HS - Maliranta: Suomen ongelma on tuottavuusromahdus, eivät pienet tuloerot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
HS - Maliranta: Suomen ongelma on tuottavuusromahdus, eivät pienet tuloerot
Tuloerot | HS:ssä julkaistun kolumnin mukaan pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Tuloeroja ei voi syyttää ainakaan Suomen talousongelmista, sanoo työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.

Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissa väitettiin pienten tuloerojen ylläpitävän köyhyyttä.

Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan tuloerot eivät selitä Suomen köyhyyttä kansakuntana.

Malirannan mukaan Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Suomen talousongelmat johtuvat yrityssektorilla tapahtuneesta tuottavuuden romahduksesta, hän sanoo.

PIENET tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Näin väitettiin Helsingin Sanomissa keskiviikkona julkaistussa Patrick Itäniemen kolumnissa, jossa hän penäsi laajempaa hyväksyntää tuloeroille.

Pitääkö väite paikkansa?
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta korostaa, että tuloeroihin liittyvät kysymykset ovat monisyisiä.

”Mutta jos köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että me olemme kansakuntana köyhä sen takia, että meillä on kohtuullisen pienet tuloerot, niin se ei pidä paikkaansa.”

Hän huomauttaa, että Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kuitenkin talouden kasvuvauhti ja tuottavuus ovat Suomea edellä.

”Meidän ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.”

Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. Tästä tuottavuusromahduksesta Suomen talous toipuu edelleen.

”Mutta itse en näe meidän verojärjestelmässämme mitään sellaista fundamentaalista ongelmaa, joka selittäisi sitä, miksi meidän innovaatiotoimintamme ei ole tätä nopeammin tuottanut tulosta.”

MALIRANTA ei myöskään allekirjoita täysin kolumnin väitettä siitä, että pienet tuloerot ajavat laiskuuteen tai että tuloerot olisivat merkki ahkeruudesta.

Sitä vastaan puhuu koko kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä. Jos tehtyjen työtuntien määrää vuoden aikana suhteutetaan työikäiseen väestöön, on Suomi lähes samalla tasolla Ruotsin kanssa ja Tanskaan verrattuna jopa ahkerampi.
[Itse asiassa täysiaikaiseksi muutettu työllisyys oli Sanna Marinin hallituksen aikana Pohjoismaiden korkein, eli suhteessa työväestön määrään teimme Pohjoismaiden eniten työtunteja, olimme siis Pohjoismaiden ahkerimpia työläisiä. No OrpoPurran aikana tämäkin saatiin sössittyä, kuten myös mittaushistorian korkeimmaksi saatu työllisyysaste 😖 ]

”Se ei anna viitteitä siitä, että Suomessa laiskoteltaisiin enemmän”, hän sanoo.

”Ja erityisen kiinnostavaa on, että jos lasketaan yksityisyrityksissä tehtyjen työtuntien määrää ja suhteutetaan se työikäiseen väestöön, olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa.”
 
"Yleisesti tuloerojen tasaamisen suhteen on pohdittava myös sitä, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, Maliranta sanoo.

”Kansantaloustieteessä ajatellaan, että hyvinvointi on se päämäärä. Tietysti sen mittaaminen on vaikeaa. Mutta jos otetaan sellainen subjektiivinen mittari kuin tyytyväisyys elämään, niin tyypillisesti kansakunnassa, jossa tuloerot ovat kohtuullisen pienet, kansalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämään kuin suurten tuloerojen maissa.”

Tuloerojen tasaaminen on myös eettinen kysymys esimerkiksi siinä suhteessa, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan lapsiperheköyhyyteen, Maliranta sanoo. Lapset kun eivät perheen tulotasoon yleensä voi vaikuttaa.

”Maissa, joissa on köyhiä lapsikotitalouksia, on aito uhka, että menetetään tulevia Einsteineja. Tulojen tasaaminen on myöskin mahdollisuuksien tasa-arvon hoitamista”, hän sanoo."



Tyypillinen oikeiston koksupersu ei tätä tajua.
 
