J
jokujokukuka
Vieras
Kiitos niistä vuosista, kun ivasit, nolasit ja silti kerroit rakastavasi. Kiitos kivusta ja särystä. Ja sitten lähdit toisen matkaan. Jätit minut ja tytön yksin. Olin hajalla, piti pärjätä yksin. Vuosien päästä tuska helpotti. Löysin iloa elämään. Löysin uuden, oikean rakkauden. Miehen, joka on turvallinen, jonka kanssa minulla on perhe. Mies, joka huolehtii aarteestani, meidän pienestä tytöstä, jota sinä harvoin tapaat. Mies, joka rakastelee, koska kokee minut haluttavaksi. Ei siksi, että voisi näyttää, millainen kamala huora olen, kun haluan jotain niin luonnollista kuin seksi. Mies, jonka kanssa saan säihkyä, joka ei ole kateellinen menestyksestäni, miehen joka ei halua minun pukeutuvan kaapuun ja unohtavan meikkejä tai ystäviäni, elämää, ihmisiä, musiikkia.
Opetit minulle aidosti jotain todella tärkeää. Täällä on jokainen vastuussa omasta elämästään. Siitä olen kiitollinen. Että otin kädestäsi kiinni ja koin helvetin, annoin sen tulla. Mutta älä helvetissä enää soittele minulle ja kerro, kuinka olin se oikea, että rakastat edelleen, että haluat minut ja tytön luoksesi, vaikka olet naimisissa toisen kanssa. Olen löytänyt rakkauden sisältäni uudelleen, mutta samalla löysin myös vihan. Kanssasi en tuntenut mitään. Olin turta, hyväksikäytettävä idiootti, joka ei enää tiennyt, miten rajat asetetaan. Viha on palanut samalla kuin elämän liekkikin.
Olit minulle elämän läksy, joka oli pakko oppia. Teit minut heikoksi ja sitten kun lähdit, aloin päivä päivältä ymmärtämään ja vahvistumaan. En koskaan halua kohdella ihmisiä, kuten sinä kohtelit. Ilman sinua minulla ei olisi esikoistytärtäni ja ilman sinua en olisi koskaan kohdannut elämäni suurinta rakkautta: itseäni. En myöskään elämäni miestä. Asia, joka harmittaa on, että tyttärelläni on kaltaisesi isä. Onneksi hänellä on myös maailman mahtavin isäpuoli. Mies, joka tekee kaikkensa sekä tytärpuolensa että kolmen muun lapsensa hyväksi. Hänen ei ole pakko rakastaa minua tai tytärpuoltani, mutta hän opetti minulle, että mies voi kohdella naista hyvin.
Selität joskus, kuinka rakastat. Et sinä ketään rakasta, oikeasti. Teet tätä kaikille. Uudelle vaimollesi, lapsillesi, entisille. Häviäisit planeetalta jonnekin narsistien luvattuun maailmaan. Sitä odotellessa aion ottaa elämästä kaiken irti ja sitä et enää estä.
Opetit minulle aidosti jotain todella tärkeää. Täällä on jokainen vastuussa omasta elämästään. Siitä olen kiitollinen. Että otin kädestäsi kiinni ja koin helvetin, annoin sen tulla. Mutta älä helvetissä enää soittele minulle ja kerro, kuinka olin se oikea, että rakastat edelleen, että haluat minut ja tytön luoksesi, vaikka olet naimisissa toisen kanssa. Olen löytänyt rakkauden sisältäni uudelleen, mutta samalla löysin myös vihan. Kanssasi en tuntenut mitään. Olin turta, hyväksikäytettävä idiootti, joka ei enää tiennyt, miten rajat asetetaan. Viha on palanut samalla kuin elämän liekkikin.
Olit minulle elämän läksy, joka oli pakko oppia. Teit minut heikoksi ja sitten kun lähdit, aloin päivä päivältä ymmärtämään ja vahvistumaan. En koskaan halua kohdella ihmisiä, kuten sinä kohtelit. Ilman sinua minulla ei olisi esikoistytärtäni ja ilman sinua en olisi koskaan kohdannut elämäni suurinta rakkautta: itseäni. En myöskään elämäni miestä. Asia, joka harmittaa on, että tyttärelläni on kaltaisesi isä. Onneksi hänellä on myös maailman mahtavin isäpuoli. Mies, joka tekee kaikkensa sekä tytärpuolensa että kolmen muun lapsensa hyväksi. Hänen ei ole pakko rakastaa minua tai tytärpuoltani, mutta hän opetti minulle, että mies voi kohdella naista hyvin.
Selität joskus, kuinka rakastat. Et sinä ketään rakasta, oikeasti. Teet tätä kaikille. Uudelle vaimollesi, lapsillesi, entisille. Häviäisit planeetalta jonnekin narsistien luvattuun maailmaan. Sitä odotellessa aion ottaa elämästä kaiken irti ja sitä et enää estä.
