T
Tiia
Vieras
Heippis rakkaat Ellit ja Kellit!
Osaisittekohan auttaa ongelmassani, apua tarvitaan todella. Olen sangen hyvän itsetunnon omaava 27 v. nainen, jolla ei aikaisemmin elämässään ole ollut minkäänlaisia itsetunto ongelmia. Olen aina osannut arvostaa itseäni, enkä ole tarvinnut muiden kehuja arvostaakseni itseäni. Nyt kuitenkin neljän vuoden seurustelun jälkeen olen törmännyt ongelmaan jota minulla ei aikaisemmin ole ollut.
Jostain käsittämättömästä syystä ole alkanut kantamaan huolta erityisesti ulkonäöstäni ja jonkun verran yleisesti itsestäni ja siitää miten mieheni minut näkee. Koen itseni epämiellyttäväksi ja kykenemättömäksi, mutta siis vain mieheni silmissä. Muuhun elämääni ja itsetuntooni parisuhteen ulkopuolella tämä ei ole vaikuttanut...
En ole ulkoisesti muuttunut seurustelumme aikana, joten tämäkään ei ole voinut lisätä epävarmuuttani. Nyt asia on kuitenkin paisunut päässäni niin suureksi, että alkaa vakavasti häiritä seksielämäämme... Mieheni ei koskaan kehu ulkonäköäni, mutta eihän hänen kuuluisikaan. Eihän omaa kehonkuvaansa voi muodostaa muiden mielipiteille. Hän ei myöskään hauku muotojani yms. joten myöskään tästä ongelma ei ole saanut alkuaan. Jokin pääni sisällä on vain päättänyt etten enää voi tuntea itseäni kauniiksi hänen silmissään...
Onko muilla samoja kokemuksia? Mikä minussa oikein mättää? Miten jatkan jottei asia paisu entisestään? Osaisiko joku viisaampi antaa asiaan näkökulmia?
Vastauksista kiittäen, Tiia
Osaisittekohan auttaa ongelmassani, apua tarvitaan todella. Olen sangen hyvän itsetunnon omaava 27 v. nainen, jolla ei aikaisemmin elämässään ole ollut minkäänlaisia itsetunto ongelmia. Olen aina osannut arvostaa itseäni, enkä ole tarvinnut muiden kehuja arvostaakseni itseäni. Nyt kuitenkin neljän vuoden seurustelun jälkeen olen törmännyt ongelmaan jota minulla ei aikaisemmin ole ollut.
Jostain käsittämättömästä syystä ole alkanut kantamaan huolta erityisesti ulkonäöstäni ja jonkun verran yleisesti itsestäni ja siitää miten mieheni minut näkee. Koen itseni epämiellyttäväksi ja kykenemättömäksi, mutta siis vain mieheni silmissä. Muuhun elämääni ja itsetuntooni parisuhteen ulkopuolella tämä ei ole vaikuttanut...
En ole ulkoisesti muuttunut seurustelumme aikana, joten tämäkään ei ole voinut lisätä epävarmuuttani. Nyt asia on kuitenkin paisunut päässäni niin suureksi, että alkaa vakavasti häiritä seksielämäämme... Mieheni ei koskaan kehu ulkonäköäni, mutta eihän hänen kuuluisikaan. Eihän omaa kehonkuvaansa voi muodostaa muiden mielipiteille. Hän ei myöskään hauku muotojani yms. joten myöskään tästä ongelma ei ole saanut alkuaan. Jokin pääni sisällä on vain päättänyt etten enää voi tuntea itseäni kauniiksi hänen silmissään...
Onko muilla samoja kokemuksia? Mikä minussa oikein mättää? Miten jatkan jottei asia paisu entisestään? Osaisiko joku viisaampi antaa asiaan näkökulmia?
Vastauksista kiittäen, Tiia