Kohtuulliset tuloerot turvaavat vakauden ja yhteiskuntarauhan. Molemmat ominaisuudet ovat tärkeitä kehityksen tekijöitä.
Alkuperäinen Patrick Itäniemen kirjoitus huokui oikeiston aatteellista paloa, ei realismia tai ymmärrystä.
 
Talousvastuussa olleet puolueet tuon 16 v aikana: oikeistoa. Olisi mielenkiintoista kuulla ammattilaisen mielipide muiden ekonomistien analyyseistä jotka osoittavat austerity-politiikan yleisesti johtavan heikkoihin tuloksiin ja erityisesti Suomen (oikeistohallitusten) tehneen virheen kulukuureilla sekä laman että 2008 kriisin hoidossa, ja näiden olevan suurimmassa vastuusta Suomen heikommasta kehityksestä verrokkeihin nähden.

Jostain syystä nämä kurjistamisella maksetut jo annetut tuet yrityksille ja varakkaille eivät ole johtaneet minkäänlaiseen kasvuun pl. valtionvelka, joten tuntuu jossain määrin arveluttavalta ottaa nimenomaan erojen kasvattaminen johtotähdeksi vaikkapa vaikutusarvion sijaan.
 
”Meidän ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.”

Voitot revitään pois listaamattomien yritysten maailmalla ainutlaatuisen veroedun avulla, joten niistä ei kasva investoinneilla suuria tuottavuutta kasvattavia pörssiyhtiöitä. Veronkiertovelka-ahneustalous syynä.
 
Vai olisko niin, että firmat syöttävät kaiken tulon osinkojen jakamiseen eikä investointeihin ja innovaatioihin, jotka tuottaisivat lisää työtä ja tuottavuuden kasvua.
Useimmiten niin, että toiminnot ja omistukset on ensin myyty ulkomaille pikavoittojen perässä.

Se raha ei paljoa tuottavaa työtä tee panamalaisessa pöytälaatikossa :)
 
Patrick Itäniemen kolumni oli surullinen ja naiivi ja osoitti kolumnistin ohuen ymmärryksen työstä ja rahasta: ikään kuin vain hyvätuloiset olisivat ahkeria. Yhteiskunnassa on valtava joukko ahkeria ja veronsa kiltisti maksavia ihmisiä, joita ei ikävä kyllä palkita ahkeruudestaan isoilla tuloilla. Sairaanhoitajat, luokanopettajat, nuorisotyöntekijät, bussikuskit, sosiaalityöntekijät, ravintolatyöntekijät, taiteilijat ja näin muutamia ammatteja ja aloja mainitakseni. Yhteiskunnassa tarvitaan tulonsiirtoja, jotta myös näiden ihmisten ja heidän lastensa elämä olisi hyvää ja täyspainoista. Lisäksi niistä ihmisistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään, pitää meidän paremmin pärjäävien huolehtia ja helpoiten se onnistuu veroja maksamalla. Se on osa ihmisyyttä ja osoittaa meidän ihmisten olevan muutakin kuin pelkät omat halumme ja tarpeemme. Itäniemen olisi hyvä tutustua kapitalismin historiaan ja ymmärtää että isot tulot ovat monella tavalla periytyvä ominaisuus ja että hänellä itsellään on käynyt näissä arpajaisissa ihan satumainen onni. On traagista kun hyvin onnekkaat ihmiset eivät osaa arvostaa sitä miten hyvin heillä asiat on.
 
Kun kaikissa tapauksissa kapitalismin onneloissakin verorahoilla suojelemme varakkaiden ja rikkaiden omistuksia, varallisuutta ja turvallisuutta, niin miksemme suojelisi myös osattomien ja elämän sattumien kautta pudonneiden ja huono-osaisten hyvinvointia ja oikeutta edes säälliseen perusturvaan. Hyväosaiset hyötyvät verorahotteisen turvallisen, vakaan, koulutetun väestön ja ammattitaitoisen työvoiman sekä kehittyneiden palvelujen ja infran hyvinvointiyhteiskunnasta, joten kunniavelkaa veroja maksaen maksukykynsä mukaan he turvaavat myös muiden elämää mm. tulonsiirtojen avulla, joita itsekin hyödyntävät omaisuuden ym. suojassaan.
 
