L
LiianVäsynytÄiti
Vieras
Hei.
En tiedä edes mistä aloittaisin. Vaikka siitä, että tiedän lapseni olevan uhmaiässä ja testaavan rajojaan, mutta se ei selitä mielestäni tätä kaikkea. Varsinkin kun ennen kesää ei näin pahaa ole ollut.
Kesän aikana lapsestani tuli suoraan sanottuna kamala. Hän lyö, potkii ja puree, huutaa, hakkaa päätään lattiaan ja seiniin kun ei saa tahtoaan läpi.
Jos ruoka ei miellytä, hän ei syö mitään, enkä suostu tekemään montaa eri ruokaa koska lapsi päättää että ruoka on pahaa ennen maistamista. Ainoastaan jugutti, mangosose ja joskus leipä on sellaisia mitä varmasti syö, sekä nakit. Hän hakkaa ikkunoita, telkkaria, KISSAA, laittaa hellan levyjä päälle, kerran heittänyt pissit potasta ympäri huonetta. Nukkumaan meno kamalaa tappelua, vaikka iltarutiinit on ollut vauvasta asti lähes samat, ja hänen vieressään ollaan nukahtamiseen asti (koska muuten huutaa koko yön sängyssään). Yöllä hän tule meidän huoneeseen patjalle koska ei halua nukkua yksin. Laspella on selkeät rajat ollut aina.
Lapsen kanssa leikitään, sylitellään, luetaan, lauletaan paljon, PAITSI silloin, jos kiukkua on oikeasti niin paljon ettei se enää ole kenellekkään turvallista (saattaa ottaa kirjan ja lyödä sillä, aivan yht´äkkiä.)
Kodissamme ei lyödä eikä potkita, tietenkään, enkä tiedä mistä tämä tapa on lähtöisin. Sen myönnän, että kun hermot on tarpeeksi tiukalla, huudan lapselle, mutta selitän jälkikäteen miksi äidillä meni hermot ja pyydän anteeksi.
Rakkaat ihmiset, auttakaa. Mitä voisin tehdä? En jaksa tätä enää.
En tiedä edes mistä aloittaisin. Vaikka siitä, että tiedän lapseni olevan uhmaiässä ja testaavan rajojaan, mutta se ei selitä mielestäni tätä kaikkea. Varsinkin kun ennen kesää ei näin pahaa ole ollut.
Kesän aikana lapsestani tuli suoraan sanottuna kamala. Hän lyö, potkii ja puree, huutaa, hakkaa päätään lattiaan ja seiniin kun ei saa tahtoaan läpi.
Jos ruoka ei miellytä, hän ei syö mitään, enkä suostu tekemään montaa eri ruokaa koska lapsi päättää että ruoka on pahaa ennen maistamista. Ainoastaan jugutti, mangosose ja joskus leipä on sellaisia mitä varmasti syö, sekä nakit. Hän hakkaa ikkunoita, telkkaria, KISSAA, laittaa hellan levyjä päälle, kerran heittänyt pissit potasta ympäri huonetta. Nukkumaan meno kamalaa tappelua, vaikka iltarutiinit on ollut vauvasta asti lähes samat, ja hänen vieressään ollaan nukahtamiseen asti (koska muuten huutaa koko yön sängyssään). Yöllä hän tule meidän huoneeseen patjalle koska ei halua nukkua yksin. Laspella on selkeät rajat ollut aina.
Lapsen kanssa leikitään, sylitellään, luetaan, lauletaan paljon, PAITSI silloin, jos kiukkua on oikeasti niin paljon ettei se enää ole kenellekkään turvallista (saattaa ottaa kirjan ja lyödä sillä, aivan yht´äkkiä.)
Kodissamme ei lyödä eikä potkita, tietenkään, enkä tiedä mistä tämä tapa on lähtöisin. Sen myönnän, että kun hermot on tarpeeksi tiukalla, huudan lapselle, mutta selitän jälkikäteen miksi äidillä meni hermot ja pyydän anteeksi.
Rakkaat ihmiset, auttakaa. Mitä voisin tehdä? En jaksa tätä enää.