Minun rakas mieheni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 010101
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
0

010101

Vieras
Minä kirjoitan sinulle vaikka en tunne sinua vielä.

Mutta tunnen sen sielussani että sinut tulen vielä joku päivä tapaamaan. Ajattelen silmiäsi, miten veteläksi katseesi saakaan jalkani. Kuvittelen ihosi tuoksun, tuoksen joka saa minut hulluksi joka kerta kun tunnen sen lähelläni. Tuoksun jossa on sekoitus saippuaa, deoa, hikeäsi ja hajuvettäsi.

Tunnen kätesi, käsivartesi, rintakehäsi. Olet juuri niin sopivan täydellinen, voimakkaat, miehiset kädet mutta niin hellät.

Voin tuntea hengityksesi kulun ja sydämesi sykkeen kun painan pääni rinnallesi. Kun tunnen kätesi kietoutuvan ympärilleni ja kun puristat minua tiukasti itseäsi vasten, tiedän että olen saanut palan taivasta tänne maan päälle. Minä rakastan sinua niin paljon, palvon ihan vähän, vaikka tiedän ettei minun pitäisi näyttää sitä sinulle. Ettet ylpisty. Kun ajattelen sinua, sydämeni pakahtuu ylpeydestä; tuo vahva ja hyvä mies on minun.

Minua pyörryttää joka kerta kun edes ajattelen tapaamistasi, ja olen pakahtua ikävästä silloin kun en sinua näe. Sinä olet aikuinen, tasapainoinen, rauhallinen, huumorintajuinen, älykäs, karismaattinen ja seksikäs mies. Toivon niin kovasti että, tällä kertaa en pilaa kaikkea omalla kypsymättömyydelläni ja lapsellisuudellani. Toivon että, tällä kertaa olisin itse aikuinen, tasapainoinen, huumorintajuinen, älykäs, karismaattinen ja seksikäs nainen, sellainen jota haluat rakastaa. Rauhallista minusta ei saa kyllä tekemälläkään :)

Kirjoitan sinulle nyt tänä iltana koska minulla on sinua todella ikävä. Odotan saapumistasi. Tiedän mitä odottaa, sillä kerran sinä olit minun. Nyt toivon että tapaan sinut uudestaan, toisessa paikassa, toisessa ajassa, toisessa muodossa. Ja että tällä kertaa kaikki onnistuu.

Tiedät missä asun. Tiedät missä elän. Tiedät kuka olen. Koska saamme polkumme kohtaamaan?
 
Minä kirjoitan sinulle vaikka en tunne sinua vielä.

Mutta tunnen sen sielussani että sinut tulen vielä joku päivä tapaamaan. Ajattelen silmiäsi, miten veteläksi katseesi saakaan jalkani. Kuvittelen ihosi tuoksun, tuoksen joka saa minut hulluksi joka kerta kun tunnen sen lähelläni. Tuoksun jossa on sekoitus saippuaa, deoa, hikeäsi ja hajuvettäsi.

Tunnen kätesi, käsivartesi, rintakehäsi. Olet juuri niin sopivan täydellinen, voimakkaat, miehiset kädet mutta niin hellät.

Voin tuntea hengityksesi kulun ja sydämesi sykkeen kun painan pääni rinnallesi. Kun tunnen kätesi kietoutuvan ympärilleni ja kun puristat minua tiukasti itseäsi vasten, tiedän että olen saanut palan taivasta tänne maan päälle. Minä rakastan sinua niin paljon, palvon ihan vähän, vaikka tiedän ettei minun pitäisi näyttää sitä sinulle. Ettet ylpisty. Kun ajattelen sinua, sydämeni pakahtuu ylpeydestä; tuo vahva ja hyvä mies on minun.

Minua pyörryttää joka kerta kun edes ajattelen tapaamistasi, ja olen pakahtua ikävästä silloin kun en sinua näe. Sinä olet aikuinen, tasapainoinen, rauhallinen, huumorintajuinen, älykäs, karismaattinen ja seksikäs mies. Toivon niin kovasti että, tällä kertaa en pilaa kaikkea omalla kypsymättömyydelläni ja lapsellisuudellani. Toivon että, tällä kertaa olisin itse aikuinen, tasapainoinen, huumorintajuinen, älykäs, karismaattinen ja seksikäs nainen, sellainen jota haluat rakastaa. Rauhallista minusta ei saa kyllä tekemälläkään :)

Kirjoitan sinulle nyt tänä iltana koska minulla on sinua todella ikävä. Odotan saapumistasi. Tiedän mitä odottaa, sillä kerran sinä olit minun. Nyt toivon että tapaan sinut uudestaan, toisessa paikassa, toisessa ajassa, toisessa muodossa. Ja että tällä kertaa kaikki onnistuu.

