan sievän näköinen hoikka 159cm/45kg on mitat mulla. Hohhoijjaa.

Miehen vanhemmat taas möläyttelee vähän joka kerta jotain ku niitä näkee:

Toisen lapsen syntymän jälkeen tulivat katsomaan vauvaa sairaalaan...miehen isä katsoi mua päästä varpaisiin ja jäi mahaa tuijottamaan ja tokaisi kahvihuoneessa ISOON ääneen: "no jäikö se toinen sinne mahaan ku on niin iso vielä?" Kyllä hävetti!!!! Jotain siinä selittelin sitte että ei se maha siitä heti palaudu....

Tästä toisesta raskaudesta ku kerrottiin miehen vanhemmille niin eka kysymys oli: "Oliko se vahinko?" Ja sitten vasta monien tuntien jälkeen kun oltiin lähdössä, tuli onnittelut. Miehen siskot ei edes onnitelleet kun olivat niin "järkyttyneitä."

Ensimmäistä lasta odottaessani sain kuulla isoon ääneen kauhisteluja: "ei mitenkään se mahdu tulemaan ulos kun olet niin laiha ja pieni, pitää leikata...ei mahdu, hui kamala..."

Sit tulee mieleen vielä tää juttu ku oltiin siskoni kanssa vähän baarissa tanssimassa ennen tätä neljättä raskauttani, niin siskoni yhtäkkiä alkaa kailottamaan kaikille tutuille siinä tosi isolla äänellä että "siis kattokaa!! Eihän vois millään uskoo että TUO on KOLME lasta nuin kapiasta perseestä synnyttäny!!!" Kaikki muutki ihmiset kääntyi kattomaan ja sillon mulla teki mieli vajota maan alle.......*huoh*

Siis ihan kiva juttu että mun kroppa palautuu raskauksista ja synnytyksistä hyvin ja olen vielä samoissa mitoissa mitä 10v sitten ennen ensimmäistä raskauttani, mutta mua hävettää ihan hulluna kaikki omaan vartaloon liittyvät kommentit. En tosiaan halua outojen ihmisten tietävän montako lasta mulla on tai miten olen synnyttänyt tmv...

Tosi paljon ärsyttää myös kyselyt imettämisestä: "onko maito riittänyt?" No mitä hittoa se kellekkään kuuluu???

 

[voi hyvänen aika]

Onpa ihan kamalan tahditonta ja junttia kaveripiiriä ja sukulaisia teillä. Huh huh mitä kommentteja. Kyllä monet noista olisi ärsyttänyt minuakin. Onneksi ei ole tuollaista tarvinut kuunnella.

Esikoista odottaessani minua ärsyttivät myös nämä "menkää vielä kun voitte" ja "nukkukaa kun voitte" ja "rankkaa tulee olemaan" -kommentit. No, oikeassa olivat. Silti varon itse sanomasta tuollaisia esikoistaan odottaville, sillä muistan kyllä kuinka ne ärsyttivät. Huolimatta siitä, että kyllä ne vaan hyvin useiden kohdalla paikkaansa pitävät.

Nyt odotan toista ja vielä ei ole tullut yhtään ärsyttävää kommenttia kohdille. Tosin minun tuttavapiiriin näköjään kuuluu aika tahdikasta väkeä. Ainakin kun lukee noita teidän kirjoituksia. Ei tulisi kenellekään mieleenkään arvostella toisen syömisiä ja painonnousua. Mahankasvusta tulee kommentteja mutta niihin en ärsyynny. Kai nekin sitten tahdikkaasti esitetään.

 

[Carrie]

se vielä jäi mainitsematta, että kun meillä nämä kolme edellistä lasta ovat tyttöjä, niin jopas koko ajan sukulaiset ja tuttavat kyselevät, että millon sen saa tietää onko se tyttö vai poika?
Oikeen ottaa päähän ku kaikki odottaa poikaa. Oon sanonu, että mulle on ihan sama onko se tyttö vai poika, toivotaan että ois terve ja kaikki menis hyvin!

 

[tylsimys]

"otatko vähän kuohuviiniä, etkö edes vähäsen?" oli anopin mielilauseita raskaana ollessani. Sama jatkui lapsen synnyttyä, "Nythän voit ottaa vähän viiniä?" Ei kiitos taikka perustelut lapsen terveydestä ei riitä. Ilmeisesti olin tosi tylsä.

