että täällä on näinkin paljon nuorena lapsensa saaneita. Kun jotenkin sitä niin paljon mainostetaan, miten korkea tämän päivän Suomessa on ensisynnyttäjien ikä, niin ei se tässä ketjussa ainakaan näy.
Mitenkään moittimatta kenenkään valintoja. Ite en olisi ollut 19-vuotiaana valmis äidiksi. Olin vasta käynyt lukion loppuun ja aloittamassa jatko-opintoja. Mulle itelleni oli tärkeää saada korkeakoulututkinto loppuun ja päästä kiinni työelämään ennenkuin lasta saatoin harkita. Kyllä toki voi opiskella lapsenkin kanssa, mutta minusta oli kuitenkn helpompaa ja mukavampaa saada viettää se muutama vuosi ihan itsekseni.
Mulla ei myöskään ole sama poikaystävä enää, vaikka silloin se suhde tuntui just oikealta. Eli jälkiviisaana voin sanoa, että opiskelu ja työelämään siirtyminen ja ihan vaan se itsenäisen elämän aloittaminen lapsuudenkodin jälkeen muuttivat minua niin paljon, että se avasi silmät katselemaan sitä teinisuhdettakin vähän eri lailla. Olis ollut kurjaa, jos kaikki se kasvaminen olis joko a) jäänyt tekemättä perheen perustamisen jaloissa tai b) johtanut siihen, että nuorena saatujen lapsien perhe olis hajonnut.
26-vuotiaanakin tunsin olevani monessa mielessä vielä nuori saamaan lapsen

Monesti olen miettiny sitä, että aivan varmasti sitä olis jotenkin selvinny, jos lapsen olis saanu jo vaikka 19-vuotiaana siinä edellisessä parisuhteessa. Mutta olen kyllä jälkiviisaana erittäin onnellinen, ettei niin käynyt. Ei olis ollut MULLE oikea ikä.