'Selittäisikö suomalaista köyhyyttä enemmän korkea välillinen verotus ja perintövero."

Suurin osa suomalaisista ei maksa perintöveroa. Suomalaisten perintöjen mediaani on noin 16k €, ja perintöveroa maksetaan vain 20k € ylittävästä osuudesta. Tämä tarkoittaa, että vähemmistö suomalaisista maksaa perintöveroa ja tällöinkin sitä maksetaan melko vähän.

Se että perintövero potkisi jotenkin köyhiä on täysi sumutus.
 
tuottavuuden romahtaminen ei johdu siitä että me tehtäisiin liian vähän tunteja vaan siitä että tedään liian vähän TÖITÄ

työaika kuluu kaikenlaiseen organisaatiohumppaan, turhanpäiväisiin koulutuksiin ja yleiseen veltosteluun
 
tuottavuuden romahtaminen ei johdu siitä että me tehtäisiin liian vähän tunteja vaan siitä että tedään liian vähän TÖITÄ

työaika kuluu kaikenlaiseen organisaatiohumppaan, turhanpäiväisiin koulutuksiin ja yleiseen veltosteluun
Höpön löpö. Kyse on yritysten innovoinnin puutteesta ja siitä että halutaan pikavoittoja osinkoveroedun muodossa. Esim. jalostusasteen nostolla Suomi nousisi tuottavuudessa aivan toiselle tasolle, onhan meillä mm. Euroopan eniten metsää ja uusiutuvia luonnonvaroja. Myös kaivannaisvaroiltaan Suomi on Euroopan suurvalta, nämä vain katoavat ulkomaille lähesi ilmaiseksi ja lähes veroitta. Yritys ja valtion hallinto eli johto ei ole tehtäviensä tasolla kun se keskittyy omaan rahastamiseen.
 
Suuret tuloerot, eli "murusia tippuu rikkaiden pöydältä köyhille" -teoria on kumottu maailmalla moneen kertaan. Sen ei ole koskaan todettu toimineen yhdessäkään maassa.
 
Höpön löpö. Kyse on yritysten innovoinnin puutteesta ja siitä että halutaan pikavoittoja osinkoveroedun muodossa. Esim. jalostusasteen nostolla Suomi nousisi tuottavuudessa aivan toiselle tasolle, onhan meillä mm. Euroopan eniten metsää ja uusiutuvia luonnonvaroja. Myös kaivannaisvaroiltaan Suomi on Euroopan suurvalta, nämä vain katoavat ulkomaille lähesi ilmaiseksi ja lähes veroitta. Yritys ja valtion hallinto eli johto ei ole tehtäviensä tasolla kun se keskittyy omaan rahastamiseen.
Asia on juuri näin! Työn tuottavuutta yleisellä tasolla on turha verrata. Koko käsite ymmärretään yleensä väärin. Jos klapifirma vaihtaa tuotantokirveen klapikoneeseen voidaan keskustella työn tuottavuuden lisääntymisestä. Tässäkin esimerkissä tuottavuuden kasvu syntyy pääoman käytön takia ei halonhakkaajan työtuntien.
 
Nyt vallitseva eetos maassamme on myös sellainen, että se ei lupaa parempaa. Ilmapiirilläkin on merkitystä. Jatkuva työn tuottavuuden väärinymmärtäminen tarkoittamaan palkansaajien persuuksiin potkimista ei nosta Suomen kilpailukykyä tai houkuttavuutta korkean teknologian maana. Innovaatioita syntyy haastavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Investointeja houkuttelee myös osaavan ja sitoutuneen työvoiman saatavuus maassa, jossa asiat sujuvat. Korkean osaamisen työvoimalle, niin kotimaiselle kuin muualta tulleelle, on lähtenyt hallitukseltamme liikaa kielteisiä viestejä koskien niin työoloja, palkkausta, kuin arjen järjestämistäkin. Koulutus ja opiskelu nähdään omituisessa fordismin keinovalossa, yksinkertaistavana panos-tuotos -ajatteluna, joka ei tunnista lisäarvoa. Se lisäarvo on kuitenkin tärkeä osa innovaatioiden kasvualustaa.
 
