Äiti partylomalle, isä lapsen kanssa kotiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "muu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"muu"

Vieras
Ajattelin lähteä ensi kesänä tyttökaverin kanssa Lontoon juhlimislomalle kolmeksi yöksi. Poika on silloin n. 2v 4kk. Meitä molempia vanhempia vähän arvelluttaa näin pitkä äidin ja lapsen ero, vaikka molemmat tasa-arvoisia vanhempina olemmekin. Lähtisikö tässä nyt kuitenkin ihan hyvillä mielin? Kolme yötä tuntuu PITKÄLTÄ ajalta olla erossa omasta lapsesta!

Eikä mitään jeesustelua, että isä on samalla tavalla vanhempi kuin äitikin ;) Toki on, ja ollut melkein yhtä paljon kotonakin kuin minä. Mutta lapselle on selvästi eroa vanhemmalla. äiti on se ensisijainen ja isi yhtä hyvä, mutta erilainen.
 
Noin vanhalle lapselle se ei varmaan ole enää mikään suuri shokki. Itse jouduin lähtemään ekalle työmatkalle neljäksi päiväksi kun nuorempi oli vähän päälle vuoden ikäinen. Ei kuulemma ollut äitiä ikävä paitsi vähän illalla mutta puhelu auttoi. On tärkeää että lapsi saa kahdenkeskistä aikaa myös isän kanssa, joten ajattele niinpäin että tuo on sekä lapsen että isän parhaaksi :)
 
Oikeesti? Jos noin isoa lasta ei voi jättää ISÄNSÄ kanssa kaksin muutamaksi päivää, niin kannattaa vähän miettiä asioita. Asia olis eri, jos puhuttais jostain hoitajasta, mutta lapsen isästä.
 
Mikä sitten EI olisi ok? Toki monet on tasa-arvon nimissä sitä mieltä, että minkä ikäisen vaan voi jättää isän kanssa. Me olemme todenneet, että lapsi reagoi todella voimakkaasti poissaoloihini, joten mitään tarpeettoman pitkiä ei ole nyt vielä 1,5-vuotiaan kanssa ollut.
 
Jos asiaa käy miettimään, niin onhan tuon ikäisiä lapsia joilla on 2 kotia, ovat esim. viikon isällään, sitten viikon äidillään jne. Meillä tosin pojat viihtyy niin hyvin myös isänsä kanssa, ettei ongelmia varmaan olisi, mutta itse parhaiten lapsenne tunnette. Mietin myös sitä, kuinka hyvin pystyt reissusta nauttimaan jos mietit koko ajan kuinka isä ja poika pärjäävät - ja kyllä ne pärjää :)
 
Mistä se äiti tietää, että hän lapsenkin mielestä on enssijainen? Niinpä :D

Itse olin viime kuussa 4yötä pois kotoota, nuorimmainen täyttää nyt parin päivän päästä 2v. Ja ei ollut mitään ongelmaa. Päinvastoin, tuntuu että kaikki nauttivat vähän erilaisesta tilanteesta :=) Ja meidänkin kuopus on muuten luonteelta hyvin vanhempaan takertuvainen ja hän ei itse tykkää esim. olla sukuloimassa/reissussa (stressaantuu selvästi). Mutta nyt kun hän oli kuitenkin kotona isin ja isovelijen kanssa, niin eipä sen äidin poissaolo kuulemma yhtään näyttänyt haittaavan.
 
Jos asiaa käy miettimään, niin onhan tuon ikäisiä lapsia joilla on 2 kotia, ovat esim. viikon isällään, sitten viikon äidillään jne. Meillä tosin pojat viihtyy niin hyvin myös isänsä kanssa, ettei ongelmia varmaan olisi, mutta itse parhaiten lapsenne tunnette. Mietin myös sitä, kuinka hyvin pystyt reissusta nauttimaan jos mietit koko ajan kuinka isä ja poika pärjäävät - ja kyllä ne pärjää :)

Se, että jollakin on kaksi kotia, ei vielä tarkoita että olisi hyvä juttu tai lapselle hyväksi. Se, että juuri tällä hetkelläkin lapsia hakataan Suomessa ei tee hakkaamista hyväksyttäväksi.

Sitten asiaan. Kolme vuorokautta ei kuulosta liian pitkältä ajalta. Viikko olisi liian pitkä. Ootko ollut vielä yötä/päivää poissa. Harjoitelkaa vaikka keväällä, että lähdet vuorokaudeksi pois, sittenhän näet miten lapsesi reagoi.
 

Yhteistyössä