Äidit jotka EIVÄT täysimetä, kun maito ei riitä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MKT
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Kata-76:
Minä sain molemmilla kerroilla (varmuuden vuoksi) sairaalasta reseptin, jonka tarkoitus olisi ollut nostattaa maito rintoihin. (joku pahoinvointilääke, jossa maidonnousu sivuvaikutuksena, en muista nimeä). En kyllä tarvinnut sitä, vaikka ekalla kerralla olisi ehkä kannattanutkin hakea lääkkeet...

primperan
 
Miksi nämä ketjut aina kääntyy siihen että imettäjässä on vika :(. Voisko ihan oikeesti koittaa laajentaa näkökulmaansa ja ymmärtää että kaikilla ei vaan imetys onnistu.

Mä olen itse kokenut molemmat synnytykseni helpoiksi ja tokan synnytin ilman kivunlievitystä. Ei mulla silti tulis mieleenikään lähteä arvostelemaan heitä, jotka ovat kokeneet synnytyksen valtavan kamalaksi ja ovat tarvinneet kaikki maailman kivunlievitykset jne. Synnytykset ON erilaisia, eikä niissä ole kivun määrä vakio.

Sama juttu imetyksen kanssa. Esikoisen kanssa mä luovutin liian helpolla. Imetin 3 kk ja lopulta luovutin kun siitä ei vaan tullut mitään. Maitoa ei tullut lainkaan tarpeeksi, joten lopulta poika alkoi puremaan rintaa (ja oli jo hampaita suussa).

Tokan kanssa päätin sitten tehdä kaikkeni että saan imetyksen sujumaan. Imetin jatkuvasti ja tarjosin vasta pakon edessä lisämaitoa (lapsi oli suuri, lisämaitoa oli pakko antaa). Tarjosin yölläkin rintaa mahdollisimman paljon, maidontuotanto kun kuulemma on silloin tehokkaampaa.

Tokallekin tuli hampaat ajoissa ja kun sitten mun maidontuotanto radikaalisti väheni, niin poika alkoi pitää tissiä puruleluna. Se kipu on aivan valtava kun pienet naskalit iskee täysillä tissiin. Ja vaikka sitkeesti koitin kestää puremiset, niin eipä se auttanut. Poika ei enää imenyt kun ei kerran tullut maitoa. Koitin rintapumpulla lisätä tuotantoa, mutta tuloksetta.

Lopetin imettämästä päivisin, sillä öisin poika alkuun suostui imemään. Oli kait niin tokkurassa ettei ymmärtänyt purra. Lopulta sitten jopa unissaan huomasi ettei maitoa tule ja tissi muuttui puruleluksi. Oli pakko luovuttaa koko touhun kanssa, vaikka se tuntui aivan valtavan pahalta.

Äitini sitten lohdutti ja kertoi, että hänellä on kaikki kolme kertaa olleet samanlaisia. Ekat pari kuukautta maitoa on tullut pakastettavaksi asti ja sen jälkeen tuotanto on loppunut kuin seinään. Hän on siis ne kolme kuukautta sekä imettänyt että pumpannut maitoa pakkaseen. Ja lopulta ei ole ollut mitä imettää tai pakastaa. Eikä ole auttanut mitkään poppaskonstit, maito on loppunut.

Aivan varmasti joku (umpimielinen) on taas sitä mieltä että keinot olisi kyllä olleet jatkaa imetystä. Mä olen mielestäni kokeillut kyllä aivan kaiken, enkä silti onnistunut.
 
Ei ole täysimetys onnistut kummankaan lapsen kanssa.

Esikoinen ei suostunut rinnalle koskaan, ehkä johtui siitä, että oltiin ensimmäinen vuorokausi erossa toisistamme ja oppi silloin pullolle, eikä sitten rinnasta saanutkaan maitoa tarpeeksi helpolla. Viisi viikkoa pumppasin ja sitten loppui maidontulo kokonaan.

