3½vuotiaan jatkuva kiukku, en tiedä kauan jaksan. HALUAN APUA!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LiianVäsynytÄiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

LiianVäsynytÄiti

Vieras
Hei.
En tiedä edes mistä aloittaisin. Vaikka siitä, että tiedän lapseni olevan uhmaiässä ja testaavan rajojaan, mutta se ei selitä mielestäni tätä kaikkea. Varsinkin kun ennen kesää ei näin pahaa ole ollut.

Kesän aikana lapsestani tuli suoraan sanottuna kamala. Hän lyö, potkii ja puree, huutaa, hakkaa päätään lattiaan ja seiniin kun ei saa tahtoaan läpi.
Jos ruoka ei miellytä, hän ei syö mitään, enkä suostu tekemään montaa eri ruokaa koska lapsi päättää että ruoka on pahaa ennen maistamista. Ainoastaan jugutti, mangosose ja joskus leipä on sellaisia mitä varmasti syö, sekä nakit. Hän hakkaa ikkunoita, telkkaria, KISSAA, laittaa hellan levyjä päälle, kerran heittänyt pissit potasta ympäri huonetta. Nukkumaan meno kamalaa tappelua, vaikka iltarutiinit on ollut vauvasta asti lähes samat, ja hänen vieressään ollaan nukahtamiseen asti (koska muuten huutaa koko yön sängyssään). Yöllä hän tule meidän huoneeseen patjalle koska ei halua nukkua yksin. Laspella on selkeät rajat ollut aina.

Lapsen kanssa leikitään, sylitellään, luetaan, lauletaan paljon, PAITSI silloin, jos kiukkua on oikeasti niin paljon ettei se enää ole kenellekkään turvallista (saattaa ottaa kirjan ja lyödä sillä, aivan yht´äkkiä.)

Kodissamme ei lyödä eikä potkita, tietenkään, enkä tiedä mistä tämä tapa on lähtöisin. Sen myönnän, että kun hermot on tarpeeksi tiukalla, huudan lapselle, mutta selitän jälkikäteen miksi äidillä meni hermot ja pyydän anteeksi.

Rakkaat ihmiset, auttakaa. Mitä voisin tehdä? En jaksa tätä enää.
 
En osaa muuta kuin antaa virtuaalisen halin. *hali*

Meillä samanikäinen; ei lyö eikä potki tai pure eikä satuta itseään mutta huutaa, metelöi, hilluu, saikkaa, kiusaa pikkusisarusta ja isompia sisaruksia, sotkee heti kun silmä välttää (esim. kaataa maitoa, heittelee ruokaa, pissaa tahallaan pöntöstä ohi) jne.
Meteli on hirmuista ja kun ei mene mieliksi (esim. ei saa karkkia aina kun haluaa) niin jaksaa huutaa ja kiukutella tunnista toiseen, siis ihan raivoaa hiki päässä. Sitten tasoittuu ja saattaa tunnin päästä aloittaa uudestaan.

Mekin leikimme yhdessä ja koko perheellä, saa kahdenkeskistä aikaa, nukkuu minun kainalossani, ulkoillaan säännöllisesti, käydään kerhossa ja kirjastossa, uimahallissa, leivotaan yhdessä, askarrellaan, piirretään, muovaillaan jne. Kaikkea mitä tuon ikäisten kanssa voi ja on tapana tehdä.

Väsyttää, pää savuaa, itkettääkin toisinaan. Ja tätä on jatkunut jo yli vuoden eikä loppua näy.
 
Voimia sinne (ja kaikille muillekkin samassa tilanteessa oleville).

Itsekkin tirauttelen välillä kun mietin että mitä olen tehnyt NIIN väärin. Varsinkin kun lähipiirin muut lapset ovat olleet ns. "kilttejä ja helppoja" tapauksia, ja saan lähes päivittäin kuunnella kuinka lapseni ei voi olla normaali. :`(
 
Ja unohtui vielä, että nukkuu öisin kuitenkin 9-11tuntia, eli ei ole sinänsä väsynyt päivän aikana, eikä ole yli vuoteen nukkunut päikkäreitä kuin erityistilanteissa (esim. jos yöllä ei ole nukkunut pahemmin, viime jouluna jne)
 
Tulee mieleen lähinnä unenpuute. Juuri tuollainen käytös viittaa siihen. Muistan Keijo Tahkokallion sanoneen, että unenpuutteesta kärsivät lapset saavat monesti ADHD-diagnoosin... Eli lääkettä, kun ainut lääke olisi riittävä uni! Ja toinen joka aiheuttaa levottomuutta on media: ei telkkarin kyttäystä vaan ulkoilua ja liikuntaa!!!!
 