Tiedät missä asun. Tiedät missä elän. Tiedät kuka olen. Koska saamme polkumme kohtaamaan?

Elämässä ei kannata polttaa siltoja, eikä muitakaan kulkuneuvoja, joilla voi vielä kerran palata alkupisteeseen. Aloittaa lähes alusta ja ymmärtää missä tekee virheitä. Uusi mahdollisuus annetaan vain kerran tai kaksi, mutta ei aina , eikä kaikille.
 
Viimeksi muokattu:
Sielut kohtaavat uudestaan, kaunis ajatus.

Itse tiedän olevani vanha sielu, sitä en tiedä kuinka vanha nyt sitten olen mutta tiedän olleeni täällä ennenkin.

Kerron syyn:

Kerran matkustin yhdessä Euroopan kaupungissa missä en ollut käynyt koskaan ennen enkä ollut tutustunut sen kaupungin ennakko tietoihin vaan otin lennon sormiarpomalla ja sen jälkeen sormiarpomalla silmät kiinni kartasta kaupunki ja sinne siis, silloinen nais ystäväni piti kovasti minun extempore tyylistäni, mutta mutta tosiaan kulkiessani kaupungin katuja tunnistin "kaikki" vanhat rakennukset, reitit eikä minun tarvinnut todellakaan tietä kysyä ja ikään kuin sain joitain tunnemuistoja kuin lämmin tuulen henkeäys jonkin reitin varrella jonkin rakennuksen seinää koskettaessani. Tunne oli outo ja oikeastaan pelottava. Nais ystäväni oli myös hyvin ihmeissään kun kysyin esimerkin tapaisia kysymyksiä matkamme aikana paljon *mentäisiinkö kulta kahville ja syömään jotain pientä tuossa korttelin päässä kulman takana on vanha kahvila. Noh ei sen puoleen aika paljon tuli niitä tilanteita että ei siinä sitten ollutkaan sitä mitä luulin mutta kun kysyimme liiketilassa olevalta omistajalta tai työntekijältä niin he kertoivat että aivan tässä on ollut noin 120 vuotta sitten kahvila seinällä on historia kuvia rakennuksen aikakausi vaiheista. Todella outoa ja ihan oikeasti sekavaa havaita moista.

On myöskin asioita joita minun ei pitäisi tietää tai osata mutta minä huomaan että hei minähän osaan tämän jo entuudestaan aivan kuin olisin ennenkin tehnyt tätä tai jokin tieto jota en tiedosta tietäväni niin selviää että voinkin tietää aihepiiristä yllättävän paljon. Ongelma on vain se että en tunnista muita vanhoja sieluja kovin hyvin varsinkaan naisten kohdalla enkä kohtaa elämänkumppani asioissa sielun veljeä jota kuitenkin aina jotenkin kaipaan. Kohtaamisia on ollut aivan samoin kuin tämä lämmin tuuli muistoja lennättäen niin olen kohdannut äkittäin ihmisiä joiden kanssa olen ollut heti kuin olisimme tunteneet aina ja meidän ei tarvitse juurikaan selittää tilannetta toisillemme eikä ihmetellä vaan molemmat tietää mistä on kyse, sekin on toooosi outoa, mutta valitettavasti kohtaamiset ovat vain olleet miehia ja minä kun olen hetero mies niin tietenkin toivoisin että joskus tulisi vastaan nainen joka olisi niin ikään kypsempi, elämää arvostavampi ja haluaisi tehdä elämästä enemmän matkan kuin tavoittelun. Itse olen hyvin palkattu ja toimeen tuleva niin ja oletan olevani terve ihan jopa henkisesti vaikka teksti saattaa antaa ymmärtää toisin :)

Sinulle nainen annan neuvon elä sie tuhlaa elämääsi odottaen piilossa oikean löytymisen suhteen vaan ilmaise itseäsi ja tuo itsesi esiin jotta sinut voi löytää. Ei ne oikeat tai vanhat sielut mitään ennustajia ole eikä ne osaa välttämättä mitään temppuja jotta oikea löytyy. Mene maailmaan mukaan ja hengitä ilmaa syvään ja anna itsellesi mahdollisuus ja kulje hymyillen eteenpäin niin jospa se oikea tulee vastaan, pidä silmät auki :) Hyvää elämää sinulle haaveilija, haaveet ovat ihmisen suuri rikkaus !!!
 

Yhteistyössä