Aika on miehelle venyvä käsite

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No, voi jumankauta, juu nääs päivää...

"mies" totesi, "En usko, että koskaan muutun sellaiseksi, että olisin jossakin ajoissa. Tietysti "Linnan Juhlissa" ollaan ajoissa."

En usko, etteikö kukaan ihminen h a l u t e s s a a n voisi muuttua. Tämä on täysin tahdon asia. Kun tietää, että aina on myöhässä, niin miksei voisi alkaa valmistautumaan vartin etuajassa? Muutenkin tuo "tietysti" viittaa siihen, että halutessasi pystyt olemaan ajoissa, mutta et katso ystäviäsi niin tärkeiksi, jotta viitsit heidän vuokseen hoppuilla.

"Joidenkin elämä on vain niin täynnä, että viimeiseen asti tehdään jotakin ja eletään minuuttiaikataululla."

Tämä taas on oman ajankäytön hallintaa. Jotenkin en näe sinua, "mies" minuuttiaikataulu ihmisenä, vaan vetkuilijana, jonka syyt myöhästymiselle on tyyliä, "jäin suustani kiinni ellit-keskusteluissa".

Tämä ikävä tapa, joka sinulla on ollut jo lapsesta saakka, on niitä asioita joita voi opetella tekemään toisella tavalla.
 
Miksi sopia tapaamisiin ja kutsuille kovin tarkkaa kellonaikaa? Totuin siihen, että myöhästelevä ystävättäreni halusi sopia iltatapaamisen esim. "siinä yhdeksän" jälkeen. No, tavallisesti odottelin kymmeneen. Totuin siihen. En suosi enää itsekään minuuttiaikatauluja, mutta jostain syystä aina vain käy niin, että olen se, joka odottaa. Varmaan siinä on takana jokin sosiaalisen kanssakäymisen juju. Olenhan perusluonteeltani aika vastuuntuntoinen. Jos itse joustan, niin toinen haluaa joustaa vielä enemmän. Vaatii luonnetta olla piittaamatta sopimuksista tai pyörittää muita pikkusormensa ympäri, vaikkapa niin että ilmoittaa viime tipassa: "Anteeksi hirveästi, valitettavasti en nyt pääsekään tulemaan, sovitaanko jokin myöhempi aika."

Kutsuista puheen ollen. Etuajassa meneminen on epäkohteliasta. Toisaalta lämpimän aterian ei pitäisi antaa odottaa, eikä siis valmistaa sitä odottamaan. Senhän vuoksi ennen ateriaa on yleensä ne alkudrinkit ja vapaata seurustelua, johon emäntä tai kokki ei (aina) pääse mukaan. Valitettavasti näin, ellei yhdessä touhuta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuli:
No, voi jumankauta, juu nääs päivää...

"mies" totesi, "En usko, että koskaan muutun sellaiseksi, että olisin jossakin ajoissa. Tietysti "Linnan Juhlissa" ollaan ajoissa."

En usko, etteikö kukaan ihminen h a l u t e s s a a n voisi muuttua. Tämä on täysin tahdon asia. Kun tietää, että aina on myöhässä, niin miksei voisi alkaa valmistautumaan vartin etuajassa? Muutenkin tuo "tietysti" viittaa siihen, että halutessasi pystyt olemaan ajoissa, mutta et katso ystäviäsi niin tärkeiksi, jotta viitsit heidän vuokseen hoppuilla.

"Joidenkin elämä on vain niin täynnä, että viimeiseen asti tehdään jotakin ja eletään minuuttiaikataululla."

Tämä taas on oman ajankäytön hallintaa. Jotenkin en näe sinua, "mies" minuuttiaikataulu ihmisenä, vaan vetkuilijana, jonka syyt myöhästymiselle on tyyliä, "jäin suustani kiinni ellit-keskusteluissa".

Tämä ikävä tapa, joka sinulla on ollut jo lapsesta saakka, on niitä asioita joita voi opetella tekemään toisella tavalla.

"jonka syyt myöhästymiselle on tyyliä, "jäin suustani kiinni ellit-keskusteluissa"."

Onko tuli nyt hyvä mieli?


 
Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Alkuperäinen kirjoittaja tuli:
No, voi jumankauta, juu nääs päivää...