Kuopusta täysimetin kolme viikkoa, sen jälkeen on lisämaitoa mennyt vaihtelevasti 1-3 desiä vuorokaudessa. Nyt poika on pian 5kk ja lisämaidon määrä tällä hetkellä n. 1-2dl vuorokaudessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja k:
Alkuperäinen kirjoittaja Kata-76:
Minä sain molemmilla kerroilla (varmuuden vuoksi) sairaalasta reseptin, jonka tarkoitus olisi ollut nostattaa maito rintoihin. (joku pahoinvointilääke, jossa maidonnousu sivuvaikutuksena, en muista nimeä). En kyllä tarvinnut sitä, vaikka ekalla kerralla olisi ehkä kannattanutkin hakea lääkkeet...

primperan

Mä sain kans kyseiset lääkkeet, ja ei niilläkään maito noussu.
 
Relaa! Lyspä tai pumppaa vaikka ja annat pullosta. Niin aion itse tehdä ensi kerralla, jos imetys ei lähde taaskaan sujumaan. Meillä kaksosille syötettiin pääsääntöisesti pullosta korviketta ja lypsettyä rintamaitoa. Ihan yhtä lähellä se on siinäkin. Tuntuu, että äidille se on tärkeämpää tunnetasolla, kuin sille vauvalle se imetys.
 
Mites lypsät tai pumppaat, kun ei silloinkaan tule kuin pisara maitoa?

Ja juu. Juon vettä tarpeeksi ja syön säännöllisesti + monipuolisesti.

Tottakai olen pahoillani jos maitoni ei riitä.

Halusinkin tietää onko paljonkin joilla ei maito riitä, onneksi löytyi ja ei syyllistäviä viestejä :) Mutta on se hyvä, kun löytyy myös "asiantuntijoita" jotka osaa sanoa, ett mulla kyllä riittää maitoa yms. :) Niin ja kai nyt ole oppinut oman laseni tuntemaan, ett milloin on jäänyt nälkäiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MKT:
Minkä ikäinen vauva oli, kun imetyskerrat vain vähenivät ja pikku hiljaa siirryitte kokonaan korvikkeeseen?

Mulla esikoinen sai koko imetysajan lisämaitoa, kun oma maito ei riittänyt. Kuten sinä, stressasin siitä aluksi, kunnes tajusin että hitsi soikoon, pääasiahan on että poika on kylläinen ja kasvaa. sen huomion jälkeen heitin kaikki ideaalilässytykset romukoppaan ja menin tasan oman näkemykseni varassa ja siitä muistona on nyt imetysajalta - n. 5,5 kk kaikkiaan - aivan ihanat muistot.

Meillä mentiin yöt ihan rintamaidon varassa, aamuisin lisäksi korviketta, päivällä tilanteen mukaan, iltatankkauksella rintamaidon lisäksi korviketta ja hienosti meni. Loppuaikoina imetin oikeastaan vaan öisin ja silloin kun poika tykkäsi olla rinnalla ja annoin surutta lisämaitoa kun tarve vaati.

Mullakin oli ihan samaa juttua, että oma maidon tuotanto oli vähäistä; sitä oli kyllä mutta ei riittänyt pitämään vauvaa tyytyväisenä. Enkä minä sitä saanut siitä nousemaan, vaikka kuinka pumppailin ja yritin tihentää imetyskertoja. Kun ei herunut niin ei herunut. Pumppuun en useinkaan saanut kuin onnettomat norot - onneksi näin, että vauva kuitenkin onnistui pumppuja paremmin ja sai maidon irti rinnoista.

Kakkosen kanssa sitten rintamaito riitti mainiosti ihan täysimetykseen, mutta silloinkaan en kyllä saanut edes hyvällä sähköpumpulla maitoa pumpattua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja MKT:
Minkä ikäinen vauva oli, kun imetyskerrat vain vähenivät ja pikku hiljaa siirryitte kokonaan korvikkeeseen?

Mulla esikoinen sai koko imetysajan lisämaitoa, kun oma maito ei riittänyt. Kuten sinä, stressasin siitä aluksi, kunnes tajusin että hitsi soikoon, pääasiahan on että poika on kylläinen ja kasvaa. sen huomion jälkeen heitin kaikki ideaalilässytykset romukoppaan ja menin tasan oman näkemykseni varassa ja siitä muistona on nyt imetysajalta - n. 5,5 kk kaikkiaan - aivan ihanat muistot.

