V
vierailija
Vieras
HS - Maliranta: Suomen ongelma on tuottavuusromahdus, eivät pienet tuloerot
www.hs.fi
Tuloerot | HS:ssä julkaistun kolumnin mukaan pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Tuloeroja ei voi syyttää ainakaan Suomen talousongelmista, sanoo työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissa väitettiin pienten tuloerojen ylläpitävän köyhyyttä.
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan tuloerot eivät selitä Suomen köyhyyttä kansakuntana.
Malirannan mukaan Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomen talousongelmat johtuvat yrityssektorilla tapahtuneesta tuottavuuden romahduksesta, hän sanoo.
PIENET tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Näin väitettiin Helsingin Sanomissa keskiviikkona julkaistussa Patrick Itäniemen kolumnissa, jossa hän penäsi laajempaa hyväksyntää tuloeroille.
Pitääkö väite paikkansa?
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta korostaa, että tuloeroihin liittyvät kysymykset ovat monisyisiä.
”Mutta jos köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että me olemme kansakuntana köyhä sen takia, että meillä on kohtuullisen pienet tuloerot, niin se ei pidä paikkaansa.”
Hän huomauttaa, että Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kuitenkin talouden kasvuvauhti ja tuottavuus ovat Suomea edellä.
”Meidän ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.”
Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. Tästä tuottavuusromahduksesta Suomen talous toipuu edelleen.
”Mutta itse en näe meidän verojärjestelmässämme mitään sellaista fundamentaalista ongelmaa, joka selittäisi sitä, miksi meidän innovaatiotoimintamme ei ole tätä nopeammin tuottanut tulosta.”
MALIRANTA ei myöskään allekirjoita täysin kolumnin väitettä siitä, että pienet tuloerot ajavat laiskuuteen tai että tuloerot olisivat merkki ahkeruudesta.
Sitä vastaan puhuu koko kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä. Jos tehtyjen työtuntien määrää vuoden aikana suhteutetaan työikäiseen väestöön, on Suomi lähes samalla tasolla Ruotsin kanssa ja Tanskaan verrattuna jopa ahkerampi.
[Itse asiassa täysiaikaiseksi muutettu työllisyys oli Sanna Marinin hallituksen aikana Pohjoismaiden korkein, eli suhteessa työväestön määrään teimme Pohjoismaiden eniten työtunteja, olimme siis Pohjoismaiden ahkerimpia työläisiä. No OrpoPurran aikana tämäkin saatiin sössittyä, kuten myös mittaushistorian korkeimmaksi saatu työllisyysaste
]
”Se ei anna viitteitä siitä, että Suomessa laiskoteltaisiin enemmän”, hän sanoo.
”Ja erityisen kiinnostavaa on, että jos lasketaan yksityisyrityksissä tehtyjen työtuntien määrää ja suhteutetaan se työikäiseen väestöön, olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa.”
Tuloerot | Maliranta: Suomen ongelma on tuottavuusromahdus, eivät pienet tuloerot
HS:ssä julkaistun kolumnin mukaan pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Tuloeroja ei voi syyttää ainakaan Suomen talousongelmista, sanoo työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
www.hs.fi
Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissa väitettiin pienten tuloerojen ylläpitävän köyhyyttä.
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan tuloerot eivät selitä Suomen köyhyyttä kansakuntana.
Malirannan mukaan Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomen talousongelmat johtuvat yrityssektorilla tapahtuneesta tuottavuuden romahduksesta, hän sanoo.
PIENET tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Näin väitettiin Helsingin Sanomissa keskiviikkona julkaistussa Patrick Itäniemen kolumnissa, jossa hän penäsi laajempaa hyväksyntää tuloeroille.
Pitääkö väite paikkansa?
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta korostaa, että tuloeroihin liittyvät kysymykset ovat monisyisiä.
”Mutta jos köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että me olemme kansakuntana köyhä sen takia, että meillä on kohtuullisen pienet tuloerot, niin se ei pidä paikkaansa.”
Hän huomauttaa, että Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kuitenkin talouden kasvuvauhti ja tuottavuus ovat Suomea edellä.
”Meidän ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.”
Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. Tästä tuottavuusromahduksesta Suomen talous toipuu edelleen.
”Mutta itse en näe meidän verojärjestelmässämme mitään sellaista fundamentaalista ongelmaa, joka selittäisi sitä, miksi meidän innovaatiotoimintamme ei ole tätä nopeammin tuottanut tulosta.”
MALIRANTA ei myöskään allekirjoita täysin kolumnin väitettä siitä, että pienet tuloerot ajavat laiskuuteen tai että tuloerot olisivat merkki ahkeruudesta.
Sitä vastaan puhuu koko kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä. Jos tehtyjen työtuntien määrää vuoden aikana suhteutetaan työikäiseen väestöön, on Suomi lähes samalla tasolla Ruotsin kanssa ja Tanskaan verrattuna jopa ahkerampi.
[Itse asiassa täysiaikaiseksi muutettu työllisyys oli Sanna Marinin hallituksen aikana Pohjoismaiden korkein, eli suhteessa työväestön määrään teimme Pohjoismaiden eniten työtunteja, olimme siis Pohjoismaiden ahkerimpia työläisiä. No OrpoPurran aikana tämäkin saatiin sössittyä, kuten myös mittaushistorian korkeimmaksi saatu työllisyysaste
]”Se ei anna viitteitä siitä, että Suomessa laiskoteltaisiin enemmän”, hän sanoo.
”Ja erityisen kiinnostavaa on, että jos lasketaan yksityisyrityksissä tehtyjen työtuntien määrää ja suhteutetaan se työikäiseen väestöön, olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa.”
