*huokaus*
Ihana esikoiseni on muuttunut todella ärsyttäväksi ja tuittuiseksi jästipääksi. Omapäinen ja tempperamenttinen hän on ollu aina, uhmakaudet olleet aina hankalia,mutta niistä on sinnillä selvitty. Mutta nytten... hohhoijaa...
Rajuja raivareita tulee monta kertaa päivässä, kieltoja...
Osaiskos joku kertoo mistä löytäisin Tampereelta sellasia miesten korvarenkaita,jotka on tehty sellasesta materiaalista,joka ei tummu käytössä? Onko se nyt jotain terästä vai mitä lie.. ilmeisesti lävistyskoruissa käytetään... Vai löytyykö kenties ihan joka korukaupasta nykyään? :xmas:
:hug:
Mietin,oisko asumusero ensin parempi ratkaisu,kuin suora ero heti? :/ Siinä ehtisi kokeilemaan eloa yksin ja tunnostella tuntemuksiaan,että haluaako oikeasti eroon miehestä vai onko kyse jostain muusta.. Turhan moni on jäänyt katumaan eroaan,vaikka eroamishetkellä ajatus onkin...
Minun anoppi taasen on ikionnellinen,että mieheni löysi minut.. =) Ex-anopintekeleenkin kanssa synkkasi hieosti, exän kans vaan ei :laugh: Oonkohan mä joku unelmaminiä- :whistle: :laugh:
Mulla ja mun anopilla synkkaa tosi hyvin yksiin. Ja se on kyllä aivan ihana juttu se.. Mutta kilometrejäkin on välissä sen 500 melkeen,että en tiiä onko sillä tekoo asian kanssa.. :saint: =)
:hug:
"Olet joku joka pyysi,että hänet pudotettaisiin maan päälle,jotta voisit tehdä jotain merkittävää,jotain mikä on sinulle tärkeää,mitä et voinut tehdä missään muualla,milloinkaan muulloin.
Virheitä ei ole.Tapahtumat joita itsellesi aiheutat,olivatpa ne miten epämiellyttäviä...
No me kyllä ollaan ihan vitsinä heitetty tuosta lasten kotoo pois muutosta... Tuskin nyt kukaan ihan vakavissaan puhelee,että oottaa vaan sitä päivää kun lapset lähtee kotoo.. Mä ainakin jo nyt välillä huokailen haikeena lasteni nopeaa kasvua isommiksi, vaikka pikkasia nuo edelleen on...
Oikeessa elämässä olen nauravainen ja oikein puhelias, kova ääninenkin... täällä saan asiani kerrottua ehkä lyhyemmin ja pienemmällä volyymilla... =) Mutta samat on mielipiteet ym. täällä kuin IRL :saint: