1v eikä kävele

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja naunau
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

naunau

Vieras
Moikka,
Tyttö täyttää näinä päivinä vuoden ja ei ota askeltakaan tukeakaa vasten. Seistä tönöttää kyllä miloin missäkin pystyssä mutta askeltakaan ei ota. Jos koittaa taluttaa kädestä menee ihan veteläksi eikä kyllä yleensä ees seiso kädestä kiinni pidettäessä. Konttaa lujaa vauhtia, oikeestaan oppi konttaamaankin vasta kk sitten. Ei myöskään nouse seisomaan ilman tukea. Onkohan syytä huoleen. Missä iässä teidän lapset on ottaneet ekoja askeliä tuen kanssa, entä oppineet ilman tukea kävelemään? Kiitos
 
Meillä täytetään tällä viikolla myös vuoden. Eikä vielä edes seistä. Polviseisontaan kyllä nousee ja konttaa tuhatta ja sataa. Toki treenataan seisomista ja vähän kävelyä, mutta vielä nämä taidot on hakusessa.
Minä en asialla huolestuta itseäni. Kyllä me vielä tästä keretään vaikka mihin.
 
Meillä on 1,5-vuotias poika joka on vasta pari kuukautta kävellyt. Eilen tuli juuri neuvolassa kehuja, että oikein sujuvaa on liikkuminen. Eiköhän teilläkin muutaman kuukauden kuluttua jo treenailla eli älä hätäile!
 
Moikka,
Tyttö täyttää näinä päivinä vuoden ja ei ota askeltakaan tukeakaa vasten. Seistä tönöttää kyllä miloin missäkin pystyssä mutta askeltakaan ei ota. Jos koittaa taluttaa kädestä menee ihan veteläksi eikä kyllä yleensä ees seiso kädestä kiinni pidettäessä. Konttaa lujaa vauhtia, oikeestaan oppi konttaamaankin vasta kk sitten. Ei myöskään nouse seisomaan ilman tukea. Onkohan syytä huoleen. Missä iässä teidän lapset on ottaneet ekoja askeliä tuen kanssa, entä oppineet ilman tukea kävelemään? Kiitos

Meillä lähettiin myöhään liikkeelle eli 10 kk:n iässä noustiin istumaan ja samantien seisomaan tukea vasten. Sitten konttaamaan ja 11 kk:n iässä otettiin askelia tuen kanssa. Nyt 1 v 2 kk voisi sanoa, että kävelee useammin ku konttaa. Vieläkin konttaaminen on nopeampaa ja lattiatasolle laskeudutaan ku halutaan äkkiä jonnekin.

Meidän poju ei oo missään vaihessa halunnu/tykänny siitä, että kävelytetään, vain muutamia kertoja ollaan sitä harrastettu. Ja ilman tukea noustiin seisomaan vasta sen jälkeen, kun jo käveltiin tuen kanssa eli mentiin seiniä pitkin. Nyt siis saattaa nousta seisomaan ilman tukeakin, keskellä lattiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Älkää noissa tilanteissa huolestuko suotta. Lapsella voi olla muunlainen kehitys pinnan alla meneillään, pienessä päässä paljon ajatuksia. Ihan tavalliset lapset kehittyvät keskenään aivan eri tahtia.

Kummilapseni esim ei koskaan oppinut konttaamaan, ryömiskeli ja pyöriskeli paikasta toiseen. Hän oppi sitten "suoraan" kävelemään.
 
Lapsi on vuoden eikä kävele - miksi ihmeessä olet huolissasi?
Normaali kävelemään lähtemisen takaraja on 1,5 vuotta ja on lapsia jotka ovat lähteneet tämänkin jälkeen. Ei kannata tehdä ongelmaa asiasta joka sellainen ei todellakaan ole!
 
Moikka,
Tyttö täyttää näinä päivinä vuoden ja ei ota askeltakaan tukeakaa vasten. Seistä tönöttää kyllä miloin missäkin pystyssä mutta askeltakaan ei ota. Jos koittaa taluttaa kädestä menee ihan veteläksi eikä kyllä yleensä ees seiso kädestä kiinni pidettäessä. Konttaa lujaa vauhtia, oikeestaan oppi konttaamaankin vasta kk sitten. Ei myöskään nouse seisomaan ilman tukea. Onkohan syytä huoleen. Missä iässä teidän lapset on ottaneet ekoja askeliä tuen kanssa, entä oppineet ilman tukea kävelemään? Kiitos

Todennäköisesti mitään hätää ei ole joten turha huoli pois! Meillä lapsi lähti kävelemään melkein tasan 1v 3kk iässä. Koska i t se tiesin ja näin että lapsi kehittyy muutoin hyvin ja vaikuttaa terveeltä ja tyytyväiseltä, en todellakaan osannut olla huolissani. Kaikki aikanaan, lapset kehittyvät ja oppivat asioita todellakin eri aikaan! Monet asiat vaikuttavat kävelyn oppimisessa (mm. perimä, temperamentti jne.) joten älä stressaa.!
 