 

[tylsimys]

"otatko vähän kuohuviiniä, etkö edes vähäsen?" oli anopin mielilauseita raskaana ollessani. Sama jatkui lapsen synnyttyä, "Nythän voit ottaa vähän viiniä?" Ei kiitos taikka perustelut lapsen terveydestä ei riitä. Ilmeisesti olin tosi tylsä. Tai hän kokee että luulen olevani parempi kun en juo viiniä. Ennen join ruuan kanssa.. Nyt ei edes tee mieli. Ärsyttää vaan niin paljon kun ei tunnut menevän perille tuo, ja sitten tavallan loukkaannutaan kun kieltäytyy..

 

[srtz]

Osa näistä jo lueteltu:

"Oletko varma, ettei ole kaksoset tulossa kun on noin iso maha". No joo kuule en ole!!!!!!!!!

"Nuku nyt kun vielä voit, kahden kanssa ei sitten olekaan enää aikaa" En ole nukkunut kunnolla enää kuukauteen tämän vatsan kanssa, ja kyllä mä kuulkaa tiedän mitä yövalvomiset on, harrastin sitä esikoisen kanssa 8 viikkoa.

"Aiotko imettää?" Mitä se sulle kuuluu?!?!?!?!?!?!?!

"Kyllä tuo itsensä laittaminen loppuu sitten kun on kahden lapsen kanssa kotona" No jos ei ole aikaa laittautua niin sitten en laittaudu.

"On kyllä ihan poikamaha" Ultrassa on kuule kahteen kertaan jo todettu, että on tyttö tulossa.

"Noinko vähän sinä syöt, älä nyt vaan yritä laihduttaa" Mulla on kuule raskausdiabetes ja mä syön viisi kertaa päivässä, en aio vetää kerralla viittä perunaa vaikka kuinka tuputat!

"Haluaisitko tällä kertaa kokea luonnollisen synnytyksen, kun se eka meni sektiolla?" Ei taida olla paljoa mun haluamisella tekemistä asiassa, vauva syntyy siten kuin lääkärit parhaaksi näkevät.



Kylläpä helpotti :-D

 

[Naana-88]

Pakko liittyä tähän ketjuun, mulla on työkaverit (vanhempia ja äitejä) sanonu ne kaikkeista ärsyttävimmät kommentit ja neuvot..

"Kasvaisit ensin aikuiseksi ennenkö rupeet mitään lapsia tekee"
"Se on kuule lapsen saaminen tosi rankkaa ja sun elämä menee pilalle heti ko se syntyy. Ei susta taida olla siihen"
"sä tuut järkyttyy siellä laitoksella, ei se vauva oikeesti oo mikään ihana juttu"

Olen hoitoalalla ja kieltäydyin menemästä eristyshuoneisiin, olin aika raskauden alussa ja kuullut varoituksia että norot ja clostridiumit sun muut voivat aiheuttaa keskenmenon. Kieltäydyttyäni työkaveri tokaisi vihaisena siihen "vaikka sä ootki raskaana, niin et sä silti saa valita mitä töitä sä teet!"
Lukuisia muita kommentteja oon kuullut, mutta jos listaan ne kaikki tähän, niin loppuu tila kesken.

Ja mä oon kanssa kuullu miljoona kertaa sen tutun lauseen, "ettei raskaus oo mikään sairaus".. No ei olekkaan, jollekkin vaan tulee enempi selkä- yms vaivoja, ettei kykene töissä nostelee ja tekemään samaan tahtiin ko ennen.

 

[Twiggy]

Mahtava ketju!!

Tässä muutamia:


- No nyt sä sit lihoot ja tiedät miltä meistä muista tuntuu!!
(pyöreähkön kaverin suusta melko agressiivisesti)

- No nythän te voitte sitten ruveta käymää ABC:llä syömässä
(ettei katsokaas tarvitse pilata normaalien ihmisten ravintolahetkeä huutavan lapsen kanssa,
ravintoloihin ei siis ilmeisesti ole enää asiaa lapsen kanssa...)

- Loppuu tuo golffinkin peluu sulta sitten ensi kesänä (miehelle)

- No tulee sullekin vähän perspektiiviä asioihin (no kiva tietää)

- Mä aion ainakin ensin tehdä jotain merkittävää, kun ei sen lapsen syntymän jälkeen kukaan tee enää mitään muuta kuin ajattele kotia (työkaveri)

 

[Liisi]

)

- No tulee sullekin vähän perspektiiviä asioihin (no kiva tietää)

Ei hemmetti, tää oli kyllä ihan paras!!! :-DDDD

Mua henk.koht. ärsyttää nyt ihan viimeisilläni, kun ihan oikeesti jo odottaa, että synnytys alkais.... niin sitten vaan kommentoidaan "ei sinne vielä kukaan ole jäänyt" *huoh*

 

[Twiggy]