Meillä mentiin yöt ihan rintamaidon varassa, aamuisin lisäksi korviketta, päivällä tilanteen mukaan, iltatankkauksella rintamaidon lisäksi korviketta ja hienosti meni. Loppuaikoina imetin oikeastaan vaan öisin ja silloin kun poika tykkäsi olla rinnalla ja annoin surutta lisämaitoa kun tarve vaati.

Mullakin oli ihan samaa juttua, että oma maidon tuotanto oli vähäistä; sitä oli kyllä mutta ei riittänyt pitämään vauvaa tyytyväisenä. Enkä minä sitä saanut siitä nousemaan, vaikka kuinka pumppailin ja yritin tihentää imetyskertoja. Kun ei herunut niin ei herunut. Pumppuun en useinkaan saanut kuin onnettomat norot - onneksi näin, että vauva kuitenkin onnistui pumppuja paremmin ja sai maidon irti rinnoista.

Kakkosen kanssa sitten rintamaito riitti mainiosti ihan täysimetykseen, mutta silloinkaan en kyllä saanut edes hyvällä sähköpumpulla maitoa pumpattua.

Kuulostaa melkein kuin meillä oltais pienillä eroavaisuuksilla.

Tuntuupa nyt helpottavalta tietää, ettei todellakaan ole ainoa :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja me:
Olin vauvasta erossa (molemmilla paha tulehdus) ensimäiset päivät, maito nousi kuitenkin 3. päivänä. Kotiin päästiin viikon päästä ja vastike+rinta jatkui miten sairaalassakin (vauva raivosi rinnalla kyllä :( ja tuntui ettei imetyksestä tule mitään ja saakohan hän mitään irti). Siis tuntui aluksi, ettei poika saanut tarpeeksi maitoa.

Rintakumista päästiin onneksi pian eroon. Vähän harmitti kun sairaalassa sanottiin että jaaha tollanen nänni haetaanpas kumi...Tehtiin niin että ensin aina tarjosin rintaa (molemmat) ja sitten isä antoi pulloa perään jos maistui. Jossain vaiheessa kävi niin ettei enää jollain syötöillä vauva halunnut tuttipulloa tai joi vain muutamia millejä. Sitten lopetettiin sen tarjoaminen ja pelkkä rinta riitti. 4 kk:n kohdalla oltiin täysimetystilanteessa....ja homma vielä jatkuu nyt pitäs saada poika rintamaidosta eroon (4-5 kertaa vielä syö rintamaitoa päivittäin 13 kk iässä)

Muista ei kannata välittää tai muiden mielipiteistä.

Kyllä tuo sekavaihe oli rankkaa kun eihän isä ollut hetken perästä auttamassa. ensin imetys ja sitten tuttipullo ja (se piti tietenkin olla jo valmiina viritettynä) jne. Mulla oli aluksi 3 kk tavoite ja sitten 6 kk ja sitten 9 kk imetyksessä....

Molemmilla kasvaa, stressi on kait pahinta eli don't worry!!!

Meillä ihan sama tarina. Rintakumia ehdotettiin ja pääsin siitä eroon kotona. Samoin joka paikassa sanottiin että pitää antaa vastiketta ja uskoin tyhmä heitä sitten.... ja sekös sitä maidontuotantoa vasta vähensikin. Onneks fiksu lekuri sanoi että yöimetys buustaa rintoja erityisesti joten lisäsin sitten niitä yöimetyksiä ja pumppailinkin jonkun aikaa niin sain lisää maitoa rintoihin.

5 kk - 11 kk oltiin ilman lisämaitoa kokonaan ja se olikin mulle parasta imetysaikaa kun ei tarvinnut siihen pulloon koskea.

Mutta niinhän se on että pullomaidollla kasvaa, mutta ymmärtääkseni äidinmaito on kuitenkin tutkimusten mukaan parasta lapsen vastustuskyvyn kehittymiselle.
 

Yhteistyössä