Kiukkua myös omalla samanikäisellä sillai aaltolevasti enemmän ja vähemmän.. Kuvaamaasi väkivaltaisuutta ei ole noin paljon ollut. Eipä paljon neuvoja ole, meillä useimmiten toimii lelujen takavarikointi (tai sillä uhkaaminen) ja joskus nurkka (eli jäähy). Välillä ei toimi mikään, kiukkuhuuto öisin kun ei halua nukkua on pahinta ja raskainta :(
 
Tuli mieleen vielä oletko kokeillut huomiotta jättämistä eli ei saa käytöksellään minkäänlaista huomiota ja tehdään selväksi ettei ole tervetullut muiden perheenjäsenten seuraan käyttäytyessään huonosti?
 
[QUOTE="saana";27337172]Kiukkua myös omalla samanikäisellä sillai aaltolevasti enemmän ja vähemmän.. Kuvaamaasi väkivaltaisuutta ei ole noin paljon ollut. Eipä paljon neuvoja ole, meillä useimmiten toimii lelujen takavarikointi (tai sillä uhkaaminen) ja joskus nurkka (eli jäähy). Välillä ei toimi mikään, kiukkuhuuto öisin kun ei halua nukkua on pahinta ja raskainta :([/QUOTE]

Meilläkin lähtee lelut korkeelle, lapsi jäähypenkille tai sammutetaan telkkari jos ei käyttäydytä ollenkaan. Myös käytössä jonkun kivan evääminen (kuten kylpy siirtyy seuraavaan päivään, xylitolipastilli jää saamatta)
 
Voimia kovasti!!

Mitä teet, kun lapsi alkaa riehua? Pahin virhe, mitä oon huomannut joidenkin äitien (ja joskus satunnaisesti itsekin-myönnän) tekevän on se, että uhkaa esim. jäähyllä tai puistosta sisälle lähtemisellä, eikä sitten toteutakaan sanktiota. Ja lapsi tottakai käyttää äidin lepsuutta hyväksi, eikä koskaan opi olemaan kunnolla. Siihen yhdistettynä huomion puute -tai ainoastaan negatiivinen huomio, niin avot, on yksi riiviö taas luotu. Ei sillä, että teillä olisi tuota huomioimattomuus- ongelmaa, mutta noin yleisesti ajatellen.

En toki väitä, että oma kolmevuotias olisi kaikista kiltein ja rauhallisin herranterttu :saint: Mutta uskoo kyllä puhetta, ja jos ei usko, niin jäähy, lelujen takavarikointi tms. siitä seuraa. Ja sen jälkeen YLEENSÄ oppii olemaan temppuilematta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LiianVäsynytÄiti;27336628:
Hei.
En tiedä edes mistä aloittaisin. Vaikka siitä, että tiedän lapseni olevan uhmaiässä ja testaavan rajojaan, mutta se ei selitä mielestäni tätä kaikkea. Varsinkin kun ennen kesää ei näin pahaa ole ollut.

Kesän aikana lapsestani tuli suoraan sanottuna kamala. Hän lyö, potkii ja puree, huutaa, hakkaa päätään lattiaan ja seiniin kun ei saa tahtoaan läpi.
Jos ruoka ei miellytä, hän ei syö mitään, enkä suostu tekemään montaa eri ruokaa koska lapsi päättää että ruoka on pahaa ennen maistamista. Ainoastaan jugutti, mangosose ja joskus leipä on sellaisia mitä varmasti syö, sekä nakit. Hän hakkaa ikkunoita, telkkaria, KISSAA, laittaa hellan levyjä päälle, kerran heittänyt pissit potasta ympäri huonetta. Nukkumaan meno kamalaa tappelua, vaikka iltarutiinit on ollut vauvasta asti lähes samat, ja hänen vieressään ollaan nukahtamiseen asti (koska muuten huutaa koko yön sängyssään). Yöllä hän tule meidän huoneeseen patjalle koska ei halua nukkua yksin. Laspella on selkeät rajat ollut aina.