Ei hemmetti, tää oli kyllä ihan paras!!! :-DDDD

Mua henk.koht. ärsyttää nyt ihan viimeisilläni, kun ihan oikeesti jo odottaa, että synnytys alkais.... niin sitten vaan kommentoidaan "ei sinne vielä kukaan ole jäänyt" *huoh*

Joo, ja tän helmen tokaisi työkaveri, joka lapsen syntymän jälkeen on käytännössä lopettanut kaiken harrastamisen ja muun sosiaalisen kanssakäymisen, kuin perheenä suoritetut kahvittelut tmv. Lisäksi työmotivaatio katosi jonnekin sinne perspektiiviin, vaikka lapsi on jo yli kaksivuotias. Ja työkaveri on mies. Että sellaista perspektiiviä kai on sitten odotettavissa.

Peukkuja sulle, että pääsisit pian synnyttämään! Mulla on vielä viisi viikkoa ja en malta odottaa, että saisin nähdä tulokkaan ja ottaa syliin.

 

[Näin meillä...]

Armas appiukkoni kysyi raskaudesta kuultuaan, että "Oletko miettinyt millainen vastuu siinä on?" Ihan hyvä kysymys tietysti, mut en kuitenkaan ollut mikään teinityttö eikä raskaus mikään hetken mielijohde...

Toisen tyttäremme synnyttyä hän totesi, etä "Seuraava on sitten poika" Aha! Sepä kiva tietää! Tarkoitus oli varmaan lohdutella mua, ei vissiin tajunnut,että olin iki onnellinen tytöistäni!

 

[Muutamia joo]

Olen asiakaspalvelutyössä ja siinä kuulen lukuisia kommentteja päivän aikana ja suurin osa on ollut hyvin positiivisia ja mukavia ja kertomuksia omista lapsista ja synnytyksistä, mutta onhan näitä jokunen vähän epämiellyttäväkin tullut vastaan

Jonkun kerran kuultu, oootko sä ihan varma et niitä on vaa yks (räkänauru päälle)? Musta maha on kyllä iso, mut niin sen kuuluuki jo olla (rv34+) ei mitenkään epänormaalin iso edes ole.

Työkaverilta tuli kommentti joskus ehkä rv 30 tienoilla et mene kotiis jo, mä en kestä kahtoo kun sä oot täällä ton mahas kaa. Varmaan tarkotti ihan hyvällä, mut ei tuntunu kauheene kivalle. Sama työkaveri kysy tänään ihan yhtäkkiä et väsyttääkö sua? Mä siihen et ei, kuin niin? Se siihen et noku on nää helteet ja kaikki. Olen omasta mielestäni voinut ja voin edelleen hyvin ja saan helposti hoidettua työni, joten nämä vähän ihmetyttää. Viisi päivää enää äippäloman alkuun.

Työkaverilta tuli myös et saapa nähä miten kerkiät meikata vauvan kanssa. Joo kaikki pidättää hengitystään miettien meikakankohan minä äitiyslomallani. Se tuntui minusta niin ällistyttävälle mielenkiinnon aiheelle niin piti kysyä, että onko sillä jotain väliä, tekeekö se minusta huonomman äidin jos minä meikkaankin vauva-aikana?

 

[vasta rv 17]

Pakko tulla vähän avautumaan...

- Miten olet voinut?
- Kiitos ihan hyvin
- Odota vain loppuraskautta ja kaikkia vaivoja/kun odotat toista ja esikoinen pyörii jaloissa

- Miten olet voinut?
- Muuten ihan hyvin, mutta en saa nukuttua kunnolla ja vessaankin pitää herätä vähän väliä
- Odota vain loppuraskautta ja kovempia vaivoja /kun odotat toista ja esikoinen pyörii jaloissa

Niin mitä näihin sitten pitäisi vastata? Aina vastaus on väärä ja sitä vähätellään ja toinen osapuoli on kaikkitietävä, oli hänellä lapsia tai ei!

Toinen asia on sukupuolen ilmoittaminen meille. Kaikki muut tuntuvat tietävän varsin hyvin kumpi sieltä tulee ja minun tuntemuksille naureskellaan.

Ja sitten tuo yleinen "Siellä on varmaan kaks, kun sun maha on noin iso!" Juu, ultra on keksitty ja tiedetään, että siellä on vaan yks. Ja taas perään "Odota vaan miten iso se on loppuraskaudesta!"

 

[longhair77]

"Olikse vahinko?" on kaikkien saamieni kommenttien helmi. Pitäisikö tästä päätellä, että ei voi ilmeisesti haluta edes ensimmäistä lasta ihan vapaaehtoisesti vaikka ikää on jo pitkälti yli 30, vai?