Osa ei ideologisista syistä taida ihan ymmärtää mitä työtuntien tuottavuus tarkoittaa. Suomessa ollaan tyytyväisinä kehityksen alapäässä kun läntisessä Euroopassa ymmärretään jalostaa tuotteita ja kerätä niistä hyötyä eikä pelkästään toimittaa raaka-aineistoaan puoli-ilmaiseksi globaaleille markkinoille tuottamaan muualla lisäarvoa.
 
Suomessa valtion omaisuuden myynti on kylläkin ollut ensisijaisesti oikeiston ajama ideologinen projekti. Kyseistä ideologiaa kutsutaan uusliberalismiksi ja siihen avoimesti kuuluu ajatus siitä, että julkisella sektorilla pitäisi olla mahdollisimman vähän omistuksia. Kansallisen omaisuuden ja omistuksen myynti eli yksityistäminen nähdään jopa jonkinlaisena "sosialisminpurkuagendana" erityisesti kokoomuksessa. Näistä erityisesti kannattavan yritystoiminnan omistaminen on valtiolta kiellettyä.

On helppo löytää Kokoomuksen ja myös keskustan ministereiltä, nykyisiltä ja entisiltä, lausuntoja, joissa tuo ideologia näkyy selvästi.
 
tuottavuuden romahtaminen ei johdu siitä että me tehtäisiin liian vähän tunteja vaan siitä että tedään liian vähän TÖITÄ

työaika kuluu kaikenlaiseen organisaatiohumppaan, turhanpäiväisiin koulutuksiin ja yleiseen veltosteluun
Ja toisaalta se johtuu siitä, että meillä ihan Kokoomusta myöten kuvitellaan, että paperimiehen voi korvata jollain wolt-kuskilla. Meillä on hyväksytty ajatus, ettei Suomessa kannata tehdä mitään korkean tuottavuuden hommia koska ei haluta maksaa siitä palkkaa. Firmat eivät investoi ja käytännössä kaikki vähänkin menestyvät perheyritykset myydään ulkomaille heti kun se on mahdollista.
 
Ja toisaalta se johtuu siitä, että meillä ihan Kokoomusta myöten kuvitellaan, että paperimiehen voi korvata jollain wolt-kuskilla.
ei kokoomuksessa sellaista kuvitella

paperiteollisuuden ongelmat ovat aiheutuneet:

-painopaperien kysyntä on heikentynyt koska digi
-aymafia on nostanut työvoimakustannukset taivaisiin
-viherpiiperöiden hihhulointi on vähentänyt hakkuumahdollisuuksia
 
Ja toisaalta se johtuu siitä, että meillä ihan Kokoomusta myöten kuvitellaan, että paperimiehen voi korvata jollain wolt-kuskilla. Meillä on hyväksytty ajatus, ettei Suomessa kannata tehdä mitään korkean tuottavuuden hommia koska ei haluta maksaa siitä palkkaa. Firmat eivät investoi ja käytännössä kaikki vähänkin menestyvät perheyritykset myydään ulkomaille heti kun se on mahdollista.
👍
 
Asia on juuri näin! Työn tuottavuutta yleisellä tasolla on turha verrata. Koko käsite ymmärretään yleensä väärin. Jos klapifirma vaihtaa tuotantokirveen klapikoneeseen voidaan keskustella työn tuottavuuden lisääntymisestä. Tässäkin esimerkissä tuottavuuden kasvu syntyy pääoman käytön takia ei halonhakkaajan työtuntien.
Liesikamiinaan täytyy olla just sopivan pieniä kuivia klapeja.
 

Uusimmat

Yhteistyössä