"mies" totesi, "En usko, että koskaan muutun sellaiseksi, että olisin jossakin ajoissa. Tietysti "Linnan Juhlissa" ollaan ajoissa."

En usko, etteikö kukaan ihminen h a l u t e s s a a n voisi muuttua. Tämä on täysin tahdon asia. Kun tietää, että aina on myöhässä, niin miksei voisi alkaa valmistautumaan vartin etuajassa? Muutenkin tuo "tietysti" viittaa siihen, että halutessasi pystyt olemaan ajoissa, mutta et katso ystäviäsi niin tärkeiksi, jotta viitsit heidän vuokseen hoppuilla.

"Joidenkin elämä on vain niin täynnä, että viimeiseen asti tehdään jotakin ja eletään minuuttiaikataululla."

Tämä taas on oman ajankäytön hallintaa. Jotenkin en näe sinua, "mies" minuuttiaikataulu ihmisenä, vaan vetkuilijana, jonka syyt myöhästymiselle on tyyliä, "jäin suustani kiinni ellit-keskusteluissa".

Tämä ikävä tapa, joka sinulla on ollut jo lapsesta saakka, on niitä asioita joita voi opetella tekemään toisella tavalla.

"jonka syyt myöhästymiselle on tyyliä, "jäin suustani kiinni ellit-keskusteluissa"."

Onko tuli nyt hyvä mieli?

Joko vihdoin viimein alkaa oivalluksen valo välkkyä miehellä? :)
SINÄ VOIT MUUTTUA! Jippii!!!

 
Mies, et ole esittänyt mitään _päteviä_ syitä, niitä alibeja, miksi myöhästyt jatkuvasti. "Se on vaan tapa", ei ole hyvä syy myöhästyä.

Mites tuo heitto nyt niin kolahti? Oikeastiko on se syy, miksi olet myöhässä? Itse notkun pari tuntia päivässä koneella, tosin pääosin muualla, kuin elleissä. Kyllä oikeat ihmiset virtuaalisuuden kuitenkin voittavat ja olisi aika huolestuttavaa, jos myöhästyisin sovitusta tapaamisesta netin vuoksi.
 
Olet olevinasi kovin rento... tama johtuu vain siita, etta SINA olet se jota odotetaan. Ala sovi tapaamisia tietylle kellonajalle jos jo etukateen tiedat ettet pysty aikatauluja pitamaan. Sano vaikka etta soitat sitten kun olet tapaamispaikassa. Odottele siella etta tuo toinen ihminen ehtii paikalle... katso sitten kuinka kivaa oli elaa ilman tarkkoja aikoja :)


Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Ilmeisesti olette sisäistäneet kellon hyvin ja haluatte tehdä sopimuksia kellon mukaan ja niistä lipsuminen on loukkaavaa.
Sitä vain mietin, että asioilla on omat järjestyksensä. Jos toista joutuu odottamaan muutaman minuutin, niin siitä tulee olennaisempi asia kuin itse tapaaminen. Kyllä silloin odottaja on loukkaantunut ja kuten sanoittekin, niin toinen ei arvosta odottajaa, kun ei tule ajoissa. Mutta näin ajattelee vain odottaja, hän ei pysty vihoissaan muuhun päätelmään. Mutta varsin hyvin se kuvaa nykyaikaista ihmistä, joka loukkaantuu muistakin asioista kovin helposti. Elämäänsä voi elää kelloon tuijottelemalla, onhan se yksi tapa, mutta aika raskas varsinkin itseleen.

 
Ihme sota tuli tästä kun tunnustin, että olen max 7 min myöhässä.
Toisaalta jos joku on tapaamispaikalla 15 min ajoissa ja minä myöhästyn 5 min, niin se tekee yhteensä 20 min odottelua, mutta ei siitä mene minun piikkiin kuin 5 min, mutta se on paljontuomittavampaa, kuin 15 min:))

Entä sitten kun myöhästyjällä on esim. jokin hoidettava kotona, niin pitäisikö hänen mennä puolituntia aiemmin notkumaan jonnekin, vai olla kotona viimeiseen asti ja tavata suurinpiirtein sovittuun aikaan?