Lapsen kanssa leikitään, sylitellään, luetaan, lauletaan paljon, PAITSI silloin, jos kiukkua on oikeasti niin paljon ettei se enää ole kenellekkään turvallista (saattaa ottaa kirjan ja lyödä sillä, aivan yht´äkkiä.)

Kodissamme ei lyödä eikä potkita, tietenkään, enkä tiedä mistä tämä tapa on lähtöisin. Sen myönnän, että kun hermot on tarpeeksi tiukalla, huudan lapselle, mutta selitän jälkikäteen miksi äidillä meni hermot ja pyydän anteeksi.

Rakkaat ihmiset, auttakaa. Mitä voisin tehdä? En jaksa tätä enää.

Ei tietenkään mutta sinä et ymmärrä lastas nyt? ja sitä varten meitä on jotka auttaa. Mikä auttaa se että kuunteleen sinua näytä oma ihtes elä mieti mitä se tekee. Anna seurata.
 
Lapsi saa rikkeestä riippuen yhden tai kaksi varoitusta, ja jos ei homma mene jakeluun, menee jäähypenkille. Erittäin harvoin käy niin ettei uhkausta toteuteta.

Tätä olemme petranneet, että kehutaan mahdollisimman paljon (ja vaikka siitä että lapsi laittaa sukan oikein päin jalkaan :D Pääasia että jostain kehuu. Se on huomattu, ja valitettavati välillä käy niin, ettei päivän aikana muista kehua, ja sen huomaa kyllä käytöksessä)
 
Ehkä tämä on hyvä opetus että seuraavalla kerralla miettii kolmeen kertaan ennenkuin imuroi spermat sinne ahnaaseen römpsään. Ei niitä lapsia ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei osaa eikä jaksa olla kun huomaa ettei se arki niin ruusuista olekaan.

Surullisinta on että nämä tällaiset kurittomat kakarat sitten ovat juuri niitä jotka häiritsevät kunnon lapsia leikkipaikoilla, uimahalleissa, päiväkodeissa ja kouluissa ja todennäköisesti päätyvät ongelmanuoriksi ja aikuisena yhteiskunnan painolasteiksi. Se vituttaa vanhempana kun näkee näitä ADHD-hirviöitä jotka pilaavat muiden hyvien lasten elämän läsnäolollaan.
 
[QUOTE="Jiu";27337276]Miten toteut jäähyn? Miten se onnistuu?[/QUOTE]

Lapsi viedään jäähypenkille eteiseen (ei ole erityksissä, vaan yksin kuitenkin), istuu siellä kunnes pahin kiukku laantuu ja on valmis kuuntelemaan perustelut miksi on siellä, ja pyytämään anteeksi. Asia siis keskustellaan läpi, että tietää miksi joutui jäähylle.

Jos jollakin on parempi tapa hoitaa jäähy, kertokaa toki. :)
 
[QUOTE="vieras";27337279]Ehkä tämä on hyvä opetus että seuraavalla kerralla miettii kolmeen kertaan ennenkuin imuroi spermat sinne ahnaaseen römpsään. Ei niitä lapsia ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei osaa eikä jaksa olla kun huomaa ettei se arki niin ruusuista olekaan.

Surullisinta on että nämä tällaiset kurittomat kakarat sitten ovat juuri niitä jotka häiritsevät kunnon lapsia leikkipaikoilla, uimahalleissa, päiväkodeissa ja kouluissa ja todennäköisesti päätyvät ongelmanuoriksi ja aikuisena yhteiskunnan painolasteiksi. Se vituttaa vanhempana kun näkee näitä ADHD-hirviöitä jotka pilaavat muiden hyvien lasten elämän läsnäolollaan.[/QUOTE]

Hyvä että Sinun lapsesi on täydellinen, toivottavasti hän ei tee ikinä yhtään virhettä elämänsä aikana. Edes yläaste ikäisenä. :)
 
:hug: Been there, tosin ei enää noin pahaa, mutta uhma nostaa päätään edelleen tuolla pian 3,5-vuotiaalla.