Viimeksi muokattu:
Siis ihan oikeasti - pitääkö ihmisille tapahtua jotain oikeasti pahaa ennenkuin lakkaavat murehtimasta tällaisilla asioilla? Lukekaa nyt niitä oppaitanne joita saatte neuvoloista yms. ja lopettakaa "huolehtiminen" aivan naurettavista pikkuasioista! Vuoden ikäinen ei ole mistään jäljessä vaikka ei vielä kävelisi moneen kuukauteen. Ja voin sanoa että mua v:ttää tällaiset kyselyt/alotukset sen takia, että omalla lapsellani on sairaus jonka takia hän ei lähemmäs 2-vuotiaanakaan ole ottanut ensimmäistäkään itsenäistä askelta. Just ap:n kaltaiset "tyhjästä huolehtijat" saavat minun ja varmaan kaltaisteni olon tuntumaan entistä kurjemmalta. Samat henkilöt ovat niitä joiden takia ei paljon ole tehnyt mieli mennä puistoon/hiekkalaatikolle kuuntelemaan päivittelyjä/voivotteluja.
 
Siis ihan oikeasti - pitääkö ihmisille tapahtua jotain oikeasti pahaa ennenkuin lakkaavat murehtimasta tällaisilla asioilla? Lukekaa nyt niitä oppaitanne joita saatte neuvoloista yms. ja lopettakaa "huolehtiminen" aivan naurettavista pikkuasioista! Vuoden ikäinen ei ole mistään jäljessä vaikka ei vielä kävelisi moneen kuukauteen. Ja voin sanoa että mua v:ttää tällaiset kyselyt/alotukset sen takia, että omalla lapsellani on sairaus jonka takia hän ei lähemmäs 2-vuotiaanakaan ole ottanut ensimmäistäkään itsenäistä askelta. Just ap:n kaltaiset "tyhjästä huolehtijat" saavat minun ja varmaan kaltaisteni olon tuntumaan entistä kurjemmalta. Samat henkilöt ovat niitä joiden takia ei paljon ole tehnyt mieli mennä puistoon/hiekkalaatikolle kuuntelemaan päivittelyjä/voivotteluja.


Ihan kuin se nyt olisi aloittajan tai muiden asioita tiedustelevien syytä että sinulla sattuu olemaan poikkeuksellinen tilanne. Turha syyllistää muita ja känistä siitä että joku "tyhjästä huolehtii". Jos on ensimmäinen lapsi niin monet asiat mietittyttävät, kuten tämä kävelyn opettelu.


Mitä tulee tuohon kävelemään oppimiseen niin omat lapseni(2kps) kävelivät 9 kk ikäisinä. Mutta on eräskin tuttu joka on oppinut vasta 2 vuotiaana kävelemään. Oli vaan niin laiska opettelemaan ja sitten vielä lihoi melkoiseksi pullukaksi kun ei liikkunut joten oppi tosi myöhään kävelyn. Eli älä huolehdi, kyllä se pikkuinen siitä lähtee taapertamaan ja sen jälkeen onkin rauha mennyt. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Siis ihan oikeasti - pitääkö ihmisille tapahtua jotain oikeasti pahaa ennenkuin lakkaavat murehtimasta tällaisilla asioilla? Lukekaa nyt niitä oppaitanne joita saatte neuvoloista yms. ja lopettakaa "huolehtiminen" aivan naurettavista pikkuasioista! Vuoden ikäinen ei ole mistään jäljessä vaikka ei vielä kävelisi moneen kuukauteen. Ja voin sanoa että mua v:ttää tällaiset kyselyt/alotukset sen takia, että omalla lapsellani on sairaus jonka takia hän ei lähemmäs 2-vuotiaanakaan ole ottanut ensimmäistäkään itsenäistä askelta. Just ap:n kaltaiset "tyhjästä huolehtijat" saavat minun ja varmaan kaltaisteni olon tuntumaan entistä kurjemmalta. Samat henkilöt ovat niitä joiden takia ei paljon ole tehnyt mieli mennä puistoon/hiekkalaatikolle kuuntelemaan päivittelyjä/voivotteluja.