Se on kuitenkin varmaa, että en missään tapauksessa jatka tapailua, jos minut tuomitaan aikatauluistani. Kun en todellakaan tarkotuksella myöhästy.
 
"Ilmeisesti olette sisäistäneet kellon hyvin ja haluatte tehdä sopimuksia kellon mukaan ja niistä lipsuminen on loukkaavaa." Hehhee... =D

Miten sinun mielestäsi pitäisi sopia tapaamisesta, jos ei kellonajan mukaan? Jos vaikka sovitaan että nähdään "illalla" Sokoksen edessä, niin milloin oikeastaan menet sinne ja oletatko toisen telepaattisesti kykenevän tietämään milloin sinä olet siellä ja saapumaan silloin salamana paikalle? Vai olisiko parasta vaan luottaa siihen, että ehkä sattumalta joskus tapaamme, jolloin kenenkään kanssa ei tarvitsisi sopia mitään, kukaan ei joutuisi odottamaan etkä sinä ihmettelemään odottajan hermostumista? Jos taas luulet nimenomaan täsmällisyyden olevan itsellesi vaikeaa, niin minäpä luulen, että vaikka sopisit ajaksi "klo 15 ja 16 välillä" niin olisit silti paikalla vasta klo 16.07.

"Toisaalta jos joku on tapaamispaikalla 15 min ajoissa ja minä myöhästyn 5 min, niin se tekee yhteensä 20 min odottelua, mutta ei siitä mene minun piikkiin kuin 5 min, mutta se on paljontuomittavampaa, kuin 15 min:)) "
Eihän kukaan sinua odota ennen kuin vasta sovittuna aikana!! Jos tulee liian aikaisin, niin sehän on kiinni tämän tulijan oman aikatauluttamisen pettämisestä eikä suinkaan sinun.

"Entä sitten kun myöhästyjällä on esim. jokin hoidettava kotona, niin pitäisikö hänen mennä puolituntia aiemmin notkumaan jonnekin, vai olla kotona viimeiseen asti ja tavata suurinpiirtein sovittuun aikaan?"
Minulla se "viimeinen hetki" on se, kun pitää _viimeistään_ lähteä ehtiäkseen paikalle _sovittuun aikaan_. Sinulla se nähtävästi on vasta se hetki, kun tiedät jo myöhästyväsi.

Nähdäkseni sinun "ongelmasi" (tai tässä tapauksessa kenties muiden) on se, että pidät tosiaan omaa aikaasi tärkeämpänä kuin ystäviesi. Et voi vahingossakaan lähteä tapaamiseen ajoissa, sillä silloinhan saattaisit itse joutua odottamaan, vaikka kotonakin on "hoidettavia asioita". Parasta siis mennä aina himppusen myöhässä, jolloin ystävä on jo mitä varmimmin odottamassa eikä sinun aikasi kulu hukkaan häntä odotellessa. Ystävilläsihän ei varmastikaan ole muuta tekemistä tai jos onkin niin he antavat muiden asioiden mielellään odottaa heidän itse odottaessaan sinua saapuvaksi.
 
Minä sovin yleensä kavereitteni kanssa tapaamisen johonkin sellaiseen paikkaan, jossa ei tarvitse odottaa odottamalla. Esim. emme sovi yleensä tapaamista esim. Stockan kellon alle, koska siinä muutamankin minuutin odottelu tuntuu kestävän ikuisuuden. Sen sijaan sovimme tapaamisen esim. Stockan laukkuosastolle tai johonkin kahvilaan, jossa voi tehdä jotakin. Tämä järjestely siksi, että yleensä kun tapaamme Helsingin keskustassa, viivystystä voi tulla herkästikin johtuen siitä, että yleensä saavumme paikalle julkisilla kulkuneuvoilla. Jännä juttu, mutta yleensä autolla kulkijat ovat niitä, jotka myöhästelevät herkemmin kuin julkisilla kulkuneuvoilla liikkuvat. Ehkä se on sitä, että esim. työmatkakulkijat ymmärtävät sen, että aikataulut menevät bussien mukaan, ei yksittäisen ihmisen toiveiden mukaisesti.

