K
"Kiva juttu"
Vieras
Mä oon aina kuvitellut että oisin tosi hyvä "saalis". Oon ollut yh nuorimman lapsen syntymästä saakka, siis seitsemän vuotta. Nämä vuodet mä oon keskittynyt lapsiini ja oman elämäni kuntoon saattamiseen. Olen opiskellut itselleni korkeakoulututkinnon ja kasvattanut lapseni, rakentanut meille vakaan ja turvatun elämän ja tulevaisuuden. Miehiä ei ole ollut, sillä en ole ollut valmis mihinkään. Minun piti ensin selvitellä asioita omassa päässäni ja oppia taas rakastamaan itseäni. Minun piti myös keskittyä siihen, mikä on tärkeintä, omiin pieniin lapsiini.
Ja nyt, kun nuorinkin on jo koulussa, minulla vakituinen työ ja ammatti jota rakastan, nyt minulla olisi sitten aikaa parisuhteellekin. Elämäni on kunnossa, kaikki on tasapainossa ja valmiina rakkaudelle.
Mutta kävinpä tuolla suomi24:lla, ja mun kuvitelmat omasta ihanuudestani rapisi sen siliän tien.
Ensinnäkin, mä oon yh. Ja saitin vallitsevan mielipiteen mukaan "kukaan normaalijärkinen ei huoli yh:ta". Lisäksi jos on ollut yli kaksi vuotta sinkkuna, niin on jotenkin viallinen eikä kukaan fiksu mies katso kahta kertaa sellaista päin. Mun omasta mielestä tukevalle perustalle rakennettu elämä onkin vain pelkkää huijausta, ammattini perusteella olen mato-aivoinen sossupummi, jonka kanssa ei pysty keskustelemaan mistään Pikkukakkosen Ransua suuremmasta yleissivistyksestä vaativasta aiheesta. Sitäpaitsi, mun elämä on liian hyvässä järjestyksessä, eihän sinne mahdu miestä, mun pitäis ottaa koira.
Ja kaiken muun lisäksi mä oon tylsä ja mitäänsanomaton hissukka, josta kukaan mies ei jaksa kiinnostua kymmentä sekuntia kauempaa.
Että joo. Kiitos.
Nyt mulle selvis kertaheitolla kaikki ne syyt, joiden takia mä oon ja pysyn sinkkuna.
Mä oonkin sinkkumarkkinoiden alinta kastia, ennemmin lähiöbupin Pirjokin saa seuraa kuin tämmöinen harmaa hissukka jolla on asiat liian hyvin.
Ja nyt, kun nuorinkin on jo koulussa, minulla vakituinen työ ja ammatti jota rakastan, nyt minulla olisi sitten aikaa parisuhteellekin. Elämäni on kunnossa, kaikki on tasapainossa ja valmiina rakkaudelle.
Mutta kävinpä tuolla suomi24:lla, ja mun kuvitelmat omasta ihanuudestani rapisi sen siliän tien.
Ensinnäkin, mä oon yh. Ja saitin vallitsevan mielipiteen mukaan "kukaan normaalijärkinen ei huoli yh:ta". Lisäksi jos on ollut yli kaksi vuotta sinkkuna, niin on jotenkin viallinen eikä kukaan fiksu mies katso kahta kertaa sellaista päin. Mun omasta mielestä tukevalle perustalle rakennettu elämä onkin vain pelkkää huijausta, ammattini perusteella olen mato-aivoinen sossupummi, jonka kanssa ei pysty keskustelemaan mistään Pikkukakkosen Ransua suuremmasta yleissivistyksestä vaativasta aiheesta. Sitäpaitsi, mun elämä on liian hyvässä järjestyksessä, eihän sinne mahdu miestä, mun pitäis ottaa koira.
Ja kaiken muun lisäksi mä oon tylsä ja mitäänsanomaton hissukka, josta kukaan mies ei jaksa kiinnostua kymmentä sekuntia kauempaa.
Että joo. Kiitos.
Nyt mulle selvis kertaheitolla kaikki ne syyt, joiden takia mä oon ja pysyn sinkkuna.
Mä oonkin sinkkumarkkinoiden alinta kastia, ennemmin lähiöbupin Pirjokin saa seuraa kuin tämmöinen harmaa hissukka jolla on asiat liian hyvin.