Mutta, sen olen oppinut että täältä ei kannata kysellä vinkkejä hankalan uhmaikäisen suhteen, koska loppujen lopuksi tulee vain itse syyllistetyksi. Lisäksi ihmisillä on niin paljon eri näkemyksiä, että loppujen lopuksi johdonmukaisuuden lisäksi kannattaa luottaa vaan siihen omaan maalaisjärkeen, ja katsoa Supernannya, sekä lukea hänen (Jo Frost) kirjojaan. Siinä on nainen jolla on järkeä päässä. :heart:

Sen sijaan neuvolapsykologilta, ainakaan tuolta meidän, en kysele enää mitään. Hänen mukaansa lasta ei saa rankaista jäähyllä kun hän tekee jotain todella kiellettyä esim. lyö raivopäissään kun ei halua mennä nukkumaan/ lähteä päiväkotiin/ tms., hänelle pitää vain sanoa että äiti/isä rakastaa sinua, muttei hyväksy sinun käytöstäsi.:laugh: Just. Meillä kyllä tuollainen stopataan alkuunsa, ja jäähylle mennään, ja siellä pysytään kunnes osataan käyttäytyä. Ja huutamalla ei saa mitään periksi.Psykologi ei siitäkään ollut samaa mieltä, hän tuntui suosivan jonkinsorttista curling-vanhemmuutta.

Positiivinen palaute ja hellyys on ilman muuta ihan must, eikä pelkkää kieltämistä ja sääntöjä. Lapsella pitää olla tunne että häntä rakastetaan, ja että käyttäytymissäännöt ovat hänen omaksi parhaakseen myöskin. Onneksi se on monen muun asian lisäksi alkanut pojalla mennä jakeluun.

Ja onneksi päiväkodissa on ihanat tädit, jotka myös vannovat Supernannyn nimeen, =) juuri tässä eräänä päivänä keskustelimme kasvatuslinjoista, jotka ovat samanlaiset sekä kotona että päiväkodissa, ja sellaisina haluamme ne pitääkin.

Ja hukkaan ei ole selvästikään mennyt, sillä riiviöstä on alkanut kuoriutua jo suurimmaksi osaksi erittäin hyväkäytöksinen, kohtelias, huumorintajuinen, kiltti pikkupoika, jonka kanssa uskaltaa jo mennä melkein mihin vaan. :heart:

Vielä, että ADHD on käynty mielessä useinkin, kunnes vähän aikaa sitten päiväkodissa lto sanoi että hän on paljon tehnyt töitä ADHD-lasten kanssa, ja on ihan 99,9 % varma että meidän poika ei sellainen ole, joskin keskivertoa vilkkaampi. Mutta nyt kun on alkanut näkyä loistavaa keskittymiskykyä ja hyviä käytöstapoja yhä useammin, alan jo siihen uskoa. =)

Tsemppiä ap!!:hug:
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja LiianVäsynytÄiti;27337295:
Lapsi viedään jäähypenkille eteiseen (ei ole erityksissä, vaan yksin kuitenkin), istuu siellä kunnes pahin kiukku laantuu ja on valmis kuuntelemaan perustelut miksi on siellä, ja pyytämään anteeksi. Asia siis keskustellaan läpi, että tietää miksi joutui jäähylle.

Jos jollakin on parempi tapa hoitaa jäähy, kertokaa toki. :)

Niin lähinnä sitä meinasin, kun jotkut näyttää tekevän niin, että huudetaan lapselle, että NYT MENET JÄÄHYLLE ja sitten lapsi alkaa venkuloita ja puhua, ja vanhempi alkaa kinastella lapsen kanssa ja siinä se "jäähy" sitten meneekin :D En tarkoita, että näin olisi teillä, mut aina kun muistais selittää rauhallisesti lapselle, miksi joutui jäähylle, ja todella olla jäähyn aikaa huomioimatta. Ja sitten vielä kertaus miksi joutui jäähylle, anteeksipyyntö ja halaukset. Jo Frostia katsottu meilläkin :D
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Ja tämä nettikonsultointihan on aina todella hankalaa, koska ei tiedä perheen kokonaistilannetta, ei näe sitä arkea jne. Kuitenkin myös koko perheen ilmapiiri, taloudelliset tms. vaikeudet, äidin väsymys, parisuhdeongelmat jne sellaisetkin asiat, joita ei itse siinä perheen "sisällä" ollessa huomaa, vaikuttavat lapsiin.
 
Perheneuvolaan. Tärkein mitä sanoit, oli nimenomaan se, että haluat APUA. Perheneuvolasta sitä saa. Tunnut olevan hyvin fiksu ja vastuuntuntoinen sekä kypsä vanhempi, että osaat sanoa tarvitsevasi apua, sinulla on onnekas lapsi :)
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.

Yhteistyössä