Minusta krooninen myöhästely antaa kuvan siitä, että ihminen ei oikein hallitse elämäänsä. Tällainen ihminen ei osaa hahmottaa aikaa. Yleensähän nimittäin aikuinen ihminen osaa arvioida sen, paljonko kestää liikkuminen paikasta toiseen. Jos esimerkiksi sopii vaikka tapaamisen työpäivän jälkeen kaverin kanssa, niin kyllähän sitä pitäisi osata arvioida, mihin aikaan töistä pääsee lähtemään (ainakin minä järjestelen asiat töissä siten, että kiireelliset ja pakottavat asiat teen heti pois enkä jätä niitä iltapäivään, jolloin on riski, etten pääsekään lähtemään töistä silloin kun pitäisi) ja osaa miettiä, montako minuuttia kestää autolla tapaamispaikkaan, mihin voi jättää auton, kauanko siitä kestää kävellä kaverin luokse ja paljonko kello siinä vaiheessa on. Jos on etuajassa, niin siinähän voi sitten käydä vaikka ostamassa kioskilta päivän lehden ja lukea sitä tai vaikka käyttää aika tekstailuun tai oman kalenterin ylläpitoon tai vaikka käydä viereisessä liikkeessä katselemassa ennakkoon joululahjoja tms. Jos on etuajassa, voi myös käydä vaikka tankkaamassa auton, lisätä tuulilasin pesunestettä tai vaikka käydä nostamassa pankkiautomaatilta käteistä. Yleensä nimittäin aina löytyy jotakin pientä, jota voi hoitaa lyhyessäkin ajassa.
 
Meidän miehen työmaailma on ihan tuota apn samaa. Lisäksi hänellä on aika ajoin harrastus, joka nielee 1-2 päivää viikossa, noin 12h. Eikä puhettakaan, että muuttaisi tapojaan. Miehellä on myös perheessä tietyissä tilanteissa sanan valtaa, koska jokin asia hoidetaan tai hoidetaanko(toki itsekin sen saan aikaiseksi, mutta se on minun sitten itse järjestettävä).
Tein jokin aika sitten 2 keikkaluontoista työtä, toinen vei 1 pvn viikossa. Ja kyllä miestä kismitti äärettömästi! Niin kauan naljaili, että lopetin.

Eli ainakin meillä, vaimo joustaa jatkuvasti ja tilanne ei muutu miksikään, ei puhuen eikä mököttäen.Mies lupaa välillä muutella tapojaan, mutta esittää asian aina niin, että vaimo jää potemaan syyllisyyttä ja homma jatkuu. Mies odottaa kodin asioiden soljuvan, vaikka hän kiertäisi maailman ympäri joka toinen viikko.
 
"Kun en todellakaan tarkotuksella myöhästy"

Silloin myöhästyt tarkoituksella, jos se on jatkuvaa eikä poikkeuksellista. Tarkoituksella jätät lähtemisen viime tinkaan, jolloin ajoissaehtiminen on lähes mahdotonta. Krooninen myöhästelijä ei ilmeisesti tiedä, että kelloista voi tehdä myös ystävän eikä vihollisen.

Jos tapaan ystäviä ja sovin kellonajan, jolloin tapaamme, ja ystävä on ajoissa paikalla, tulee siitä hyvä mieli. Hän on tosi ystävä, kun tekee kaikkensa tapaakseen minut sovittuun aikaan. Tapaaminen siis alkaa hyvänolon tunteella. Monilla ystävilläni on hyvin hektinen elämä ja täynnä aikatauluja tarkkoine tapaamisaikoineen. Tarkat aikataulut eivät tee elämää hankalaksi, vaan helpottavat sitä, jos pitää ehtiä moneen paikkaan. Kun kaikki kunnoittavat tapaamisaikoja, jää helpommin aikaa myös muuhun. Nämä itserakkaat odotuttajat ovat aikavarkaita, joille pitäisi antaa samalla mitalla takaisin.

Sinulle mies haluaisin esittää vielä yhden kysymyksen. Onko sinulla ystäviä, jotka myöhästyvät kroonisesti useimmin tai enemmän kuin sinä?
 
Oletko "mies" vähän lapsellinen? Luepa nyt kaikki tähän ketjuun kirjoittamasi viestit ikäänkuin ulkopuolisen silmin ja mieti vähän. Suurin osa kirjoituksistasi on pelkkää seli-seli ja vali-vali juttua, yhtään kunnon selvitystä siihen miksi olet aina myöhässä ei löydy.

Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Entä sitten kun myöhästyjällä on esim. jokin hoidettava kotona, niin pitäisikö hänen mennä puolituntia aiemmin notkumaan jonnekin, vai olla kotona viimeiseen asti ja tavata suurinpiirtein sovittuun aikaan?

Ei pidä mennä puoli tuntia aiemmin, vaan mahdollisimman täsmällisesti sovittuun aikaan, ei vain "suurinpiirtein". Miksi ne kotona hoidettavat asiat pitää tehdä juuri siihen aikaan, kun on sovittu tapaaminen, miksi niitä ei voi tehdä johonkin muuhun aikaan? Se, että mieluummin hoidat ne omat asiasi ensisijassa, etkä mene sovittuun tapaamiseen ajoissa, kertoo kyllä siitä, että pidät niitä omia asioitasi paljon tärkeämpinä kuin sitä tapaamista ja henkilöä, jota olet menossa tapaamaan. Tunnistan nimittäin kuvailemassasi käytöksessä piirteitä omasta käytöksestäni, myöhästelen itsekin joskus. Olen myös (ikävä kyllä...) huomannut, että silloin kun en pidä tapahtumaa, jonne olen menossa tai tavattavaa henkilöä kovinkaan tärkeänä, niin minulla on tapana myöhästyä. Ajattelen asian jotenkin näin, että kyllä sillä ihmisellä on aikaa odotellakin vähän, teen nyt vielä tämän ja tämänkin (mukamas tärkeän) asian ensin, tai että sehän nyt on vaan "se ja se", ei sen väliä vaikka hän vähän joutuisikin odottelemaan...

Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Se on kuitenkin varmaa, että en missään tapauksessa jatka tapailua, jos minut tuomitaan aikatauluistani. Kun en todellakaan tarkotuksella myöhästy.

Eli siis, jos sinun pahettasi, josta todennäköisesti voisit päästä halutessasi eroonkin, ei hyväksytä, niin sinäpä otat ja suutut... No miksi sitten myöhästyt, jos et tarkoituksella? Oletko koskaan ajatellut, että muut ihmiset eivät ehkä haluaisi jatkaa tapailua sinun kanssasi, koska olet aina myöhässä, mutta ovat esim. työn tai jonkun muun asian takia pakotettuja siihen. Ja kuinka moni on jo lopettanut tapailun kanssasi myöhästelyn vuoksi. Miksi muiden pitäisi kunnioittaa ja hyväksyä sinun aikataulusi, koska sinäkään et kunnioita muiden aikatauluja, vaan toistuvasti petät ne myöhästelemällä? Jos kerran ajattelet, että täsmällisyys on pahe, niin eikö sinun silloin vain pitäisi hyväksyä se "pahe", koska odotat muidenkin hyväksyvän sinun "paheesi", epätäsmällisyyden?

Ja vielä myöhästytko koskaan esim. lääkärin vastaanotolta, parturista tms. joista myöhästymisellä aiheutat sen, että esim. parturi on myöhästymisesi jälkeen koko päivän esim. 10min. aikataulustaan jäljessä ja kaikki loppupäivän asiakkaat joutuvat odottelemaan vuoroaan (ja joutuvat samalla muuttamaan myös omaa aikatauluaan ja mahdollisesti myöhästymään omista seuraavista tapaamisistaan -> ketjureaktio..), koska yksi "herra ja ylhäisyys" on suvainnut saapua paikalle myöhästyneenä. Joissakin paikoissahan nykyään peritään jo myöhästyjiltä erillinen maksu esim. oma hammaslääkärini.
 