´
Sinun pitäisi itse hyväksyä lapsesi erilaisuus ja lakata vertaamasta muihin niin että pääsette nauttimaan ulkoilusta muiden lasten kanssa. Minulla on myös lapsi joka oman vammansa vuoksi on ja tulee olemaan viivästynyt kehityksessään. Me käydään samoissa paikoissa kun muutkin lapset ja hyväksytään se että meillä mennään omaa tahtia. Ei kyllä mun mielestä meidän elämää kukaan voivottele, tai sitten en vaan noteeraa jos jotain sellaista rivien välissä on, sillä minun mielestä meidän elämssä ei ole mitään voivottamista. jokaisella omat murheensa. Kyllä minäkin ehkä miettisin lapseni kehitystä jos olisi tavallinen lapsi, ei näitä asioita voi verrata. Jokaisella on omat lastinsa kannettavanaan ja se mikä toiselle on iso juttu niin toiselle ei, ei se kenestäkään parempaa tai huonompaa tee ja jokaisella on oikeus miettiä ja saada vertaistukea omiin kysymyksiinsä.

Ap:lle tiedoksi, 1,5v on normi takaraja kävelylle eikä senkään jälkeen ole hätää mutta sillon ehkä fyssari vähän avustaa. Tässä iässä jo yksi kuukausi voi tehdä ison muutoksen ja yhtäkkiä huomaat että vaikka mitä uutta on tullut. Voihan olla että lapsi pyörittää pääässään juuri jotain kielen oppimiseen liittyviä asioita eikä siksi "ehdi" paneutua motoriikkaan. Kohta taas on sitten toisten asioiden vuoro. Sinullekin sanoisin että älä vertaile lastasi muihin nyt, äläkä jatkossa. Se on lahja jonka voit antaa lapsellesi tulevaisuutta ajatellen (koskee muutakin kuin kävelyä). Hän on oma yksilönsä, upea sellainen huolimatta siitä käveleekö naapurin tenava puoli vuotta aiemmin vai ei. :)
 
Viimeksi muokattu:
Minäkään en kävellyt vielä vuoden ikäisenä, rupattelin kuulemma sitäkin enemmän. Olenkin nyt varautunut oman lapsen kohdalla rauhaisaan odotteluun. Tiedä sitten miten käy, kun vuoden ikä alkaa lähestyä. Tällä hetkellä 3kk eikä minkäänlaisia merkkejä kääntyilystä. Jokellusta taas tulee suun täydeltä :). Erilaisia ovat niin vauvat kuin aikuisetkin
 
Mun tytär on kohta 1v2kk eikä kävele. Nousee tukea vasten seisomaan mutta ei ota askelia.
Konttailee pihalla vimmattua vauhtia!
En sitten tiedä koska meinaa lähteä kävelemään; isoveli lähti juuri 1v2kk ikäisenä. Konttaamaankin tyttö ryhtyi vasta 11kk ikäisenä!
Mutta "puhuu" jos tosi paljon, hänellä on toistakymmentä ihan selvää suomenkielen sanaa joita käyttää. Joten ehkä eri taidot opitaan eri aikoihin..? Itse en ainakaan ole _yhtään_ huolissani.
 
Heip. Meillä on kaksi lasta, tyttö 4v ja poika 2v, eikä kumpikaan kävellyt vielä 1v iässä, enkä ollut yhtään huolissani. Molemmat lähtivät kävelemään 1v 2kk ja ehkä viikko päälle, tyttö aluksi varovaisemmin, poika taas alkoi kävellä siitä heti eka yrittämästä ihan kunnolla ja kääntyikin jo kävellessään parin tunnin harjoittelun jälkeen. Toki tunnen ja tunsin silloinkin lapsia, jotka ovat lähteneet kävelemään 9kk ikäisenä, mutta eihän se mikään sääntö eikä normi ole, että lapset lähtisivät kävelemään vuoden ikään mennessä. Molemmat meidän muksut ovat nykyään varsin hyvin liikunnallisesti kehittyneitä ja aktiivisia liikkujia, neuvolan normienkin mukaan.
 

Yhteistyössä