J
jalka ulko-oven välissä
Vieras
Tyttäreni on 6-vuotias, joka on jo vuoden päivät pelannut eräänlaista syyttämispeliä. Yleensä hän kaivaa menneisyydestä jonkun asian, jonka olen tehnyt väärin, ja sitten alkaa kerta toisensa jälkeen huutamaan ja syyttämään siitä.
Pari vuotta sitten hän sai mummiltansa "päiväkirjan" eli paksun kirjoitusvihkon. Kerran menin ja otin päiväkirjasta pari tyhjää sivua, kun tarvitsin paperia. Siitä hän on huutanut minulle tasaisin väliajoin kohta pari vuotta. Viimeksi tänä iltana hän alkoi porata aiheesta.
Viikko sitten menin ja otin kaksi hänen askartelemistaan hamahelmitöistä, joita hän tekee päivittäin muutaman. Ne lojuvat lattioilla ja ovat joskus haljenneitakin yms. Nyt hän on huutanut minulle tuosta asiasta päivittäin, itkenyt ja syyttänyt ja tiukannut, miksi olin niin ilkeä, että tein noin.
Väärin tietysti tein molemmilla kerroilla, mutta minusta on ylireagointia, että saan kuulla tekemistäni virheistä harva se päivä. Yksi vakiohuutoaihe on myös se, kuinka en rakasta häntä vaan kaikkia muita maailman ihmisiä.
Nyt vain syytän itseäni, mitä olen tehnyt väärin, kun tyttö on tuollainen. Miten minun pitäisi toimia? Itse en todellakaan syytä lapsia vanhoista asioista vaan erimielisyydet on unohdettu heti, kun on pyydetty anteeksi jne.
Pari vuotta sitten hän sai mummiltansa "päiväkirjan" eli paksun kirjoitusvihkon. Kerran menin ja otin päiväkirjasta pari tyhjää sivua, kun tarvitsin paperia. Siitä hän on huutanut minulle tasaisin väliajoin kohta pari vuotta. Viimeksi tänä iltana hän alkoi porata aiheesta.
Viikko sitten menin ja otin kaksi hänen askartelemistaan hamahelmitöistä, joita hän tekee päivittäin muutaman. Ne lojuvat lattioilla ja ovat joskus haljenneitakin yms. Nyt hän on huutanut minulle tuosta asiasta päivittäin, itkenyt ja syyttänyt ja tiukannut, miksi olin niin ilkeä, että tein noin.
Väärin tietysti tein molemmilla kerroilla, mutta minusta on ylireagointia, että saan kuulla tekemistäni virheistä harva se päivä. Yksi vakiohuutoaihe on myös se, kuinka en rakasta häntä vaan kaikkia muita maailman ihmisiä.
Nyt vain syytän itseäni, mitä olen tehnyt väärin, kun tyttö on tuollainen. Miten minun pitäisi toimia? Itse en todellakaan syytä lapsia vanhoista asioista vaan erimielisyydet on unohdettu heti, kun on pyydetty anteeksi jne.