Oikeastaan nautin , kun muut myöhästyvät, koska tekemistä kyllä riittää, enkä odottele ketään. Myöhästyn säännöllisesti parturista, mutta sanon aina parturille, että minulla on niin vähän hiuksia, että ei kai se sinun aikatauluihisi vaikuta? Hammaslääkärireissuista oli nautittavin se, kun en meenyt ollenkaan vaan maksoin sakkomaksun; ei sattunut yhtään. Lääkäristä en myöhästy koskaan, koska lääkäri on aina myöhässä. Ystävät tietävät, että ruokailun voi aloittaa heti, vaikka minä en ole paikalla, minä sitten ilmestyn myöhemmin ja minulle on aina jotakin varattu, jota lämmitän mikrossa. vastaavasti lähden sitten viimeisenä kyläpaikasta, kun isäntäväen silmät alkavat painumaan kiinni ja lapset ovat jo sängyssä:)
 
Jos minä olisin sinun parturisi tai lääkärisi, niin sanoisin aina aikaa varatessasi, että valitan, ei ole aikoja. Jollekin toiselle perumaton aikasi olisi ollut ehkä todella tärkeä. Mietipä omalle kohdallesi tilannetta, kun hammassärkyisenä soittelet läkäreille ja kaikki ajat ovat varattuja, vaikka oikeasti potilaat löysäilevät kotona eivätkä viitsi perua aikojansa. Todella itsekästä toimintaa!
 
Ihan vain vinkkinä, että jos myöhästyy kirkkohäistä, niin ei kannata mennä sisään heti hääparin jälkeen, koska kaikki katsovat heitä, vaan kannattaa odottaa, että he ovat alttarilla ja silloin voi takaovesta livahtaa takapenkkiin sillä varauksella tietysti, että ei ole lähisukulainen , jolloin joutuu menemään etupenkkiin:)
 
Toimit todella vastenmielisesti, kun odotat, että sinulle on aina jotain mikrossa lämmitettävää tullessasi myöhässä kylään. Puistattavaa! Onneksi et ole ystäväni! Minun ystäväni ymmärtävät myös lähteä ennen kuin isäntäväki nukahtaa pystyyn.

Jos olisin parturisi, leikkaisin hiuksistasi ehkä kaksi ja pyytäisin tästä kahden sekunnin työstä 20 euroa.

Ihan vaan vinkkinä, paranna tapasi ennen kuin ystäväsi jättävät sinut.

Kaiken edellä kirjoittamasi perusteella minun tekisi mieleni ravistaa sinua ja laittaa sinut todella odottamaan kaikkea mitä halajat. Ehkä ambulanssimiehen pitäisi myöhästyä sinun elvyttämisestäsi, kun häntä tarvitset. Rankkaa, mutta miten sinut muuten saa ymmärtämään ajoissa tulemisen merkityksen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Oikeastaan nautin , kun muut myöhästyvät, koska tekemistä kyllä riittää, enkä odottele ketään. Myöhästyn säännöllisesti parturista, mutta sanon aina parturille, että minulla on niin vähän hiuksia, että ei kai se sinun aikatauluihisi vaikuta?

Ja parturi vastaa hymyillen, että eihän se haittaa ja samalla mielessään haukkuu sinut idiootti-paskaksi ja kertoo saman työkavereilleen... Mutta "mies" se vaan hyvällä omallatunnolla myöhästelee...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ajoissa:
Mies
Anna tulla lisää provoa, nythän tässä vasta löylyt paranee!

Niin, minkäs takia sinä mies alat heittämään provoja silloin kun keskustellaan sinun asioistasi? Muuten olet kyllä suuna päänä neuvomassa ja moralisoimassa muiden tekoja, mutta kun kysymyksessä on sinun paheesi, niin yllättäen siitä ei saisikaan keskustella, eikä sitä ainakaan saisi moralisoida... Vastaa nyt esitettyihin kysymyksiin, äläkä pakene pelleilyn taakse!
 
Mitä provoja?

Minulle käy usein niin, että kun jos kerron tosissani jotakin asiaa, niin toisia alkaa naurattamaan se vitsinä, enkä minä voi muuta kuin yhtyä nauramaan. Sitten minua naurattaa, että minä keksin vitsin, ja sitten ajattelen, että olenkin vielä vitsikäskin.
Mutta jumankekka, jos arvaisivat miten tosissani olin.

Nyt sitten kävin yllätysvierailulla, kun alkoi ottamaan pattiin ja siitä en myöhästynyt.

Siitä kestämisestä sen verran, että lämmittelyineen saan siihenkin kulumaan tunteja, mutta siitä ei olekaan tullut tällaista palautetta:) Varo vain..
 

Yhteistyössä