Jouluaattoaamuna ajeltiin 3 tuntia pappani luokse ja illaksi piti vielä ajaa takaisin kotio. Kerittiin olemaan pappani luon reilut 4 tuntia. Äitini asuu pappani naapurikaupungissa ja pyyteli käymään aattona. Sanoin, ettei ajella, kun noin vähän aikaa keritään muutenkin olemaan papan luona. Siskoni oli sitten äidille ehdottanut, että tulisi hänkin isänsä luokse, jossa myö muutkin ollaan. Sanoi ehkä tulevansa.
Aatonaattona sitten ilmoitti siskolleni, että on perunut kaikki Joulujutut (heille piti tulla ruokailijoita ja heidän piti joulupäivänä lähteä lappiin ), koska on vuodelevossa lääkärin määräyksestä, kun on pahasti kipeä.
Kotimatkalla sitten aattona soittelin äidilleni ja toivottelin hyvät joulut. Äitini oli äänensävystä päätellen naama norsun vitulla ja tympeänä vain totesi, että ette sitten tänne vaivautuneet tulemaan. Sanoin, että muutenkin aikataulu oli tiukka ja kun kerta pahasti kipeä, ni ei lähetty lasta tartuttamaan. Oli tosi tympeä ja vähäsanainen puhelimessa ja lopetinkin sen sitten tosi nopsaan. Sanoin vaan, että siskoni poikkeaa kunhan äiti paranee ja sisko tuo sitten meiltä lahjat. Äitini sanoi vaan tympeänä, et ei sitten tiiä, et milloin lapseni saa mummolta lahjan, kun ei kerta käyty. Tuota ihmettelen, koska pikkusiskoni, joka asuu vielä kotona olisi hyvin voinut tuoda lahjat tullessaan, ku tuli papan luo, kun kerta äitini tiesi jo aatonaattona, ettei tule. Ni miusta tuo oli turhaa syyllitämistä, et poju ei saa nyt sitten lahjoja, kun ei mummon luona käyty.
Aatonaattona sitten ilmoitti siskolleni, että on perunut kaikki Joulujutut (heille piti tulla ruokailijoita ja heidän piti joulupäivänä lähteä lappiin ), koska on vuodelevossa lääkärin määräyksestä, kun on pahasti kipeä.
Kotimatkalla sitten aattona soittelin äidilleni ja toivottelin hyvät joulut. Äitini oli äänensävystä päätellen naama norsun vitulla ja tympeänä vain totesi, että ette sitten tänne vaivautuneet tulemaan. Sanoin, että muutenkin aikataulu oli tiukka ja kun kerta pahasti kipeä, ni ei lähetty lasta tartuttamaan. Oli tosi tympeä ja vähäsanainen puhelimessa ja lopetinkin sen sitten tosi nopsaan. Sanoin vaan, että siskoni poikkeaa kunhan äiti paranee ja sisko tuo sitten meiltä lahjat. Äitini sanoi vaan tympeänä, et ei sitten tiiä, et milloin lapseni saa mummolta lahjan, kun ei kerta käyty. Tuota ihmettelen, koska pikkusiskoni, joka asuu vielä kotona olisi hyvin voinut tuoda lahjat tullessaan, ku tuli papan luo, kun kerta äitini tiesi jo aatonaattona, ettei tule. Ni miusta tuo oli turhaa syyllitämistä, et poju ei saa nyt sitten lahjoja, kun ei mummon luona käyty.