Aikuiselle arperger -diagnoosi.

["assi"]

Minusta tuntuu, ettei sinua vaivaa yhtään mikään. Et kerro, koska ei kenelläkään ole olliut lapsena ja nuorena "vakavia mielensairauksia". Ei tuo ole mikään validi termi. Jos ihmisellä on lapsena ja nuorena vakavia mielisairauksia, ne eivät parane aikuisikään mennessä. Skitsofrenia? Tuskin tai mistäpä sen tietää. En nyt oikein kyllä usko sinulla olevan aspergeria. - Asperger ai aiheuta mitään sairauksia.

Kyllä minä ainakin olin nuorena aivan täysin sekaisin, yritin itsemurhaa, en erottanut toden ja epätoden eroa aina ja kärsin muistikatkoista ja todella rajuista mielialan heittelyistä (esim yhtenä hetkenä olin onnellinen ja seuraavana yritin tappaa siskoni) ja murrosiän jälkeen ne yhtäkkiä loppuivat ja olotila tasoittui tähän nykyiseen, jos sanaa tasoittua nyt voi käyttää tässä yhteydessä.

 

["huh huh"]

No ompas täällä ikävää porukkaa liikkeelle. Monesti diagnoosi on aikuisellekin helpottava tieto ja se todellakin auttaa myös ympäristöä ymmärtämään paremmin erityistä käytöstä. Eli hakeudu ihmeessä tutkimuksiin. Ja tsemppiä!

 

[voi sentaan]

[QUOTE="assi";30002854]Kyllä minä ainakin olin nuorena aivan täysin sekaisin, yritin itsemurhaa, en erottanut toden ja epätoden eroa aina ja kärsin muistikatkoista ja todella rajuista mielialan heittelyistä (esim yhtenä hetkenä olin onnellinen ja seuraavana yritin tappaa siskoni) ja murrosiän jälkeen ne yhtäkkiä loppuivat ja olotila tasoittui tähän nykyiseen, jos sanaa tasoittua nyt voi käyttää tässä yhteydessä.[/QUOTE]

Hui kamala. Miten sinut sitten diagnosoitiin?

 

[ad]

Diagnoosista on iloa ihan jo sen vuosi, että voi päästä Kelan sopeutumisvalmennuskursseille, joita on kans pariskunnille. On se kans puolison helpottavaa kuulla, et syynä vaikka kotitöiden tekemättömyydelle tai sosiaaliselle outoudelle on as eikä vittuilu.

 

[noh.]

Yksityiselle jos haluaa, ainakin Helsingissä on NeuroMental.